perjantai 30. syyskuuta 2011

Otteita kissakirjasta

Adriano Bacchella: Kissat (WSOY)

Perjantain kunniaksi Naukula tarjoilee koottuja ajatelmia Bacchellan kirjasta.

"Yksi kissa voi johtaa vain toiseen." - Hemingway -

"Useimmat kissat haluavat ulkona ollessaan sisään ja päinvastoin, ja vielä samanaikaisesti." - Luis J. Camuti -



"Minua ei ihmetytä, että kissat tekevät jotain salaperäistä. Minua ihmetyttää, että ne käyttäytyvät normaalisti." - Gino Paoli -



"Ihmiset haluaisivat olla kaloja tai lintuja, käärmeet haluaisivat mielummin siivet ja koirat olisivat mielellään leijonia. Mutta kissat haluavat vain olla kissoja, ja jokainen on aito kissa viiksistä häntään asti." - Pablo Neruda -

"Kissat ovat aina ikkunan tai oven väärällä puolella." - tuntematon -

"Kissat eivät lähde kävelylle mennäkseen jonnekin vaan suorittaakseen tutkimuksia." - Sidney Denham -

"Kissat eivät yhtään kunnioita työtäni. Istahtavat sivulle jota olen kirjoittamassa." - Beatrix Beck -



"Jumala loi kissan, että ihmiset saisivat hyväillä tiikeriä." - Fernand Mery -

"Kissan kylvettämiseen tarvitaan raakaa voimaa, sisukkuutta, vakaumuksellista rohkeutta ja kissa. Viimeksi mainittua on yleensä vaikeinta löytää." - Stephen Baker -

"Kissan ainut mysteeri: miksi se ikinä päätti ryhtyä kotieläimeksi." - Sir Compton Mackenzie -

"Kun vihreät kissansilmät katsovat sinuun, voit olla varma että kaikki mitä ne sinulle kertovat on totta." - Lillian Moore -

"Kissa syntyi kun leijona aivasti." - Arabialainen myytti -

"Kissa voi kaunistaa puutarhasi aitaa kesällä ja lämmittää sydäntäsi kylmällä ilmalla."  - Judith Merkle Rilke -


Mukavaa viikonloppua kaikille!

torstai 29. syyskuuta 2011

Varovainen optimismi

Nostaa päätään

Helmi oli tänään diabeteskontrollissa Mevetissä. Diabeteshän todettiin heinäkuun alussa. Alusta alkaen oli tavoitteena saattaa Helmin sokeritauti lepotilaan, jotta päivittäiset kaksi annostusta Lantus-insuliiniä voisi jäättää kokonaan pois. Ja tiedättekö mitä? Tämän päiväisessä potilaskertomuksessa on kaunistakin kauniinpi kappale:

"Verensokeri on normaali (7,54).
Lasketaan vielä insuliiniannosta: 1 yksikkö aamuisin viikon ajan.
Sen jälkeen insuliinin anto lopetetaan."

Että näin meillä. Nyt vähän laulattaa. Tämä tuntuu jo ihan lottovoitolta.

Kaunis kiitos kuuluu myös Mevetin kiltille eläinlääkäritädille, joka on Helmiä hienosti hoitanut.

"Ai hienosti? Sehän on tehny reijän mun tassuun joka kerta ja ottanu verta.
Oon mä kyl aina antanu anteeks ja tänään vähän hoidinki sitä tätiä."




keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Apuja?

Mitä nyt?

No nyt on vakavia ongelmia kommentoida bloggerin blogeja. Joko kommentti haihtuu kuin tuhka tuuleen tai sitten tulee oheinen herja:

Input error: Cookie value is null for FormRestoration
Nyt en kyllä yhtään tiedä mitä tehdä? Tietääkö joku? Please.

Vastaanottokomitea

Lähes aina

Kun tulen kotiin, olin sitten poissa koko päivän tai lyhyemmän ajan, minua on vastassa vastaanottokomitea.

