maanantai 16. heinäkuuta 2012

Muutos

ja rutiinien rakastaja

Vasta viikonloppuna kannoin muutaman pölyttyneen sisäkukan parvekkeelle tuulettumaan. Yleensä teen sen tuossa kesäkuun alussa. Nyt odotin sitten yöpakkasia hieman pidempään tänne Etelä-Suomeen.

Samat kukat ovat samalla parvekkeella jo seitsemättä kesää. Nyt toki eri paikassa kuin ennen, myös kori on vaihtanut paikkaa kun sen piti väistyä mökin tieltä. Siksi kai tämä suuri epäluulo.

"Mamma, leijonat ei asu viidakossa."
 "Tää on mamma jotenkin ihan erilaista ku ennen."
 "Tää meni ehkä pilalle nyt. Mua huolestuttaa."
 Seuraavana päivänä tilanne oli jotakuinkin normalisoitunut.
Mamma tykkää muutoksesta, Helmi ei niinkään.
Mökki sitten ei ole toistaiseksi ainakaan osoittautunut miksikään hittituotteeksi.
Toivottavasti hiljaa hyvä tulee!

14 kommenttia:

  1. Voi ei! Epäluuloinen Helmi on niin söpö!

    VastaaPoista
  2. Juu! On se vähän hassu. Jos tavarat vaihtavat paikkaa, tai minä teen jotain erilailla kuin ennen, niin huolestuminen on suurta! Mutta jos ovesta tulee vieras, niin kaikki käy! Helmi on muuttunut entistä(kin) hövelimmäksi kun vieraita tulee!

    VastaaPoista
  3. Tottahan tuollaiset yllätykset herättävät epäluuloa. Meillä tuli vanha sohva tiensä päähän ja kyllä on saatu tuta, ettei ole kiva kun sohvatkin viedään. Lepotuoli vain laitettiin tilalle, eihän siinä aikuinen kissa mahdu kunnolla köllöttämään. Nero ei viikkoon suostunut tulemaan sisälle päiväunille, nyt on tilanne meilläkin rauhoittunut.

    VastaaPoista
  4. Suuret muutokset eivät ole kivoja kissojen mielestä. Kylläpä Helmillä on muuten pitkät viikset. (Minusta on alkanut tuntua siltä että tyttökissat ne viiksillään komeilevat, enemmänkuin poikakissat.)

    VastaaPoista
  5. Todella epäluuloinen katse/ilme Helmillä onkin. "Että nyt se Mamma meni tämän tekemään!!"

    VastaaPoista
  6. Tosiaankin epäluuloisuuden voi lukea katseesta!
    Meillä Nekku kiersi ja kaarsi eilen miehen uutta radio-levaria ja sitä piti oikein pörhistelläkin niin pelottavalle kapistukselle joka oli tiellä. Lopulta kuitenkin käytiin puskemassa siihen omat hajut ja nyt on jo ihan ok.
    Käykäähän muuten osallistumassa Nekun synttäriarvontaan=D

    VastaaPoista
  7. Cheri: Hyvä tavaton! Kissalta viedään sohva! Minä olen miettinyt hieman kapeamman sängyn hankkimista, mutten taida uskaltaa.... :) Entäs jos Helmi ei enää tulisikaan viereen?

    Myrsky: Helmillä on kyllä pitkät viikset. Hyvin bongattu!

    Kirsikka: Vähän olen kyllä pientä vitsinpoikastakin katseen takana havaitsevani!

    Mustakissa: Että sellainen pelottava vehje teille on kotiutunut! Kävin osallistumassa, kiitos vihjeestä!

    VastaaPoista
  8. Heeeelmiii äläs nyt! Kyllä jellonat asuu viidakossa! Kyllä! Ja ovat ihan tyytyväisiä. Oles ny...

    VastaaPoista
  9. Kuule Helmi, aina kannattaa olla epäluulolen. Mekin hämmästellään kaikki heinätuppaita ja muovipusseja, jotak on ilmestynny tutulle reitille.

    VastaaPoista
  10. Voi kun huolestunut ilme! Mutta mitäs jos sinä Helmi alkaisitkin viidakkoleijonaksi? Omien polkujen kulkeminen ja sitä rataa. Me nähtiin kerran luonto-ohjelma suoleijonista. Ne asui suolla. Parempi paikka se viidakko on, siellä on aikalailla vähemmän vettä!

    VastaaPoista
  11. Musta ja Harmaa: Ootteks varmoja? Eiks leijonat asu savannilla?

    Myrsky ja Tuisku: Juuri näin! Maailma on niin ihmeellinen paikka :)

    Henna, Friede ja Figo: Helmi voisi ryhtyä takapihan leijonaksi!

    VastaaPoista
  12. Oijoi, on siinä taas totuteltavaa. :) Mindyllä oli vähän samanlainen ilme, kun tulin sateesta huppu päässä ihan kummallisen näköisenä.

    VastaaPoista
  13. Mindy: Voin kuvitella! Huppu! Senhän nyt on tosi outoa :D

    VastaaPoista
  14. Vähän savannillakin. Paljon viitakossa!

    VastaaPoista

Kur! Kiitos kommentistasi.