torstai 31. maaliskuuta 2011

Vielä kerran - kissakirjoista

Koko läjä

Kissat ovat niin ihania. Ja kirjat. Eli näitä kissakirjoja sitten olikin kertynyt vino pino kun niitä tutkiskelin.

Ensimmäinen on jo vuodelta 1973, että onhan siitä sitten jo aikaa vierähtänytkin.

Mukaan mahtuu kaunokirjallisuutta, tietokirjoja, se keskustelua herättänyt keittokirja, valokuvakirjoja, runokirjoja, lastenkirjoja ja sarjakuvakirja vailla vertaa:

Ilkka Heilä: B Virtanen huvittaa kissaa 


Ilkka Heilän esipuhe kuuluu näin: 

"Pasin ja Kustin innoittamana. 
Ilman teitä tämä teos ei olisi syntynyt. 
Ja sohvakin olisi ehjä."  

Tätä sarjakuvakirjaa suosittelen. Kertoo todellakin kaiken oleellisen ja huomaa, että Heilän taloudessa todellakin on kaksi kissaa!

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Asiaa

Terveisiä Naukulasta, täällä puhuu Wilma

Wilma Ilonalla oli asiaa heti kun koneelle pääsi:

ju+´z<öåååååååhttp://www.google.fi/

Että siinäpä sitten sitä viestiä teille rakkaat ystävät. Wilma jätti viestiinsä mukaan myös Mamman aloitussivun osoitteen, vai jäikö se  vahingossa, tiedä sitä sitten. Joka tapauksessa nelitassukirjoitusta on vieläkin vaikeampi tulkita kuin kissojen älykästä muuta viestintää. Ehkä tämä aukeaa jollekin toiselle paremmin?

Muuta raportoitavaa ei sitten Wilmalla tänään ollutkaan.

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Kierrätystä

Himmeli

Aikaisemminkin on tullut todettua, että Helmi käyttää neliraajakynsienhoitoon ikealasta pallia. Vielä mennä kitkutellaan vanhalla, vaikka silppua lentelee ympäri Naukulaa jo kohtalaisesti. 

Vuoden 2009 pallikin on ollut tallessa, ja olen mietiskellyt mitä voisin sillä tehdä. Välillä idean syntyminen ottaa aikansa ja vähän keskeneräinen  tämä ajatuksenpoikanen on kyllä vieläkin.

"Tätä et ainakaan vielä vie." 

"Kato vaiks. Toimii viel hyvin."

Tässä varaston kätköstä löytynyt Helmin jo hylkäämä palli Mamman käsittelyssä.

Sisältä paljastui kaunis musta kehikko. 

Luulenpa, että tuosta kehikosta askarrellaan ensi jouluksi jonkin sortin "himmeli". Rautakoukuista ja rautalangoista palloja ja muita killuttimia roikkumaan ja sitten kattoon. Koskaanhan ei ole liian aikasta ajatella joulua, eihän?

Kunhan Helmi saa taas uuden (turvallisemman) pallin, tulee pian toinenkin kehikko kiertoon. Tarvitseekohan sellaista kukaan? Mitä muuta siitä voisi kehittää?



maanantai 28. maaliskuuta 2011

Yksinäistä

Uusi järjestys

Vaikka hiirellä satunnaisesti onkin ollut ahdasta, tuli Mammalle muutama viikko sitten puuhastellun uuden järjestyksen myötä yksinäistä. Ei muuta kuin uutta tilalle, ja kas, yksinäisyys on historiaa. Kissa työpöydällä ja kissa työtuolilla, on kuitenkin se järjestys mikä Naukulassa olla pitää! Välillä samanaikaisesti, välillä vain toinen.

"Oota Mamma, mä tuun kans." 

"No, nyt voidaan mun puolesta alottaa."

"Mitä siellä vielä kuhnitaan, uutta päivitystä peliin nyt ja sassiin." 

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Tekokukkia

ja yksi aito

Kesällä lasitetun parvekkeen valtaavat Naukulan viherkasvit. Sitä ennen siellä majailee tekokukkia vuodenajan mukaan. Kyllä luit oikein, tekokukkia. Tässä esittäytyy kevät.


