keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Ongelma

ja sen ratkaisu

Ulkoilu pimeässä on likoista kivaa! Mammaa aina vähän pelottaa, josko Naululan likkoja onnistaisi ja sisälle tultaisiin hiiren kanssa. Senpä takia olen etsiskellyt sopivia (joulu)valoja ulkotarhaan, kun viimevuotisesta valonauhasta oli jo suurin osa lampuista mennyt rikki. Eipä ole vielä löytynyt. Ei kuulemma ole vielä sesonki. Paitsi tietysti Naukulassa.

Ratkaisu on siis kätevä, vanhanaikainen, tunnelmallinen ja kestävä. Lyhty. Tai kaksi.


Kun kuvaa oikein tarkkaan tihrustaa (jos blogger sen nyt ylipäätään suostuu näyttämään), voi oikeassa alareunassa nähdä myös suuren metsästäjän harmaaraidallisen selän kauniin kaaren.

3 kommenttia:

  1. Oi kaunoista metsästäjätärtä ja tarhan tunnelmavalaistusta!

    Kissa vieköön, kuinka Wilma muistuttaakaan Vappuani! Täytyisi tehdä kuvavertailu neideistä joskus, sillä etenkin kasvojen kuviointi on hämmentävän samankaltainen :)

    VastaaPoista
  2. Oi, pihallanne vaeltaa Tiikeri!!! Ihanaa, saa olla turvallisin mielin – KUKAAN ei varmana uskalla tulla suutaan soittamaan eikä muutenkaan, mainoslehdetkin jäävät varmaan jakajan vapiseviin housuntaskuihin.

    VastaaPoista
  3. Ella: Eli naamakuva Wilmasta tilauksessa!
    Saila: ON. Ihan oikee. Pikku Tikru.

    VastaaPoista

Kur! Kiitos kommentistasi.