Wilma on pirteä kuin peipponen (voiko tätä käyttää kun puhutaan kissasta?) ja Helmillä on yleensä päiväunet kesken (tai sitten Helmi teeskentelee nukkuvaa), jos en tule klo 18 - 19 välisenä aikana kotiin. Joka tapauksessa Wilman on ensin hoidettava kyntensä kuntoon ja sitten sen hoitovälineen päällä istutaan tarkkaavaisena. Helmi puolestansa haukottelee makeasti ja on viime aikoina  löytynyt sohvalta.

Kaikilla ihmisillä pitäisi olla vastaanottokomitea. Se saa hyvälle tuulelle!

"Pyytäsinkö heti ulos?"

"Vai tuijottaisinko muuten vaan?"

"Krooh...Siis mitä? Mähän vain luin tätä päivän lehteä!"

maanantai 26. syyskuuta 2011

Salaisuus

Sylivauva

Nyt tulee suuri paljastus! Naukulan Wilma Ilona on muuttumassa pikku hiljaa sylivauvaksi. Aluksi syliin tultiin vain kuin istuin sohvalla toisella kankullani ja puhuin puhelimessa. Nyt syliin saatetaan tulla muulloinkin ja jos ei syliin niin sitten sohvan selkänojan päälle, ihan lähelle. Välillä pitää rapsutella minua niskastakin, jos sohvalla sattuisin olemaan.

Kuvamateriaalia tästä sylissä istumisesta on vaikea saada, eikä kännykässäni ole hyvää kameraa, mutta menköön nyt silti.

"Vihdoinki toi puhuu ku aikuiselle eikä lässytä."

"Siis anna mun kaikki kestää! Onks tossaki vehkees kamera?"

"Siis onks pakko? Tuu nyt vaan tänne pötköttelee sielt rappusilt." 

Helmi ei ole sylikissa. Niin se vain on. Ajattelin sen tänne silti kirjoittaa, kun välillä on jotain totena sanonut, niin tilanne muuttuu välittömästi. Ehkä nytkin?

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Kesän paras ostos

Hai-saappaat

Kuluneen viikon olen ollut itseeni erittäin tyytyväinen. Tai lähinnä siihen, että ymmärsin ostaa kesäisellä Porvoon retkelläni itselleni uudet kumisaappaat. On ollut ihanaa pistellä menemään pitkin lätäköitä kävelyretkilläni. Ei ole syksyinen ilma haitannut. Päinvastoin. Saappaat ovat saaneet minut kävelylle, vaikka olisi satanut kuinka.





Vaikka täällä kumisaappaitani ylistänkin, ei tämäkään blogi ole muuttumassa muotiblogiksi. Kerrotaan kuitenkin, että kumisaappaat(kin) ovat varsin trendikkäitä tällä hetkellä.

Likkojakaan ei pieni sade haitaa.

"Ai sataa. Ei sit pääse hiirijahtiin."

"Täh? Ai sataa. No ota nyt se kuva nopsaan et mä voin jatkaa mun unii." 

Tänään taisi olla viikon ainoa päivä kun ei lainkaan satanut.

lauantai 24. syyskuuta 2011

Kirjastokissan paluu & tunnustus

Näköalatorni
Kesällä aurinko paistaa Naukulan kirjastoon, eikä Wilma kaipaa näköalatorninsa tuomaa ylimääräistä lämmikettä. Näin syksymmällä vanha torni on taas kelvannut.

Ehkä Wilma mietiskelee tonttuja tai pääsiäisen kanaa, kun niin miettiväiseltä näyttää?

Tätä sateista päivää ilahduttavat lämpimät nukkumapaikat sekä Janskulalta saatu tunnustus! Kiitämme kehräten tunnustuksesta kovasti!


Janskula kirjoittaa, että ystävyys on akku elämän arjessa.

Voiko tuota tuon paremmin sanoa?
Oli ystävä sitten vieressä, ruudun toisella puolella tai
 karvainen rakkautta huriseva kotikissa tai koira,
 ystävyys on todellakin voimaa tuova asia.