Olohuoneeseen on majoittautunut nippu pajunkissoja.


Maissin on paras esiitynyä aitona.

Kukkien lisäksi parvekkeella säilytetään yhtä Helmin lempipaikkaa, ikealaista koria. Siinä on hyvä kissan nukkua kun ilmat ovat lämmenneet. Mammankin tarkkailu korin päältä sujuu hyvin.


Toki parvekkeellekin pitää pyytää, samalla tavalla kuin ulkotarhaan.

Parvekkeen alapuolella on ulkotarha.


lauantai 26. maaliskuuta 2011

Ulkotarhakausi avattu!

Rohkelikko

Juuri kun pääsin sanomasta Paulan blogissa, että ulkotarhaan pyydetään, mutta sinne ei mennä... Ilmeisesti Naukulan likat osaavat lukea ja haluavat myös pitää Mamman varpasillaan. Helmi pyysi ulos ja Helmi myös meni ulos. Ensimmäistä kertaa sitten marraskuun. Ilmeisesti nyt on noista pakkasista jo toivuttu, vaikka jäinen maa ja lumi aiheutti tassujen heilutusta nytkin.





Pienen ulkoilu- ja valokuvauskeikan jälkeen jatkoimme Hesarin lukua.

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Anteeksiantamatonta

Huono muisti ja matikkapää

Kuinka ollakaan aloin tänään selailemaan vanhoja valokuvia, kissoista tietenkin. Tarkoituksena oli löytää sopiva kuva pääsiäiskortteihin. Löytyihän se lopulta, mutta niin löytyi jotain muutakin.

Olen täällä jo pitkän aikaa väittänyt Wilmaa 11 vuotiaaksi ja Helmiä 9 vuotiaaksi. Eihän se nyt niin ole! Wilma tuli taloon toukokuussa 2001 ja Helmi elokuussa 2003. Ja jos nyt sitten siitä lasketaan, niin...hupshuijakaa. Wilma täyttää 10 vuotta ja Helmi 8.

Tässä Helmi vasta taloon muuttaneena:

Siitä pääsiäisestä sitten sen verran, että vuoden 2004 pääsiäiskuvat näyttivät kaikki jotakuinkin tältä:

Etualalla Onni Wilhelm, Helmi Orvokki ja taustalla Wilma Ilona.
Tämä kuva oli sitten säädyllisemmästä päästä vuoden 2004 pääsiäiskuvia!
Tuosta Helmin hännänasennosta sitten aloinkin aikaa laskemaan.Jos ensimmäinen kiima oli vuonna 2004, niin.....

Huonomuistinen Mamma on katumusharjoituksensa tehnyt! Katkaravut on jo tarjoiltu tältä päivältä. Muistinpas edes sen!

torstai 24. maaliskuuta 2011

Kuinkas sitten kävikään?

Kylpyhuonesaneerauksista

Tässä taloyhtiössä alkoivat kylpyhuonesaneeraukset tammikuussa. Yhden naapurin remontin ajan Wilma ja Helmi olivatkin jo mummolassa evakossa ja olen vain odottanut ilmoitusta toisen naapurin remontin alkamisesta. Koska seinä- ja lattialaattojen irrottaminen ja lattioiden hiominen on kuulemma varsin äänekästä puuhaa, oli tarkoitus viedä kissat mummolaan myös kun nämä toimenpiteet tehdään toisella puolella Naukulaa.

Tänä aamuna sitten kuulin/näin remonttimiehiä vaeltelevan naapuriin. Urakan valvojalle soitettuani, selvisi, että työt on aloitettu jo eilen ja seinälaatat irrotettu. Että sillä tavalla. Eipä ollut tullut Naukulaan ilmoitusta asiasta, vaikka sovittu oli. Selvitystyön vuoksi myöhästyin bussista ja jouduin odottelemaan seuraavaa tovin. Samalla pystyin tarkkailemaan likkojen suhtautumista remontin aiheuttamiin, varsin koviinkin, ääniin. Eivät sitten olleet moksiskaan.

