tiistai 31. joulukuuta 2013

Sarjakuvan viilein nainen

Naukulassa


Toivomme kaikille oikein maukasta ja rauhaisaa uuden vuoden aattoa. 

maanantai 30. joulukuuta 2013

Ohi on

joulu

Joulu on ohi ja huomenna valmistaudutaan ottamaan vastaan uusi vuosi. Uuden vuoden räiskinnät ajoittuvat toivottavasti niille määrättyyn aikaan kaikkien raketteja pelkäävien lemmikkien vuoksi. Aikamoista rahantuhlausta se on, eli meillä ei raketteja ammuta. 

"Pelkääks sä raketteja? Mä en, tuumaa Helmi." 

Joulukoristeista on pikku hiljaa luovuttava, mutta hiljaa hyvä tulee. Ehkä sitten ensi vuonna. 

perjantai 27. joulukuuta 2013

Väsyttää

väsyttää

Tänään on ollut väsyttävä päivä. Harmaata ja sateista. Onneksi tällaisina päivinä on sopivaa ohjelmaa. Kuten kuvasta näkyy. 


Ja ei, kyseessä ei ole nauruterapia, vaan haukotus. 

torstai 26. joulukuuta 2013

Nenät

Söpöt nenät

Vaikka mummola on Helmin mielestä hyvä paikka, ei se kuitenkaan kotia voita. 
Kun matkaväsymyksestä* oli toivuttu, piti Helmin tarkastaa vieläkö mamma ymmärtää kaikki komennot kotona. Eilinen menikin sitten totellessa ja rapsutellessa. 



* 50 minuutin matkustus voi väsyttää pientä kissaa. Toipumiseen meni varmasti puoli tuntia. 

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Onnistunut

joululahja

Joululahjojen hankkiminen on välillä varsin vaikeaa. Varsinkin Helmille, jolla on jo kaikkea. Tänä vuonna joulupukin paketista löytyi Helmille kuitenkin varsin onnistunut joululahja.


"Ei voi olla totta!" 
*touhukasta kynsien raavintaa*

"Tää on mun!"


"Miten sä mamma tiesit?"

Helmi sai joululahjaksi uuden pienen punaisen maton ja yhden kissanlelun. Matto vei voiton. Kevyesti. Mukavan leppoisaa joulun jatkoa kaikille! 

maanantai 23. joulukuuta 2013

Hyvää joulua

kaikille!

Oikein hyvää joulua kaikille! 
Muistakaa syödä kohtuullisesti ja pitää huolta läheisistänne. 


Naukulan väki aikoo syödä, lukea, saunoa, laiskotella ja rapsutella kissoja. Siinäpä sitä on yhdelle joululle paljon tärkeää tekemistä. 

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Tärkeä tehtävä

mammalla

Olen saanut jouluksi tärkeän tehtävän. Käyn viihdyttämässä kahta kissaa omistajien viettäessä joulua muualla. Ensimmäinen hoitoreissu on takana ja hoidokit piileksivät omistajiensa ilmoittamissa piiloissa. Onhan se nyt vähän kummallista, että ovesta astuu tällainen höpöttävä mamma. 

"Jospa sun mamma pitäis olla höpöttämättä joskus?" 

Helmi tuntuu olevan tyytyväinen mamman tärkeästä tehtävästä, tarkoittaahan se sitä, että saa taas ottaa päiväunet rauhassa. 

lauantai 21. joulukuuta 2013

Viimeinen silaus

jouluun

Nyt on joulun viimeinenkin koriste laitettu esille, tai oikeammin vaihdettu esille. Kyseessä on Helmin vesikippo. Punainen piristää joulunaikaa ja korostaa Helmin turkin väriä. Vesi maistuu erityisen hyvältä! 



Seurakseen Helmi on saanut Lucia kulkueen kuten aikaisempinakin vuosina. 



Mini-Helmi on heittäytynyt vapaalle ja juhlistaa joulua tonttuhattu päässään. Täytyy sitä joskus saada vapaata lähes ikuisesta vahtivuorosta. 




Leppoisaa viikonloppua kaikille! 

perjantai 20. joulukuuta 2013

Posti toi

joulukortteja Helmille

Naukulaan on tulla tupsahdellut joulukortteja. Helmi on kovin tyytyväinen saamastaan huomiosta, kissat yleensä ovat. Niinpä Helmiä ei tarvinnut kahdesti käskeä poseeraamaan saamiensa korttien vieressä. 

"Onko tassut hyvin, näkyykö viikset?"

Kaunis kiitos muistamisesta! 

