torstai 31. joulukuuta 2015

Kuplavettä

vuodenvaihteeseen

Suloo! Meil on kuplavettä. 

Tuu kattoon nyt! 

Nyt pistät kyllä omias.

En! Tuu nyt vaan. 

No mitäs tääl.....KUPLAVETTÄ!
No ni, mitä MÄ sanoin?

Mamma, Sulo juo jo kuplavettä vaikkei viel oo ees ilta! 

Kuplavettä?! Ja mikä vika on muka kraanavedessä? 

Mukavaa vuodenvaihdetta kaikille! 
Ottakaa varovasti kuplavettä ja muistakaa, 
että toiset eivät vaan kertakaikkiaan tykkää niistä raketeista. 
Maltilla siis. 

Turvallista uutta vuotta! 

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Nyt meni hermot

Ja sen kyllä huomaa

Namulla meni hermot. Ottaa pattiin ja kovasti. Naapureillekin se kerrotaan auliisti ja mikäli ette tienneet - se on minun vikani. Ulkona on liian kylmä. Melkein kymmenen ja se ei ole sopivaa. Tarhassa ei voi olla kuin viisi minuuttia yhteensoittoon ja se on ihan liian vähän. 

Ja kun menee hermot, tarkoittaa se sitä, että telkkarin päälle hypätään ja usein hypätäänkin. 



Entä sitten Sulo? Rämpyttää minkä kerkeää, purkaa energiaansa hyppimällä korkean kaapin päälle ja pois, edestakaisin. Välillä rämpyttää kaapin takana olevaa taulua ja yrittää terottaa kyntensä lampunvarjostimeen. 

Tylsää mamma, tääl on niin tylsää. 
Pakkaset eivät kertakaikkiaan sovi meille. Ei sitten yhtään. 

tiistai 29. joulukuuta 2015

D + G + 4 x J

Lisää Pinkkitassun sukulaisia

Jos pää ei vielä mennyt pyörälle eilisistä sukuselvityksistä, niin tässä lisää. Vierailimme yhdessä Sulon ja Namun mummulan edustajan Paulan kanssa Sulon syntymäkodissa. Siellä missä asuvat Puolu-täti, Sulon Mesi-emo (Pinkkitassun D), Sulon Sipi-sisko (Pinkkitassun G) sekä Sipin pennut Pinkkitassun Jiit. 

Musta ja mun pojasta löytyy juttua täältä ja täältä.
Ollaanhan me kuin kaksi marjaa, paitsi että mä oon äiti ja se on poika.  
Sulon Sipi-siskolla on tassut täynnä työtä nelikon vahtimisessa. 
Pojat ja prinsessa (keskellä) ovat saaneet suuren saaliin. 

Punanuttupoika ja prinsessa. 
Ja koska Sulo ei päässyt kylään, päätti Puolu-täti möyhätä Sulon sijaan tällä kerralla minut! Tässä mallia Puolusta ja Sulosta Naukulassa. 

maanantai 28. joulukuuta 2015

Ylös

ja venytys


Kissat vaan tietävät tämänkin asian niin paljon paremmin. 


Kunnon unien jälkeen pitäisi aina venytellä kunnolla. Ihan pinkeäksi asti ja sitten rentouttaa. Jos ei muuta, niin edes pari kissaliikettä. 

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Sukuloimassa

Mummulassa 

Sulo ja Namu ovat lähettäneet mamman vierailulle syntymäkoteihinsa sekä mummulaan. Mummulassa (ja Namun syntymäkodissa) oli kyläilemässä myös Raita-täti, Namun Rauha-emon sisko. Pinkkitassun E-pentueesta. 

Raita-täti, Namun emon Rauhan sisko, hoidossa syntymäkodissaan.
Sulon ja Namun mummulassa, Ruskan luona. 

Namun Rauha-emo on pieniin päin. Pentue syntyy tammikuussa,
 laskettu aika on samana päivänä kuin Sulo täyttää kaksi vuotta. 

Ruska-mummu (Pinkkitassun B),
Sulon emon Mesin (Pinkkitassun D-pentueen)
ja Namun emon Rauhan (Pinkkitassun E-pentueen)
emo. 
Vaikka Ruska ja Rauha eivät olleet tavanneet Raitaa kahteen vuoteen, oli jälleennäkeminen ollut sopuisa ja kissat viihtyivät selvästi keskenään. Se ei aina ole ihan selvä asia se.