Helminkin kanssa aamutoimet sujuivat normaalisti, vaikka kuului pauketta ja kolinaa. Kauneudenhoitovälineistä nyt vain tuli vähän kiistaa, mutta sehän kuuluu myös Naukulan aamurutiineihin.

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Viisastunut Mamma

Ja jo valmiiksi viisas kissa

Naukulassa on varsinkin Wilmalla taipumus maistella kotiin tuotavia kukkia ja vihreää. Tästä taloudesta löytyy myös useita viherkasveja, jotka eivät kiinnosta kissoja lainkaan. Näitä ovat mm. peikonlehti, kliivia, erilaiset kaktukset yms.

Eilisen tarinani kommenteista ja Ellan lähettämästä linkistä (Kiitos Ella! Ja kiitos myös linkin opettamisesta!) opin, että tomaatin varret aiheuttavat kissalle vatsanväänteitä. Naukulaanhan istutettiin helmikuun lopussa suuri tomaattiviljelmä. Tämä viljelmä viihtyy yhdellä kissojen lempipaikoista eli keittiön pöydällä vieressänsä yksi kissojen vesikipoista. Varsin huono sijoittelu siis!

Viljelmän päältä on muovit poistettu ja muutamia päiviä sitten tomaatintaimet näyttivät jo tällaisilta:

Viljelmä ei ole kiinnostanut kissoja lainkaan. Voisiko olla, että jopa Naukulan likat tietävät, ettei tomaatintaimia sovi syödä? Vai miten tämän muuten selittäisi?

"Me vaan tässä vähän ihmetellään, et miks tänne on istutettu jotain joka EI oo meille?"


"Siis kun mäkin tiesin sen. Höh. Onks meijän Mammas jotain vikaa?"

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Kissakirjoista - edit

Elisabth Meyer zu Stieghorst-Kastrup: Cooking for Cats
The best recipes for Felix, Orlando and the rest

Ainakin nämä hulluudet löytyvät Naukulasta: kissahulluus, kirjahulluus ja  keittokirjahulluus. Muut hulluudet jääköön nyt tässä kohdin paljastamatta.

Kun nämä edellä mainitut hulluudet yhdistää, päästään aasinsillan kautta tähän kissakirjaan.

Puolet kirjasta on asiapitoista tekstiä kissan ruokavaliosta ja puolet on reseptejä. Kerran olen itse tästä kirjasta kokkaillut. Testissä oli resepti "Tuna balls on a bed of rice". Tässä reseptissä aineksina ovat mm. riisi, tonnikala öljyssä, porkkana, öljy tai voi, vedessä liotetut kaurahiutaleet, parmesaani, tomaattimurska sekä turskanmaksaöljy. No, turskanmaksaöljyä ei ollut. Ehkä tämä vaativahko ruokalaji jäi Naukulan porukalta siksi syömättä?

Osa kissakeittokirjan resepteistä on myös kuvitettu varsin mallikkaasti.

Stuffed mackerel á la pussycat

Tuna on a bed of vegetables

Jos haluaa tehdä kissalle ruokaa, niin tässä yksi resepti in English.

EDIT: Kannattaa lukea kommentit!
Nyt näyttäisi siltä, että esim. sipuli ei sovellu kissoille.
Eipä sitä täällä koskaan ole tarjoilukaan,
mutta alla olevassa reseptissä sitä on!


Red tuna cream on white potato rocks
(one portion for two feline gourmets)

1. Skin and seed one tomato, cut into small cubes and fry with the garlic and chopped onion in olive oil. Put into a bowl and mix with the tuna and the beetroot to a creamy consistency, using a fork or a hand mixer.

2. Peal the boiled potatoes, add some plain yoghurt and mash slightly with a fork. Shape the mixture into "rocks" on the plate and add the tuna cream on top with a spoon.

Tarvitsemasi ainekset in English:

1 tomato, skin removed
1/2 garlic clove
1 small onion
1 tbs olive oil
1 tbs beetroot slices, boiled
2-3 potatoes, boiled in their skin
2 tbs plain yoghurt

Eli tässä olisi nyt vähän kokkailtavaa kaikille tomaatin-, valkosipulin- ja jogurtinnautiskelijoille. Tai lähinnä palvelusväelle.
Jos joku kokeilee, niin olisi kiinnostava tietää maistuiko!