Lähetämme hurjaa hurinaa ja puskun Myrskylle ja Minnalle, Saaripalstalle, Sulolle, Kallelle, Eikalle ja Hannulle sekä Arkiporinan väelle sekä kaikille blogin lukijoille. On tämä blogistania vaan mukava paikka! 

torstai 19. joulukuuta 2013

Mielenkiintoista

toimintaa

Joskus tavallinenkin toiminta aiheuttaa suurta ihmetystä. Kysymmekin nyt mikä Helmiä seuraavista vaihtoehdoista ihmetyttää: 

1) Pesukone aloitti linkoamisen
2) Mamma otti kameran käteensä ja kuvasi johtajatarta
3) Talossa hiippaili tonttu


Oikea vastaus minun mielestäni on vaihtoehto numero yksi, mutta voi vaihtoehtoja olla muitakin. Ei kissan ajatuksia voi aina tietää. 

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Paremmat lelut

ja turvallisuus

Totuus on se, ettei kissojen pidä antaa leikkiä naruilla, eikä millään sellaisella mikä syödessä voi aiheuttaa suolitukoksia. Sanotaan, että kissalle tarkoitettujen lelujenkin kanssa pitäisi leikkiä vain valvotuissa olosuhteissa. Vaikka Naukulassa eilen hassuteltiinkin vähän lahjanarulla, ei Helmi missään tapauksessa syönyt sitä, eikä saanut narua omakseen. 

Leikkejä jatkettiin kissanlelulla ja tämäkin leikki leikittiin mamman valvovien silmien alla ja avustuksella. 


Kannattaa huolehtia, ettei kissa pääse käsiksi naruihin! 

tiistai 17. joulukuuta 2013

Villiä

leikkiä

Joulumuorin pieni apulainen riehaantui. Paperinaru ei apulaiselle kelvannut, perinteinen sopi leikkeihin paremmin. Keski-ikäisen hillitysti tosin.  



Lahjanarut ovat nyt paketeissa vähän niin ja näin, mutta en usko saajien siitä pahastuvan. Taitavat mummu ja pappa vaan tykätä, kun Helmillä on ollut tassunsa asiassa mukana. 

maanantai 16. joulukuuta 2013

Tuuletusta

ja uusia hajuja

Yritin saada Helmiä tutustumaan lumeen. Tietäähän sen jo etukäteen miten siinä kävi. Ei kissa käskien laula, eikä pistä tassuaan lumeen. Ovenraosta oli hyvä nuuhkutella raitista ilmaa ja uusia hajuja. Vaikuttaa siltä, että joku vapaana ulkoileva kissa on käynyt merkitsemässä Naukulan oven omakseen. Minun nenään haju ei tuntunut kovin hyvältä, mutta Helmi ei kyllä ollut siitä moksiskaan. 

"Hmmm. Mielenkiintoista." 

Taidan laittaa seuraavan syömäni sitrushedelmän kuoret oven ulkopuolelle. Jos tämä vanha tapa tehoaisi. 

lauantai 14. joulukuuta 2013

Helmi Omppula

Piparinimigeneraattori

Vaikuttaa siltä, että aina kun on mahdollista, minun on leikittävä erilaisilla nimigeneraattoreilla. Niin nytkin. Vastasin kysymyksiin sekä Helmin että omasta puolestani. Jouluisessa Naukulassa asustavat Helmi Omppula sekä Marja Nisula. Kummatkin saimme selitykseksi saman lauseen: 

"Piparinimesi kertoo, 
että kuusijuhlan asiantuntijoiden osuus tilaston piparinsaajista on alle 1%" 

Saavatkohan kaikki saman tekstin, vai saimmeko me vain siksi, että laitoin meille generaattoriin saman sukunimen - Naukulan? 

"Koittakaa nyt vaan kestää.
 Meiän mamma on terve kun se leikkii." 


Aikaisemmin olemme hankkineet suomenruotsalaiset nimet, sekä kuninkaalliset nimet

perjantai 13. joulukuuta 2013

Väsynyt

mutta onnellinen

Helmillä oli eilen vieraita. Helmistä on aina mukavaa saada ihailijoita ympärilleen, eikä eilinen ollut poikkeus. Vähän piti leikkiäkin, mutta vain vähän. Eihän sitä nyt Helmi-tädin pidä niin riehaantua. Vieraat tulivat yksin, mutta jos olisivat ottaneet kissansa mukaan, Naukulassa olisi ollut 23 kissaa ja varmasti aika villi meno! 


"Henkilökuntakin voi mennä nukkumaan nyt!"

Kun nukkumaanmenon aika illalla koitti, oli Helmi heti valmis. Tyytyväinen tuhina alkoi kuulumaan jo ennen kuin mamma sammutti valot. 