Naukula ei tällä kerralla laita tunnustusta eteenpäin kenellekään,
vaan lahjoittaa sen tasapuolisesti kaikille ihanille blogilukijoille!
Te olette minun akkujani :)

torstai 22. syyskuuta 2011

Käsky käy

Pang, pang, pang

Helmi on viestinnässänsä välillä mahdottoman selkeä.

Kun Helmi haluaa huomiota, enkä sitä heti tajua, ottaa Helmi käyttöön salaisen aseensa - liukuoven paukuttelun. Liukuovea on sopivasti makuuhuoneessa siltä varalta jos nukkuisin liian pitkään sekä kirjastossa jos vaikka vahingossa uppoutuisin johonkin kirjaan liian pitkäksi aikaa.


Niin. Salaista asetta käytettiin hetki sitten kun olin uppoutuneena Anni Blomqvistin Myrskyluotoon. Löysin kokoelmateoksen, jossa kaikki Myrskyluodon Maijat ovat samoissa kansissa, Suomalaisen kirjakaupan alennusmyynnistä 10 euron hintaan. Se oli hyvä ostos. Teos on pistänyt minut ottamaan selvää mm Oolannin sodasta ja taksvärkistä.

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Vierailuja

ja vierailuja

Eilinen päivä oli pyhitetty vierailuille. Mikäs sen mukavampaa!

Ensin tuli Harmaa Kissa pyytämään tyttöjä ulos leikkimään. Kun Naukulan tytöt päästettiin ulkotarhaansa, tulikin vieraalle ujous ja lähti paikalta vähin äänin.

"Tytöt, leikkimään! Täällä oottaa Harmaa Kissa." 

"Oho. Te tulitte. Vähäks ujostuttaa, mut ehkä tuun toistekii." 

Sitten oli Mamman vuoro lähteä tapaamaan Heidän Kuninkaallisia Kissuuksiaan Koratiaan. Kunikaalliset esiintyivät edukseen ja viihdyttivät vierastaan esimerkillisesti.


Mamma on iloinen toisesta onnistuneesta valtiovierailusta. Seuraavaa valtiovierailua puuhaillaan sitten Naukulan suuntaan. Vierailuissa on sekin hyvä ja opettavainen puoli, että aina oppii jotain uutta. Myös itsestään. En todellakaan olisi voinut aikaisemmin ymmärtää, että tunnen ylpeyttä kantaessani vuoroin Cisua ja vuoroin Totoa ympäri Koratiaa kassissa. Nyt tiedän senkin.




tiistai 20. syyskuuta 2011

Punaiset matot

Vähän sisustamisesta

Syksy ja viilenevä ilma saa tutkiskelemaan vanhoja valokuvia. Kissakuvia, tietenkin. Samalla sitä miettii pitäisikö jo siirtyä toisiin mattoihin. Tiedän ainakin ketkä kaksi olisivat erittäin tyytyväisiä, jos nämä punaiset matot otettaisiin jo käyttöön. Helmi menisi aivan sekaisin onnesta ja Wilma myös. Tässä Wilma näyttää mallia joskus vuonna 2001 tai 2002.



Ja Helmin tyylinäytettä viime talvelta kun matot oli juuri laitettu lattialle.



Vaikka varpaita tällä hetkellä vähän paleleekin, taidan silti vielä odottaa hetken. Onpahan sitten jotain mukavaa tiedossa likoillekin kun ilmat tästä vielä viilenevät.

maanantai 19. syyskuuta 2011

Muutto Naukulaan

Toukokuussa 2005

Naukulaan muutimme toukokuussa 2005. Ilmeisesti Wilma Ilona tiesi, että nyt ollaan tultu uuteen kotiin, sillä tupatarkastus tehtiin varsin tarkasti. Vai mitä olette mieltä näistä kuvista?

"Tänne mahtuis hyvin meijän kipot ja kupit." 

"Ja mikäs tuolla sitten on?"

"Täytyypä lähteä katsomaan." 

"Juu, voidaan muuttaa. Tääl voi asua mun katkaravut." 
Kukaan muu ei tehnyt niin tarkaa tupatarkastusta kuin Wilma. Siinä tuli varmasti katsottua kaikki paikat.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Voitto kotiin!