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Herkkuja ruokapöytään

Pizzaa

Helmi Orvokki käy tunnetusti välillä Mammankin lautasella, jos lautanen on sopivaan paikkaan jäänyt. Wilma Ilona yleensä pysyttelee kissanruuassa, katkaravuissa, oliiveissa ja sesonkiherkuissa kuten tippaleivässä tai joulutähdessä. Sanomattakin on selvää, ettei Mamma tuollaisia ruokia ihan välttämättä kissoille vartavasten tarjoile.

Tätä tarjoili - ei tuntunut olevan vaihtoehtoja



Kelpasiko? No ei tietenkään. Pääasia oli, että sai mitä halusi. Kuningatar.

Lieneekö muuten ollut tuo tomaattikastike, joka Wilmaa houkutti? Tässä taloudessahan asui aikaisemmin myös Onni-kissa (nyt jo edesmennyt), jonka suurta hupia oli käydä puremassa kaikkia pöydällä olevia tomaatteja. Aina niistä löytyi hampaanjäljet. Sekin tuli silloin opittua, että kissan hampaanjäljet tomaatissa homehduttavat sen puremakohdan tehokkaasti. Ettäs tiedätte :) !

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Kevään odotusta

Takaisku ja toivon kipinä

Odotan kevättä. Joka päivä viime viikolla olen käynyt tarkkailemassa takapihan tilannetta, mittaillut etukivetyksen jäätä. Pientä edistymistä tapahtuikin, vain pientä, sillä yöt olivat tosi kylmiä.





Sitten tuli takapakkia ja aamulla takapiha näytti tältä:

Kaikki ovat varmasti jossain kohtaa elämässään leikkineet leikkiä "jos seuraava auto on punainen, niin sit se soittaa mulle". Naukulan malliin tämä leikki menee seuraavasti:

Mitä nopeammin Helmi palloa pyörittää, sitä nopeammin tulee kevät.



On muuten sitten aika liki se kevät.

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Kissakirjoista - edit 2

Morris, Desmond:
Miksi kissa kehrää ja monta muuta kysymystä kissan elämästä
(WSOY, 1988)



Teksti takakannesta:

"Miksi kissa kehrää? Miksi kissa leikittelee elävällä saaliilla? Miten kissat käyttävät viiksiään? Miksi kissat hullaantunvat kissanmintusta? Miksi kissanomistajat ovat muita ihmisiä terveempiä?

Kissa viettää kaksoiselämää. Se on ainoa eläin, joka on solminut läheisen suhteen ihmisen kanssa ja säilyttänyt silti itsenäisyytensä. Maailmankuulu eläintieteilijä Desmond Morris innostui kissojen havainnointiin jo poikasena ja on jatkanut sitä lähes puoli vuosisataa. Hän on hoivaillut useimpia kissaheimon jäseniä mahtavista jaguaareista rakkaaseen kotimirriin. Kiintoisassa ja valloittavassa kirjassaan hän vastaa kysymyksiin, joita ihmiset ovat hänelle vuosien varrella esittäneet. Vaikka useimman kissanomistajat hoitavat lemmikkejään hyvin ja tuntevat niiden mielialoja, on monella tuskin enempää kuin hämärä aavistus esimerkiksi kissojen yhteisöelämän, sukupuolikäyttäytymisen, agressiivisuuden ja metsästystaidon hienoista vivahteista. "

Wilma puolestaan miettii ihmisen käyttäytymistä.


Ja onkin hankkinut mietintöjensä tueksi kirjan:

Vaikka, se täytyy kyllä todeta,
että Wilma osaa hyvin kouluttaa Mammaa ihan ilman mitään opuksiakin.
Onhan Wilma sentään kissa!

