maanantai 18. elokuuta 2014

Miten sinä voit auttaa?

Apua tarvitaan, todellakin.

Ihminen on julma. Julmin kaikista. Kuinka joku voi ottaa itsellensä kissan, ruokkia ja helliä sitä ja hylätä syksyn tullen? Jättää ilman ruokaa ja huolenpitoa? Jättää kuolemaan hitaasti kylmyyteen, tauteihin tai nälkään? En ymmärrä. En todellakaan. 

Syksyn tullen löytöeläinkodit täyttyvät taas hylätyistä kissoista ja uutisista voi lukea julmaakin julmemmista kohtaloista ja tapauksista. Minua itkettää. 

Onko jotain mitä me voisimme tehdä näiden hylättyjen puolesta? Lahjoittaa ruokaa ja tarvikkeita? Tarjota rakastavan ja huolehtivan kodin?

Naukulan edellinen asukas Helmi Orvokki oli löytökissa,
joka kotiutui Naukulaan Porvoon Eläinsuojeluydistyksestä elokuussa 2001. 

Nyt on sopiva aika miettiä miten voimme auttaa kukin omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Asummeko me oikeasti sivistysvaltiossa jos täällä hylätään Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton arvion mukaan vuodessa noin 20.000 kissaa? Miten tämän saa loppumaan?

36 kommenttia:

  1. Minä en edes halua lukea näitä uutisia. Niin paha mieli tulee:(
    Yksi tärkeimmistä ehkäisykeinoista tähän julmuuteen lienee kissojen strerilointi ja kastrointi. Ettei tulisi ei-toivottuja pentuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän sama vika minulla, millään en haluaisi lukea ihmisten julmuudesta. Sterilointi ja kastorointi on yksi vaihtoehto ja eläinsuojelujärjestöt ovatkin kunnostautuneet kastorointipäivien järjestämisessä.

      Poista
  2. En pysty lukemaan noita käsittämättömän julmia kohtaloita, joita ihmiset saavat aikaan. Meidän Mimo on tullut 7 vuotta sitten Vantaan löytöeläintalosta, jonne oli joutunut, kun pentujen emoa ei löytynyt. Oli pieni kämmeneen mahtuva, hellyyttävä. Alkuaikoina kannoin usein collegetakkini sisässä ja niinpä nyt isona pitää minua patjanaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Patjana olo on varmasti oikein hyvä paikka olla :) Mimolle rapsutuksia!

      Poista
  3. Asiaa!
    Eläinsuojiin voi viedä vanhoja, puhtaita kodin tekstiilejä eläimille alustoiksi, ruokaa, kuljetuslaatikoita ym. ja rahaa voi tietysti lahjoittaa. Tällä tavalla helpotetaan hylättyjen eläinten tilannetta, vaikka ei poisteta perussyytä. Kissa tuntuu valitettavasti olevan edelleenkin lainsuojaton tässäkin "sivistysvaltiossa".

    Olga kertoo: Minäkin olen kotoisin Turun Esy:stä, tosin en hylätty, vaan äitini oli otettu huostaan huonoista oloista ja me siskokset synnyimme Esy:n tiloissa. Onneksi Turun Esy on sen jälkeen saanut uudet, hienot tilat,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kolusin eilen kaappejani, leikkasin yhden ison aluslakanan räteiksi ja vein peittoja. Kävin myös Hesyn Kulkukollin kirpputorilla ja mukaan tarttui sieltä muutama kirja. Tingin ylöspäin, rahat menevät kuitenkin kissoille.

      Poista
  4. Niin kauan kuin kissanpentuja jaellaan ilmaiseksi (tai ainakin melkein), kissalla ei ole arvoa. Jos se häviää, otetaan uusi kissa, tai paiskataan mökkimatkalla autosta ulos (taas yksi raportoitu tapaus viikonlopulta). Mikään valistus ei näytä tehoavan. Sterkkaus tai kastraatio olisi se juttu, mutta se maksaa. Joskus järjestetään kissojen leikkauttamistempauksia. Niitä voisi olla enemmänkin -- Jokainen voi auttaa tukemalla lähintä löytöeläintaloa ja paikallista eläinsuojeluyhdistystä. Ja jos aikoo ottaa kissan, kannattaa käydä katsomassa löytiksellä. Turussakin monet ihanat kisut odottavat uusia koteja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä oletkin aktiivinen eläinsuojeluihminen, nostamme sinulle hattua! Luin sen jutun ja luin siihen kirjoitetut kommentitkin. Pistivät vihaksi nekin. Niissä mm valiteltiin poliisien resurssien tuhlaamista kissojen etsimiseen. Noh, resursseja ei tuhlattaisi jos ei tehtäisi rikoksia. Eläinsuojelurikoksia tai muita.

      Poista
  5. Kiitos Mamma N, että otit asian esille, vaikka totta kai me blogisi lukijat olemme kaikki valistuneita asiassa. Mutta silti, tästä ei voi puhua tarpeeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään usko, että täällä pyörii sellaisia ihmisia jotka tarvitsivat valistusta. Mutta kuten sanoin, aiheesta ei voi puhua tarpeeksi.

      Poista
  6. Tosi tosi surullista, onneksi on noita yhdistyksiä jotka tekevät parhaansa löytääkseen hylätyille uuden kodin.

    VastaaPoista
  7. Niin, se on tosiaankin kysymys, että miten sen saa loppumaan. Idiotismissa ei ihmisen keksiäisyydellä kyllä ole rajoja, niin se on. Sitä minä kuitenkin olen aina ihmetellyt, että jos eläimestä pitää päästä eroon, niin miten vaikeaa se asia olisi hoitaa sievästi ja nopeasti?! Eikö näillä "roskapussiporukoilla" ja muilla ole sielua ollenkaan vai miten ne saa yönsä nukuttua?!