Kiitos vieraille, oli mukavaa kun kävitte Naukulassa! 

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Lenkillä

Jaksaa jaksaa, vielä jaksaa

Tapahtui tänä aamuna Naukulassa. Mamma kävi valokuvaamassa uudet kenkänsä, otti kahvikupin mukaansa ja siirtyi yläkertaan bloggaamaan. Helmi jäi alakertaan, mutta hänen ylhäisyyttään kutsuttiin mukaan. Mammalla oli pieni yllätys. 


Mamma: Tule Helmi tule! 
Helmi: Äh.

Mamma: Tule nyt vaan! 
Helmi: On hiljaa ja katselee muualle. 


Seuraavaksi mamma heiluttelee lauantaimakkaran palaa puhumatta mitään. 
Sen jälkeen alkaa tapahtua. 

Helmi: "Kas näin nousee tassu..." 

Helmi: "Ja tassu nousee näin!" 

Helmi sai lauantaimakkaransa ja nuoleskeli tyytyväisenä huuliaan. 
Onnellinen loppu. 

PS: Laitoin hetkeksi sanavahvistuksen päälle, vaikken siitä itse pidäkään. Sain kuusi roskapostia yhden minuutin aikana, joten katsotaan auttaisiko tämä hetkeksi. Kaikki menivät kyllä roskapostikansioon, mutta mutta...

tiistai 10. joulukuuta 2013

Pakkasta

Liian paljon pakkasta

Kissoilla on ihan varmasti sisäinen pakkasmittari. Kun pakkasta on enemmän (nyt - 9), ei edes parvekkeelle pyydetä. Vielä viikonloppuna tilanne käytiin tarkastamassa, mutta kauaa siellä ei oltu. 

"Kylmenevää mamma, kylmenevää." 

Onneksi ainakin ilmatieteenlaitos on sitä mieltä, että taas lämpenee pariksi päiväksi. Ehkä Helmikin sitten haluaa taas ulos, ulkotarhaan ja parvekkeelle. Saa mammansakin jotain tekemistä kun avaa ja sulkee ovia ja ikkunoita Johtajattaren käskystä. 

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Vaeltavan raksukipon arvoitus

Tonttu vai kummitus?

Naukulassa tapahtuu kummia. Raksukippo on ryhtynyt vaeltamaan. Se raksukippo missä tarjolla on hypoallergiaraksuja. Epäilyn alla on eräs tietty punanuttu. Silminnäkijän mukaan kupista ei enää syödä perinteisellä tyylillä vaan sieltä kauhotaan raksuja tassulla lattialle josta raksut sitten syödään. 

"Kuka? Ai minäkö?" 

Koska tapahtumasta ei ole kuvallista materiaalia, ei kuvan punanuttua voi asiasta epäillä. Syyllinen on varmasti joko tonttu tai kummitus. Niitä on liikkeellä. 

lauantai 7. joulukuuta 2013

Ei mellakoitu

juhlittiin rauhassa

Huolimatta hieman arvelluttavasta alusta itsenäisyyspäivälle, ei Naukulassa mellakoitu. Täällä vietettiin itsenäisyyspäivää perinteisin menoin telkkarin ääressä; katsottiin kättely ja kuunneltiin konsertti. 

"En mä siitä tanssista niin oo välittänytkään." 

Tykättiin molemmat. Helmikin kuunteli lähes koko konsertin, mitä nyt välillä kävi haukkaamassa iltapalaa. 

perjantai 6. joulukuuta 2013

Hyvää itsenäisyyspäivää

kaikille


Kuulimme eilen radiosta kuinka toimittaja kysyi kuuluisalta historoitsijalta voiko Suomen itsenäisyyspäivästä koskaan tulla karnevaalipäivää. Meidän mielestämme ei, suurempiin hassutuksiin kuin mitä kuvissa näkyy, emme itsenäisyyspäivänä edes harkitse ryhtyvämme. 


Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! 

torstai 5. joulukuuta 2013

Nimikyltti

Ohjaa oikeaan osoitteeseen

Siitä ei ole kauaa kun kerroin meillä olevan pieniä erimielisyyksiä ruokakipon paikasta. Minä en ole vielä antanut periksi, mutta ei ole Helmikään. Tilanne on muotoutunut sellaiseksi, että raksukippo on keittiössä ja märkäruoka nautitaan olohuoneessa. Näin on ollut jo vähän aikaa. 

Keittiön raksukipon alla on kierrätysmateriaalista tehty alunen ja kupin vieressä nimikyltti. Siinä lukee Helmi. 