EDIT 1: Näytteitä kirjasta:

"Do not ever in any circumstances eat food that has been left down longer than ten minutes"

"Lick up the jelly and the gravy and leave the rest"

"Cheap food should be treated with the Litter Technique. Circle the bowl and attempt to cover its contents with imaginary litter. This shows what you think it is"

Lisää näytteitä kommenteista :)

EDIT 2: No nyt kun tätä kirjaa jäi sitten lukemaan, niin löytyipä täältä yksi, jonka ainakin Toto on jo omaksunut.

"Eat a spider out of the bath. You will find this has an unexpected effect on your human and may well be greeted with a shriek - or laughter. For full effect, eat the spider after you have refused a meal."

perjantai 18. maaliskuuta 2011

KMMMM-haaste

Täältä pesee

Kaunis, alati hymyilevä, Venäjänsininen Minni haastoi Naukulan likat kuka, mitä, missä, millä, milloin -haasteeseen.

Kuka?
Wilma Ilona sekä Helmi Orvokki Naukulan perheen johtoryhmässä sekä Naukulan Mamma, tassun alla.

Wilma Ilona Naukula

Helmi Orvokki Naukula

Mitä?
Kuulumisia Naukulasta. Pääosissa Wilma & Helmi, pientä sivuosaa näyttelee Naukulan Mamma kirjoineen ja arkiaskareineen.

Missä?
Aina siellä missä tapahtuu. Naukulassa, sisällä- ja ulkotarhassa, välillä Mummolassa Porvoossa.

Liikenneruuhkaa ulkotarhan ovelle (eli ikkunalla)

Millä?
Tunteella, ja iloisella mielin.

Milloin?
Usein, arkisin ja viikonloppuisin. Aina kun on asiaa, tai vaikkei olisikaan. Tähän on jäänyt koukkuun.

"Kattokaa, mä saan mun kielen nenään."

"Meijän katkikset asuu tuolla. Mä tiiän." 
Naukulat haastavat mukaan suloisen, iki-ihanan Viivin & kumppanit tähän haasteeseen!

torstai 17. maaliskuuta 2011

Mikä aamu!

Paras aamuTV ikinä

Aamu alkoi normaalisti. Heräsin lintujen liverrykseen, huomasin Wilman siirtyneen kainaloon, Helmin kadonneen. Käsi kävi pari kertaa torkulla ja sitten ylös. Kissanvessan siivous, aamupalaa kissoille. Hesari postilaatikosta ja painettujen uutisten pariin.

Sitten kuului kop, kop ja alkoi aamuTV:n ohjelma - paras ikinä, jos likoilta kysytään. Mikä ohjelma! Valtaisa kiinnostus. Katsojaluvut huipussaan! Katottomaan ulkotarhaan oli eksynyt o-ra-va! 

Onneksi olin kotona, sillä orava jäi keikistelyidensä jälkeen loukkuun, olinhan vääntänyt sitä verkkokattoa sivulle tarhan pelastustöissä. Minäkin siis pääsin ulkotarhailemaan heti aamusta. Sumppu auki, ovi selälleen ja keskelle pihaa huutamaan: "Orava, orava, tule ovesta ulos." Oli siinä sitten vähän ohjelmanumeroa naapureillekin. Oravalle ei avonainen ovi kelvannut vaan se käytti toista taktiikkaa, hyppäsi kiipeilytorniin ja sitä kautta pois tarhasta. Nyt katto repsottaa siihen malliin, ettei siellä enää ole loukkoa.

Kun aamuTV:n ohjelma loppui, Helmi palasi normaaliin aamurytmiin. Wilma puolestaan jäi odottamaan uusintaa. Onneksi on kamera lähes aina käsillä!

Aamu-unisuutta Naukulassa, orava kävi koputtelemassa ikkunaan ennen kuin se huomattiin:


Siinä se sitten keikisteli kunnes huomio oli saavutettu:


Sivistyneesti rappuja pitkin alas:


Pientä paniikkia, orava sumpussa (kuva äärimmäisen huono, sorry):


AamuTV:n yleisö:


Uusinnan odottaja:


Kaikille eläinystäville tiedoksi, että oravan vankeus kesti enkä noin minuutin tai kaksi. Sitten kaikki oli ohi. Orava jatkoi rauhallisena matkaansa.