    Hyvä mamma kun otit tärkeän asian puheeksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa ihmettelen minäkin, miten nämä ihmiset saavat yönsä nukuttua! Eikö mikään kolkuta omatuntoa?

      Poista
  8. Kauhee toi uutinen taas! Joka syksy näitä näkee. :(
    On se kumma, kun kaupunkilaisetkaan eivät leikkauta kissojaan maakunnista puhumattakaan. Aina kun joudun aloittamaan aiheesta, verenpaine nousee punaiselle sekunneissa!


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verenpaine on täälläkin ollut tosi koholla. Silmistä näkyy punaista ja savu nousee korvista. Kamalia uutisia.

      Poista
  9. Voi hylättyjä ystäviä :-( Hyvä, että nostit aiheen esille. Jospa jonakin vuonna eläinten asiat paranisivat.
    Ihana mini-Helmi ♥

    VastaaPoista
  10. Ihminen on eläimistä julmin :(
    Minä en voi edes lukea noita kauhutarinoita, muutenkin ihmisen julmuudessa on kestämistä!
    Aikoinaan meille tuli kissa, yksi niistä monista, joka oli heitetty tienvarteen muovipussissa!!! Ihan käsittämätöntä :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin, näitä kauhutarinoita on vaikea lukea. Lähes mahdoton.

      Poista
  11. Itku tulee kissojen takia ja siitä, että tilanne ei vaan parane. Tästä aiheesta ei voi puhua liian paljoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itku todellakin tuli ja valitettavasti taitaa tulla vielä useammankin kerran.

      Poista
  12. Tärkeä, mutta kamala asia. Minäkin säästelen itseäni enkä lue kaikkia kauhutarinoita joita uutisissa aina silloin tällöin on, ihminen on kammottvan julma ja julmuus tuntuu pahemmalta kun se kohdistuu puolustuskyvyttömiin luottavaisiin eläimiin ja miksei myös ihmisiin, esim lapsiin ja vanhuksiin. Maailma on paha.
    Itse olen vienyt löytöeläintaloon avustuspakketteja ja leikittänyt kisuja, pieniä tekoja, edes niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailma on todella paha, tämä yksi asia joka sen todistaa. Minäkin olen vienyt avustuspaketteja, tehnyt hankintoja eläinsuojeluyhdistyksen kirpputorilta ja höpötellyt kissoille.

      Poista
  13. Kissaa ei kunnioiteta eikä siihen tahdota laittaa rahaa.

    Maalla lisäksi ollaan edelleen puhtaasti idiootteja sen suhteen, voisiko kissan steriloida tai kastroida. No ei voi koska... ööö... no eihän se ole ollut tapana. NIIN JUST. Muutenkin kannattaa ihan vain pitäytyä niissä vanhoissa tavoissa, eli sähkö ja hanavesi ja sisävessat ja puhelimet pois, voitte sit elää siellä vanhojen tapojen onnelassa leikkaamattomien ja holtittomasti lisääntyvien kissojenne kanssa.

    Typeryys, loppumaton luonnonvara.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo olisikin hyvä, jos yhdessä asiassa elää kuten ennen, voisi sen tehdä kaikissa asioissa.

      Poista
  14. YLEn uutinen oli järkyttävä. Meilläkin teki mieli vaan itkeä. Kuinka ihminen voi olla noin kova ja kylmä: Roskapussi, postilaatikko ja metsä. Hyi että!

    VastaaPoista
  15. Ihan kamala uutinen taas, ihan liian usein näitä tarinoita kuuluu. Ihminen on paha eläin, mutta onneksi on niitäkin, jotka ymmärtää olla jotain muutakin.
    Itse olen joskus laittanut jotain pientä lahjoitusta löytöeläintaloille ja tätä tapaa voisi vaikka taas elvyttää pitkästä aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tosiaan on toisenlaisiakin ihmisiä! Onneksi.

      Poista
  16. Ei tässä auta kuin kissan arvostuksen nostaminen ja kaikin keinoin nykyisen kissatilanteen hillintä ja hoito. :( Arvostuksen nosto on vaan kovin hidasta hommaa, mutta jälkiä onneksi näkyy jo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihme, ettei kissaa arvosteta. Kun ajatellaan sitä työtä mitä kissa on kautta-aikojen tehnyt vilja-aittojen jyrsijäkannan vähentämisen kanssa.

      Poista
  17. Tämän päivän uutisissa oli myös juttu moottoritiellä vauhdissa kuskin ikkunasta heitetystä kissasta. Miten kukaan voi olla niin julma? Ja idiootti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin uutisen ja luin myös sen saamat kommentit. Järkyttäviä osa niistäkin.

      Poista
  18. En oikeastaan edes kykene lukemaan eläinsuojelurikoksista - oksettaa, itkettää ja raivostuttaa. Itse livautan aina sopivan tilaisuuden tullen sivulauseessa, kuinka kissan leikkautus on kaikille hyvä juttu - ja että leikattu kissa pyytää hiiriä yhtä hyvin kuin leikkaamaton ynnä ei tule merkkailua eikä rähinöitä. Täällä kesäympäristössä meillä on harvinaisen hyvä tilanne, kun kaikkien kissat on leikattuja ja rokotettuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, leikkauttaminen on hyvä asia. Siitäkään ei voi puhua liikaa!

      Poista

Kur! Kiitos kommentistasi.