Jouluksi kyltti vaihtuu toiseen. Nimen sijaan siinä ehkä pitäisi lukea kissanruoka, sillä olen aivan varma, että sen sanan Helmi ymmärtää. Ainakin kuulutuna, luetun ymmärtäminen saattaa vielä olla vähän hakusessa. 


Helmiä ei nämä mamman hömpötykset juurikaan kiinnosta, ruokakipon sisältä sitäkin enemmän. 

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Turkki

ja sen kunto

Helmin turkin kunto meni sairastelun ainana aika huonoksi, mutta onneksi B12 auttaa. Turkki tuntuu edelleen silittäessä rasvaiselta, mutta elpymisen merkkejä on jo havaittavissa. Pään ja niskan alue on nyt paremmassa kunnossa ja oletan muunkin turkin tulevan kuntoon pikkuhiljaa. 

"Älä edes kuvittele!"

Toivottavasti näin, sillä en viitsisi Helmiä pestä. Epäilen, ettei se olisi Helmistä mukavaa. Mutta toisaalta, eihän sitä koskaan tiedä. 

tiistai 3. joulukuuta 2013

Vieras

Naukulassa

Helmillä kävi eilen vieras. Huomasi selvästi, että kyseessä on kissanainen, sillä pieni kissanhiekkakuorrutus lattialla ei haitannut lainkaan. Tärkeämpää oli seurustelu ja ajatustenvaihto Helmin kanssa ja missäpä muualla se paremmin tapahtuisi kuin lattialla. Helmi hurisi ja taisi lähettää terveiset Saaripalstan pojillekin, isännälle ja sen hurmuri pikkuveljelle. 




Kuvat nyt ovat taas mitä ovat, mutta en vain voinut hypellä kaverusten yli laittamaan valoja päälle. Enkä sitten salamakaan käyttänyt. 



Kuvat on julkaistu Saaripalstan Sailan ja Helmin luvalla. 

maanantai 2. joulukuuta 2013

Miten otetaan verikoe?

Helmistä

Minulta on kysytty, miten verikokeen ottaminen Helmiltä onnistuu. Tarvitseeko Helmi rauhoittaa sitä varten? Kaivelin kuvia kesäkuulta 2012 ja näistä näkyy miten homma hoituu. Helmiä ei siis tarvitse rauhoittaa ja hyvä niin, sillä verikokeita on diabeteksen takia otettu sen löytymisen jälkeen useita. 

Vaiheet: 

1. Henkinen valmistautuminen kopassa. 


"Kissa, näätteks te muka kissan?" 

2. Ennen toimenpidettä pöydällä on jo vähän karvoja


"Ne kaato sen kopan ihan ylösalaisin. 
Mä tipuin sieltä pois. 
Ei voinu mitään." 

3. Kiristyssiteen laittaminen


"Tää on jotenkin tyhmä juttu." 

4. Kiristysside paikallansa. Huomaa tassun ojennus. 


"Outo tunne, tassua vähän pakottaa." 

5. Verikokeen ottaminen. Karvoja pöydällä jo vähän enemmän. 


"Tää vaihe on ihan jees." 

6. Vielä pari tippaa. 


"Kunhan ei nyt kaikkee oteta." 

7. Operaatio suoritettu. Ylimääräiset karvat jätetty pöydälle. 


"Koht mä pääsen jo kotiin!"

Koskaan ei koppa tunnu niin mieluisalta kuin verikokeen jälkeen. Välillä verikoetta otettaessa kuuluu tuttu ÄH ja onpa kuulemma joskus kuultu myös harvinainen MIU. Silloin jos verta otetaan enemmän, saattaa Helmi loppuvaiheessa myös hermostua ja yrittää ottaa tassuansa pois. Tassuun ei myöskään saa laittaa tuppoa, ei sitten minkäänlaista tai väristä. Eri vaihtoehdot on kokeiltu ja ne eivät Helmiä miellytä. 


Kuvat kesäkuulta 2012. Otettu ell-tädin suostumuksella. 

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Vesiparta

parvekkeella

Taitaa käydä niin, että ennen maaliskuuta kaikki Naukulan kuvat otetaan joko keittiön valkoisella pöydällä (aamupäivät) tai parvekkeella (iltapäivät). Sen verran on hämärää, ettei muuten onnistu. Alla oleva kuva Helmi Vesiparrasta (parta näkyy paremmin, jos kuvan kliksauttaa suuremmaksi) on otettu perjantaina iltapäivällä, parvekkeella. 


Mukavaa viikkoa kaikille! Muistakaa juoda tarpeeksi vettä.