perjantai 28. lokakuuta 2011

Jatkoaika

Viikko lisää

Tänään on taas itketty ja olin sitä mieltä, ettei Tarmo voi jäädä Naukulaan. Pienen kissan ikävä Helmin luo on valtaisa ja Helmi ei siitä juurikaan välitä. Keskustelin pitkään yhdistyksen naisen kanssa ja mietimme lopullista ratkaisua vielä viikon verran. Saman aikaisesti pikku-ukolle etsitään kuitenkin uutta kotia.

Kevyesti en päätöstä tee, oli se lopullinen päätös sitten kumpi tahansa. 

6 kommenttia:

  1. Hyvää päätöstä toivottelen, oli se kumpi tahansa. Tykkääkö Tarmo Mammasta? Tykkääkö Mamma Tarmosta? Vai tykkääkö Mamma elellä rauhassa kahdestaan Helmin kanssa? Sanon, että Mamma määrää teillä, ei Helmi.

    VastaaPoista
  2. Niin, kissat varmaan sopeutuvat laumaelämään/uuteen laumaan aika helposti, vaikka se ei ihan viikossa tapahtuisikaan. Joka tapauksessa, voimia vaikeaan päätökseen!

    VastaaPoista
  3. Kannustan vielä miettimään asiaa rauhassa. Helmi on kuitenkin kypsään ikään ehtinyt rouva joka ensisilmäyksellä (iän perusteella) vietti koko elämänsä Wilman kanssa.

    Menee varmasti hetki tottua nuoreen ja vauhdikkaaseen kissanpentuun. Lululla ja Leallakin se otti oman aikansa silloin kun Lotta tuli.

    Molemmat tottuivat aikanaan Lottaan, mutta ne eivät keskenään ole mitään parhaimpia ystäviä (mikä tietysti olisi se ideaalitilanne). Meillä yhteiselo on päällisin puolin sopuisaa ja kissat ehkä viihtyvätkin keskenään, mutta sydänystäviä ei kuitenkaan olla.

    VastaaPoista
  4. Onnea päätöksentekoon! Kyllä me toivotaan silti että Tarmo saa jäädä, mutta olipa päätös kumpi tahansa, se on varmasti oikea ja hyvä!

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommenteista!

    Tänä aamuna heräsin siihen, että Helmi hyökkäili pikkaisen kimppuun. Murina on molemminpuolista ja isoa. Huonolta näyttää ja tämän päivän menoja varten järjestän pienen eri tilaan työhuoneeseen.

    Tarmo on ihana kissa ja niin on Helmikin, yhteiselo vaan ei ole ottanut sujuakseen. Itse aseiassa se tuntuu olevan pahentunut.

    VastaaPoista
  6. Meillä meni 4 kuukautta, että miun 8-vuotias kisu hyväksyi uuden pienen tulokkaan, eivät tosin tapelleet mutta suhisivat toisilleen ja oli vanha kisu miullekkin suutuksissa, toivottavasti teillä tottuvat pikkuhiljaa toisiinsa, olisihan siinä kaveria sitten Helmille, kun olet töissä, mukavaa joulun odotusta sinne teille

    VastaaPoista

Kur! Kiitos kommentistasi.