Arpaonni suosi Wilmaa

Wilma osallistui tässä taannoin Mustankissan arvontaan, ja kuinka ollakaan, voitto tuli! Eilen hain palkinnon kotiin ja se kiinnosti kovasti.

"Hmmm. Mielenkiintoisia terveisiä mulle." 

Jostain syystä kaikki nauhat kiinnostavat likkoja.

"Ei mul mitään oo, kunhan täs nyt vaan chillaan."


"No okei, nappasin mä tän toisen, mut se on mulle. Ihan varmaan on."

Tässä ihanainen palkinto kokonaisuudessaan.
Mukaan oli laitettu huomaavaisesti kaksi hiirtä, kun palkinto ei Mustankissan sanojen mukaan ollut kovin kissamainen. Kissamainen tai ei, niin hieno se oli! 

Kiitos kovasti Mustallekissalle hienosta arpajaispalkinnosta! Ollaan tosi iloisia voitosta!

lauantai 17. syyskuuta 2011

Negatiivinen

No pissasin sit
No mä pissasin sit siihen kauhaan ihan koko satsin ku kerran suosittelitte sitä. Tulos oli negatiivinen ja mä luulen et se tarkottaa sitä ettei meil tuu kissanpentui. Mut sen mä nyt oisin osannu muutenkin kertoo ku emmä oo ollu sillee. Ja sit mä olin kyl monta vuotta sitte siin leikkaukseskii. Et emmä oikeen tiää miks tää negatiivisuus piti sit viel siit pissastkii todeta? Mä voin ihan hyvin ja meil on kivaa näin. Wimpsu on viel vähä vaikee eikä se tahtois leikkii mamman kaa yhtää. Ehkä sekii sit lopuks tekee niinku mamma tahtoo.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Kiva leikki

Mä johdan
Meil on mamman kaa semmonen uus kiva leikki. Se kyttää koska mä meen pissalle ja sit en mee. Sit ku se leikkii Wimpsun kaa sitä pillerileikkii tai käy sateen alla kylppärissä, mä meen sit pissalle. Vähäks oon fiksu! Mä johdan ainaskii kuus nolla.

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Kattihaaste #1: Polkuanturat

Kattihaaste #1: Polkuanturat

Huoltopuuhissa Wilma Ilona.


Pötköttelypuuhissa Helmi Orvokki.

Pinksua sen olla pitää tytöillä. Tai hentoa vaaleanpunaista.

PS: Wilman illan pillerinanto ei onnistunut, aamulla meni toisella yrittämällä. Vahingot: Wilman stressikuolaa ympäriinsä, ainoa josta vuotaa verta on Mamma. Ei pissanäytettä edelleenkään.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Kaksi pillerin puolikasta

eikä yhtään pissanäytettä

Wilmalle on annettu onnistuneesti (tai ainakin niin luulen) pillerinpuolikkaat eilen illalla ja tänään aamulla. Kissa pyyhkeen sisään ja pilleri suuhun. Onneksi näin kerran miten se tapahtuu. Pinksu pyyhe on käytössä täälläkin. Vielä en ole löytänyt niitä pillerinpuolikkaita mistään syljettynä. Hyvä uutinen on myös se, että ripulointi on loppunut. Eilisen eläinlääkärikäynnin jälkeen ruikulilla käytiin vain kerran, ja sitten se on loppunut. Tahdonvoimallako? Vai voiko olla, että se eläinlääkärissä annettu puolikas pilleri olisi muka voinut jo auttaa?

Mainittakoon vielä, että Helmillä ei ole ollut vatsansa kanssa mitään ongelmia koko tänä aikana. Mutta se pissanäyte pitäisi kyllä saada ja sen kanssa menee sitten vähän huonommin. Eilen Helmi pissaa lorotti kaikessa rauhassa ja antoi minun huitoa lappusen kanssa. En osunut. Olisi se pitänyt uskoa Kolmen kissan koplan Saaraa ja hommata siihen viereen joku pitkävartinen kauha. Nyt se on sitten valmiina odottamassa, mutta Helmipä on päättänyt pidätellä aamupissaansa. Toisaalta eipä sen voinnissa mitään ongelmiin viittaavaa ole, joten en ole huolissani.

