maanantai 2. syyskuuta 2013

Helmiltä terveisiä

Tompalle

Ihana rakas Tomppa on lauantaina mennyt henkilökuntansa syliin. Aran pojan tietäen, tämä on loistosaavutus. Meillä valitettavasti ei tulla syliin. Joskus aamusella Helmi saattaa laittaa tassun käden päälle ja joskus jopa pitää sitä siinä paikoillaan kauankin. 

"Tomppa hei, tääki on kato ihan riittävästi." 

"Ihmiset voi tyytyä näinkin vähään." 

Täällä ollaan niin iloisia Tompan hienosta saavutuksesta ja toivotaan Helminkin joskus tulevan syliin. 

32 kommenttia:

  1. Hyvä Tomppa! Mahtavaa!

    Ihmiset tyytyvät joskus vähään. Mutta kokeilepas Helmi joskus ottaa ihmistä kädestä kiinni silleen, että laitat käpäläsi sen kämmeneen tai otat sormesta hellästi kiinni tassulla. Siitä ne vasta tykkää, melkein kyyneliin asti, kun on kuulemma niin herttaista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeiltu on! Tassun laittamisesta käteen ei vain ole kuvaa :)

      Poista
  2. Voi sinua Helmi. Joskus se pienikin läheisyys riittää ♥

    Ps. Mamman ei kannata luopua toivosta. Aina on toivoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan sylikissaa joka päivä, mutta Helmi pysyy tavoilleen uskollisena. Ainakin toistaiseksi!

      Poista
  3. Toivossa täälläkin eletään Ellun suhteen! Toivotaan, toivotaan...:)

    VastaaPoista
  4. Aina on toivoa! Tomppa ei anna edes tassua. Yleensä herralle riittää, että loikoilee tuolin selkänojalla ja häntä lepää henkilökunnan olkapäällä :) Se on hellyyttä Tompan tapaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Häntä olkapäällä onkin varsin verraton tapa osoittaa yhteenkuuluvuutta :) Vähän sillä tavoin kuin puoli vahingossa!

      Poista
  5. Voihan taas Helminkäisen ilmettä ;) Meillä ollaan sylissä, myös arkajalka Nipsu.

    VastaaPoista
  6. Oi, meidän edesmennyt Röllö herra teki juuri nuin. Isäntä kun oikaisi lattialle töiden jälkeen, Röllö tuli ja laski tassun kädelle, makoili sitten siinnä vieressä.

    VastaaPoista
  7. Helmin tassu kädellä on kyllä niin liikuttava että. Helmi taitaa olla herkkä tapaus. Ehkä syliintulo olisi hänelle aivan liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pentuna Helmi oli sylissä, mutta ei enää. Kyllä tassu kädellä saa minut herkistymään myös.

      Poista
  8. Kyllä Helmi vielä kesyyntyy. Onnikin on jo kaksi kertaa mennyt kahden vuoden aikana pappan masun päälle seisomaan ja ottaa tiukasti tassulla kädestä kiinni...ja puristelee. Huom. ei mammaa.
    Helmin ihana ilme. Oot sää lutunen <3

    VastaaPoista
  9. Tassu vasten tassua, pum pum pum...aivan kuin samalla kokeilisi myös pulssia. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se onkin sitä pulssin kokeilua? Että tunnen pulssin, paras sunkin nyt vaan nousta ylös!

      Poista
  10. Tassu on jo suuren luottamuksen osoitus. Kissat ovat niin erilaisia. Meillä Törö ja Pekku tulevat syliin, Manu ei. Manu tärisyttää häntää ja naukaisee silloin kun se on tyytyväinen elämäänsä, ja jostain syystä se ilahduttaa minua eniten.
    Terveiset vaan Helmille ja Mammalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Että sellaisia tapoja :) Helmi kieriskelee selällään lattialla ja ähkäisee maharapsuja itselleen. Uskoisin olevan tyytyväinen :)

      Poista
  11. Käden laittaminen käteen kertoo enemmän kuin tuhat maukunaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai Helmin tapauksessa ehkä tuhat ähkynää ;)

      Poista
  12. Tassun hellä kosketus on ihana, vaikka olisihan se sylivierailu hartaasti odotettu. Helmillä näyttää olevan määrätietoinen ote.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä olemme onnellisia tassustakin, sylittely on vain haaveissa :)

      Poista
  13. On se tassu kädessä ihan riittäva vaikka kylla hemmottelen palvelijoitani ihan sylissä makaamalla ja vieressä yöllä, tassu kädessä tai mamman poskella

    VastaaPoista
  14. Munkin mielestä turha läheisyys on ahdistavaa! Annan JOSKUS mutsin lellutella, mutta useimmiten harmittaa, jos joku tulee liian lähelle kun yritän pötkötellä. Esim sohvalla toivon puolen metrin hajurakoa.

    VastaaPoista
  15. Onhan tuo pehmoinen tassu kädelläkin ihanaa. Topi-poika on kova sylittelemään. Varsinkin syksyn ja talven tullen, kun ulkoilu ei enää maistu, poika ei muuta tekisikään kuin istuisi (tai pötkäisi) sylissä. Ja kyllä kesälläkin aina iltapuhteeksi tullaan syliin pörisemään.

    VastaaPoista

Kur! Kiitos kommentistasi.