keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Lenkillä

Jaksaa jaksaa, vielä jaksaa

Tapahtui tänä aamuna Naukulassa. Mamma kävi valokuvaamassa uudet kenkänsä, otti kahvikupin mukaansa ja siirtyi yläkertaan bloggaamaan. Helmi jäi alakertaan, mutta hänen ylhäisyyttään kutsuttiin mukaan. Mammalla oli pieni yllätys. 


Mamma: Tule Helmi tule! 
Helmi: Äh.

Mamma: Tule nyt vaan! 
Helmi: On hiljaa ja katselee muualle. 


Seuraavaksi mamma heiluttelee lauantaimakkaran palaa puhumatta mitään. 
Sen jälkeen alkaa tapahtua. 

Helmi: "Kas näin nousee tassu..." 

Helmi: "Ja tassu nousee näin!" 

Helmi sai lauantaimakkaransa ja nuoleskeli tyytyväisenä huuliaan. 
Onnellinen loppu. 

PS: Laitoin hetkeksi sanavahvistuksen päälle, vaikken siitä itse pidäkään. Sain kuusi roskapostia yhden minuutin aikana, joten katsotaan auttaisiko tämä hetkeksi. Kaikki menivät kyllä roskapostikansioon, mutta mutta...

40 kommenttia:

  1. Te jaksatte aina ilahduttaa meitä lukijoita olemalla niin hassuja :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, se on mukava kuulla! Tai siis lukea :)

      Poista
  2. Tarinan opetus: kannattaa vähän ponnistella herkkujen eteen :)
    Mukavaa päivää teille molemmille!

    VastaaPoista
  3. Voih, Helmi on arvokas jopa rappusissa kulkiessaan ♥.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedä nyt sitten voiko lauantaimakkaran perässä juoksua kutsua arvokkaaksi!

      Poista
  4. Helmillä on hyvä jumpparata portaita tassutellessaan.
    Makkara :) Helmi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan paras jumpparata! Tuota kun ravaa päivisin ylös alas niin luulisi siinä vähän liikuntaa saavan. Mitenkä Onni voi?

      Poista
  5. Pikku "porkkana"(makkara) houkuttaa kummasti ponnistelemaan, hyvä Helmi!

    VastaaPoista
  6. Vastaukset
    1. Pitää aina jotain yrittää! Pitää mielen virkeänä.

      Poista
  7. Pitäähän sitä nyt jotain kannustetta lenkkeilylle olla, ei pelkkä huutelu kissaa lämmitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei todellakaan lämmitä. Mutta makkara lämmittää!

      Poista
  8. Palkka-asiat pitää olla kunnossa, että viitsii raskaita työsuoritteita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä palkka tuli! Joskus rappusissa joutuu kulkemaan ihan ilman palkkaakin. Yleensä niin.

      Poista
  9. Onnilla sokerit korkealla edelleen...eilen kontrolloituun jaa insuliinikynä ei toiminut aamulla kunnolla eli ei oltu varmoja saiko ollen määrän yksiköitä. Nyt pitää itse yrittää ottaa verinäyte että saataisiin selvyyttä montako yksikköä tarvitsee. Nyt mennään aamuin illoin 3.lla yksiköllä ( arvo on edelleen yli 24). Eilen jo purskahdin itkuun lääkärissä...on liian paljon kaikkea nyt ... Onni on suht on...vähän kyllä levoton ja omissa ajatuksissaan. Mutta nykyään on paljon mamman vieressä ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi toista! Toivottavasti verikoe kotona onnistuu helposti ja oikeat annostukset löytyvät. Täällähän ollaan 2 x 4 yksikköä linjalla oltu jo pitkään. Ei ihme, että tunteet ovat pinnassa. Tsemppiä! (Minäki olen kyllä tainnut edellisen kerran itkeä lääkärissä)

      Poista
  10. Heh, ei kissa käskien portaita kapua... :)

    VastaaPoista
  11. ...kirjoituserheitä...nopsasti töissä veskissä kirjoittelin.. Onni on siis suht ok...ehkä nyt tarkkailemmekin häntä turhan intensiivisesti. Helmille halit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että Onni on suht ok! Tiedän just ton tunteen, että miettii tarkkaileeko liikaa. Niin tuttua.

      Poista
  12. Motivaatiokysymys. Ei mul nyt muuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lyhyesti ja ytimekkäästi. Niin se on.

      Poista
  13. Kyllä Helmi on kiltti: tonhan olisi LUONNOLLISESTI pitänyt mennä niin että Helmi odottaa paikallaan lauantaimakkaraa ja Mamma juoksee rappuset Helmin luo ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, Onneksi Helmi ei lukenut tätä!

      Poista
  14. Kyllä tassu nousee kun löytyy motivaatio :)

    VastaaPoista
  15. Helmikinkö lauantaimakkaran ystävä? Meillä oli aikoinaan lapsuudenkodissani Santtu-kissa, joka oli aivan samannäköinen kuin Helmi. Santtu oli iso poika ja painoi about 7-8 kiloa, koska äitini hemmotteli sitä kaikilla herkuilla. Muistan, kun aina jääkaapilla käydessä piti kysyä äidiltä, että: "Saako tätä ottaa vai onko tämä Santulle?" Kyse oli lauantaimakkarasta! Onkohan se kaikkien punaisten kissojen herkkua? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska muisto Santtu-pojasta! Ehkäpä lauantaimakkara on punaisten suosikki :)

      Poista
  16. Kissoihin saa kyllä joskus liikettä ja ne tulee pyynnöstä välittömästi luokse! ;)

    VastaaPoista

Kur! Kiitos kommentistasi.