Lääkintäjoukot kiittävät ja kuittaavat. Toivottavasti täällä voidaan taas pikkuhiljaa siirtyä iloisempien asioiden pariin!

maanantai 12. syyskuuta 2011

Heräteostos - EDIT

Voi eläinlääkärilläkin tehdä

Oletteko kuulleet Easypill:stä? Se on täydennysravinto helpottamaan tablettien antamista kissoille.

Käyttöohjeet menevät näin:
1) Taita kissan suuhun sopiva pala tangosta ja laita se kissan ruoka-astiaan. Anna kissan syödä se pakottamatta.
2) Toista toimenpide, nyt laittamalla tabletti taitetun palan sisään.

Loistava tuote. Saattaa toimiakin jossain. Naukulassa ei. Kannattaa kuitenkin pitää tuote mielessä, jos joutuu antamaan kissalle pillereitä. Siltä varalta, että muualla toimisi.

EDIT: Kuva esitteestä, jonka sain mukaani. Toivottavasti näkyy klikkaamalla kuvaa suuremmaksi.

Eläinlääkärissä

Wilman vuoro

Wilman vatsa on edelleen ollut löysä ja vaikka muita merkkejä ei ole ilmassa, kävimme Mevetissä. Kaikki arvot ovat kohdillansa, vain toinen maksa-arvo on hieman kohollansa. Lisäksi Wilmalla todettiin hyvin lievä tulehduskuva.

Nyt sitten Naukulassa annetaan Helmin pistosten lisäksi Wilmalle kaksi puolikasta pilleriä päivässä. Ja sitten vielä pitäisi ne Helmin pissakokeetkin aloittaa. Elämä ei aina ole helppoa ei.

"En pyytäny, mut käytiin silti."

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Oikea järjestys

Kokeiluja

Elokuisen kokeilun jälkeen on parvekkeella palattu normaaliin järjestykseen. Sehän sopii Helmille.
"Ai tää vanha kuihtunu krakakin on täs."

"Täs mä esitän teille korvattoman kissan pyöreätä selkää. Huomatkaa myös häntä."

"Tää on hyvä. Pidetään tää täs." 

Tänään olisi tarkoitus pistäytyä viimein siellä apteekissakin. Eilisestä on annettu 2 insuliiniyksikköä aamusta ja yksi illasta. Kohta niitä liuskoja jo tarvitaan, vaikka kaikki näyttääkin hyvältä Helmin diabeteksen kanssa.

Wilmalla sen sijaan on ollut vatsa löysällä. Nyt sitten tarkkaillaan sitä. Vielä ei kyllä ole tarvis lähteä lääkäriin, sillä vointi on mitä parhain ja Mamman komentelu huipussansa. Toivottavasti tämä on vain ohimenevä juttu.


perjantai 9. syyskuuta 2011

Pimenevät illat

ja löytöjä

Himmeli siitä piti tulla, mutta tulikin kristallikruunu. Ja tiedättekö, olen erittäin tyytyväinen. Se on illan hämärässä minun silmääni varsin kaunis.


Yhden lyhdynkin olen tälle syksylle ostanut. Kaipasin kapeaa lyhtyä ulos ikkunalaudalle ja tein mielestäni varsin oivan löydön City-Marketista. Lyhty näkyy kivasti sisälle kun pötköttelee sohvalla.


Yhden vanhan lyhdyn siirsin ulos etupihalle. Se on mielestäni tuohon kuin tehty.


Harvensin myös tuon minulle tuntemattoman puun tai pensaan oksistoa. Kasvaa vuodessa metrin! Jos vähän liiotellaan. Sieltä sitten teinkin sen parhaan löydön! En tiedä kuka tuossa on majaansa pitänyt, mutta nyt tiedän miksi keittiönpöytä on ollut tänä kesänä entistäkin kovammassa suosiossa. Siitä on suora näköala tuohon paikkaan.

"Ei me täs mitään, muuten vaan hengaillaan."