sunnuntai 28. elokuuta 2011

Sanatonta viestintää

Wilman vastine

Kerran näin, sitten vähän uutta kuvakulmaa aiheeseen ja eilen paluu entiseen ilmaisumuotoon. Herra Harmaan taidetta tutkiskellaan täällä varmasti salaa?

Hyvä on ollut viikonloppu kaikkinensa ja nyt nautitaan sunnuntai-iltapäivän rauhasta.

Rapsutukset lähtevät Viiville, Kolmen kissan koplalle sekä Hurineeseille. Heidät näin eilisellä kissanäyttelykäynnilläni. Kiva oli törmätä!

11 kommenttia:

  1. Ai teilläkin! Hieno on! Ja nythän saatiin naisnäkökulmaakin tähän asiaan, sitä(kin) arvostamme!

    Meillä ei ole tuota ilmaisumuotoa hetkeen harjoitettu. Ystävänpäivänä Figo kyllä ilmaisi itseään (mikäs sen sopivampi päivä?) :D

    Täytyy seuraavalla kerralla ikuistaa tuotakin taidetta, jos sitä vielä näillä (hiekkiksen)nurkissa näkyy ;)

    VastaaPoista
  2. Ei näitä usein tule, mutta joskus saan piristystä tuohon vessansiivoamispuuhaankin :)

    VastaaPoista
  3. Wilma. Mennäänkö naimisiin tai jotain? Mun sydän ihan paukkuu sua kohtaan nyt! Sä osaat niin hienosti noita samoi juttuja! Me ollaan sielukaksoset!

    VastaaPoista
  4. Ihana Harmaan rakkausviesti ^
    Voi, teilläkin osataan sydänpissiä! Meillä ei kukaan. Tai en edes näe pissejä, kun ne ovat jossain puskissa ulkona (tai perunamaalla), mutta kaupungissakaan ei koskaan tule tuollaista taidetta. Se ei silti estä ihailemasta toisten tekemää taidetta!

    VastaaPoista
  5. Harmaa: Puskuja ja pusuja Wilmalta. Sä oot sen idoli ja se on oppinut sulta tota taiteellista puolta ♥

    Saila: Tiedä minkälaisia taideteoksia niistä sun kukkamaista tai perunamaasta löytyykään?!

    Myrsky: Juu, taiteilija ja oppilas ovat olleet varsin romanttisella päällä!

    VastaaPoista
  6. Mäkään en ole koskaan nähnyt sydänpissiä, en sisällä enkä ulkona. En usko, että ne on totta! Piparkakkumuotilla ja vedellä sais vaikka millasen pissipaakun aikaiseksi...

    VastaaPoista
  7. Oli kiva nähdä, toivottavasti törmätään toistekin!

    VastaaPoista
  8. Olipas todella kiva nähdä ja saada "naama" Mammalle! Viiviltä pahoittelut, kun oli hieman äkäisellä tuulella....

    VastaaPoista
  9. Enpä osannut odottaa blogikavereita eilisessä kissanäyttelyssä. Meidän Ruskakin oli siellä aamusta iltaan. Kuten myös hänen äitinsä, isänsä, kaksi veljään ja kaksi velipuoltaan. Mutta me emäntä- ja isäntäväki mentiin vasta illalla hakemaan hänet kotiin, päivällä olin kiinni muussa. Ruska maukui meille tervehdykseksi, kun saavuimme. Päivä oli tullut vissiin pitkäksi hiekkalaatikossa maatessa ja vieraille kissoille ja ihmisille suhistessa.

    VastaaPoista
  10. Jenni: Usko vaan, totta se on! Hihittelin kyllä tuolle idealle, että piparimuotinkanssa olisin touhunnut :D

    Saara: Niin oli! Toivottavasti kotimatka sujui hyvin.

    Viivi: Jos on kissanaisella paha päivä, niin sitten on! Minkäs sille tekee. Kiva oli nähdä silti!

    Paula: Minä käväisin siellä lauantaina, sunnuntaina en. Ehkä joskus törmäämme kissanäyttelyssä!

    VastaaPoista

Kur! Kiitos kommentistasi.