Iltaa kohden paranee!
Huonosti alkoi tämä päivä, ainakin kerholaisten mielestä. Heti yhdeksän aikaan tarttui Mamma imuriin ja sekös sitten harmitti. Ärsyttävä ääni, ihan kuin autossa. Vai onko automatkailu sen vuoksi ikävää, että ääni muistuttaa pölynimuria? No, onneksi se oli hoidettu rivakasti pois alta ja sitten oli vuorossa eilisten katkarapujen jämät. Purrrr!! Mamman mielestä imurointi on loppujen lopuksi aika antoisaa, ainakin kissaperheessä. Sotkut suorastaan rapisevat pois pölynimuriin. Lieneekö syynä varsin vauhdikas vessakäyttäytyminen? Kissanhiekka on kyllä erinomaista, mutta tassuja ei oikein kerkeä pyyhkimään edusmatolle, vaan loikka kylpyhuoneeseen ja aulaan on nopea. Varsinkin isomman hädän jälkeen. Olisiko ilmanraikastajasta apua?
Huonekaluhallit tarkastettu ja työtuoli hankittuna. Hätäratkaisuna tämä valkoinen, normaalia hiukan korkeampi, jakkara toimii oikein hyvin. Sen kasaaminenkin oli suhteellisen helppoa. Ikävää vaan, että pakkauspahvilaatikko oli hiukan liian litteä, eikä kiinnostanut kerholaisia. Yleensä pahvilaatikot ovat varsin mielenkiintoisia. Ehkä seuraavalla kerralla parempi onni?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kur! Kiitos kommentistasi.