lauantai 17. marraskuuta 2012

Tiedetään, tiedetään

Jo aiemmin julkaistua materiaalia

Vanhoja kuvia selatessani löysin tämän postauksen kuvat. Tiedän, että kaksi ensimmäistä on joskus julkaistu täällä aiemminkin, mutta pakko oli julkaista uudelleen.

Se on kuulkaa meidän Helmi "Hempukka" Orvokki Naukula se!



Liitetäänpä mukaan sitten vielä yksi ennenjulkaisematonkin kuva.
Vähän sellainen edustuskuvan oloinen!

Oi, miksi ei minulla ollut omaa digikameraa tuohon aikaan? Miksi?

30 kommenttia:

  1. Voi kuinka suloisia. Tuli heti meidän Danskuli mieleen, mutta Helmi on selvästi sievempi ja niin tyttömäinen... Dansku kun on poika ja jotenkin rotevampi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen kyllä Danskua vähän sillä silmällä katsellut. Voisi olla vaikka Helmin pikkuveli!

      Poista
  2. Onpa suloinen pikkuveijari :)
    kiva vaan tämmöiset "muistelukuvat" kun ei me kaikki olla alusta asti oltu matkassa mukana!

    Arvaa vaan oletko ainoa joka haikailee, että olispa SILLOIN ollut digikamera...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin on kiva välillä muistella, joten kiva, että täälläkin tykätään!

      Poista
  3. Hempukka on tosi veikeän näköinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hempukka on hempukka, vaikka mitä tekis!

      Poista
  4. Siksi kun niitä ei ehkä ollut! Tai kai oli, en tiedä, mun eka digikamera on kai vuodelta 2005, mutta muistan että jollakulla ystävällä oli sellainen ihan 2000-luvun alkuvuosina. Mutta ne oli kalliita! Siihen aikaan otin kaikki kuvat 60-luvun Agfallani, jonka olin ostanut kolmella punnalla ja se toimii kyllä edelleen.
    Kylläpä Helmi on katsonut Mammaa veikeästi, tarkasti ja tutkivasti jo silloin, ihan kuin nykyäänkin! Ja onpa se pieni... iso pää ja pikkuinen loppupää! Ja jättikorvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmillä oli jättikorvat! Jostain syystä on myös tarkkaillut minua kovasti aina. Ehkä olen sen mielestä niin outo?

      Poista
  5. Nyt kun on jo tutustunut Helmiin on kiva nähdä lapsuudenkuviakin. Kyllä digikamera on hieno laite, onneksi on nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on! Ja kyllä on paperikuvissakin taikaa.

      Poista
  6. Voi söpöyden huippu ! Mä kun en ole omaa kattiani koskaan pentuna nähnyt (muutti taloon aikuisena 10 vuotta sitten) niin nyt osaan kuvitella kuinka pieni ja söpö sekin on joskus ollut. Kaunis kiitos tästä <3

    VastaaPoista
  7. Semmosia lapasiahan ne on pieninä... vaik ois isona sitten isompikin tyttö :-)

    Ekan digikamerani taisin nähdä jo 1999-2000 maissa, mutta ihan varmasti 2001 huhtikuussa näin, eikä se silloin enää ollut ihan uusi juttu mulle (työkaverilla oli semmoinen kun käytiin Pariisissa, siksi muistan ajan).

    Ei Pedostakaan ole ihan hirveästi kuvia, koska se eli 1985-2003 ja filmikameroiden kans oli aina se, että pitäisi saada hyvä kuva kerralla (mustasta kissasta, joopa, siitähän se on muka helppo saada hyvä kuva) jne. No, kaikki tietää nää filmirullajutut. Onneksi ei enää tarvi moisista välittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, että olis voinut olla mullakin digikamera! Tosin siihen ei varmasti olisi ollut silloin varaa!

      Poista
  8. Oi että miten suloinen pikkupirpana ♥♥♥.

    VastaaPoista
  9. Toinen kuva on aivan ihana. Veikeä pikkuneiti <3

    VastaaPoista
  10. Pienen pieni piiperoinen <3

    Meillä oli onneksi digikamera jo silloin, kun tätikissat olivat pienoisia pirpanoita (2004). Harmittaa vain, kun ei silloin tullut otettua samassa määrin kuvia myös isäni koirasta. Kissoista on satoja otoksia, mutta koirasta vain parikymmentä tärähtänyttä räpsyä. Kaipa se kertoo, että virtaa piisasi :)

    VastaaPoista
  11. Ehkä sitä ennen vähän "himmaili" kuvien ottamisen kanssa? Nykyään tulee räpsittyä todella paljon!

    VastaaPoista

Kur! Kiitos kommentistasi.