Oli ihana tavata sukua! Lisää sukulaisvierailuja tulossa, kannattaa siis pysyä kanavalla. 

Tarinoita taustalta

Vieraissa

Täplätyttöjen Anni, Kermakupin Emäntä ja minä tapaamme säännöllisesti. Ennen joulua kävimme ihastelemassa Täplätyttöjä. Siitä on luettavissa tarina täällä

Ohjelmassa oli tiukkaa poseeraamista, majanrakentamista, leikkiä ja ruokailua. 








Hauskaa oli kuten aina. Kiitos Annille emännöinnistä, Täpliksille viihdyttämisestä ja Emännälle seurasta! 

lauantai 26. joulukuuta 2015

Ja sitten me silitettiin

Silitysraudalla

Silittäminen ei ole mielipuuhaani. Edellisen kerran taisin silittää Sulo-kirjaimet Annin tekemään pesään ja se oli vuonna 2014 se. Namu-kirjaimet ostin kertaalleen jo tämän vuoden elokuussa. Hävitin ne samoin tein, eikä niitä ole sen koommin näkynyt. Siispä Porvoossa käydessäni oli pakko poiketa Riimikkoon hakemaan uudet kirjaimet - Namulle joululahjaksi. 



Samalla tarmonpuuskalla puhdistin pesät irtokarvasta. Kissa-allergiani ei tästä juuri pitänyt, vaikka muuten aisoissa onkin. 

Ja silitin minä sitten muutakin. Sen rapatassujen tassujenpyyhkimispöytäliinan. Hetkeksi vaan laitoin sen kaiteenpäälle kun korjasin silitysraudan ja -laudan pois. Turhaan korjasin. Olisin voinut silittää sen uudelleen. 

Mamma, tää on ihanan lämmin. 

Loppupäivän silittelen vaan kissoja. 

perjantai 25. joulukuuta 2015

Ja pyykkäystä

Kolme koneellista

Ei täällä sitten ihan hissukseen maltetukaan olla. Ollaan pyykätty uudet lahjapyyhkeet ja rapatassujen pöytäliina. 


Kohta täällä siirrytään television ääreen. Ensin alotellaan Potterilla ja jatketaan Poirotilla. Molemmat taitaa tämä mamma osata jo ulkoa. 

Ja kun televisio avataan ja minä lasken pyllyni sohvalle, on kaksikko jonottamassa ulkotarhaan. Jokailtainen rutiini. Jos televisio ei aukene illalla, on täällä varsin levoton kaksikko. 

Hiljaiseloa

Naukulassa


Jatkakaa - lepo! 

Voi ei mamma, nyt Tellis näkee kun mä oon ihan karvastanu tän.
Mutku mä oon tässä joka päivä kun mä tykkään niin. 


torstai 24. joulukuuta 2015

Hyvää joulua, hyvää jouluaa!

Itse kullekin kansalle



Virallisilla joulukorttikuvilla 
toivotamme kaikille 
oikein leikkisää ja maukasta joulua! 

PS. Toinen kuvan palloista on edelleenkin kateissa...

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Viime päivien tapahtumista

Otteita päivityksistä

Tonttuja on ollut liikkeellä ihan tuhottomasti. Vai mitä sanotte näistä päivityksistä mitä mamma on viime päivinä tehnyt: 

Päivitys nro 1: 

Tonttuja liikenteessä. Toistan - tonttuja liikenteessä. Ovelia pikku vintiöitä. Täälläkin olivat tiputtaneet kuvan kukan ruukkuineen valkoisen tuolin kautta paksulle villamatolle niin, että ruukku oli rikkoutunut ja mullat levitetty pitkin poikin, ihan seuraavaan huoneeseen asti. Siis varokaa, tonttuja liikenteessä.



Päivitys nro 2: 

Taas tonttu! Viime yönä noin kello viisi tonttu makaili selällään makuuhuoneessa olevan vaatekaapin (kuvassa) päällä. Rämpytteli etutassuillaan vapaita verhonipsuja. Hyvin tuntui tonttu niihin ylettyvän kun oikein pinnisteli ja ihanaa ääntä sai aikaiseksi. Melkein kuin jouluisten kilikellojen ääni.


Päivitys nro 3: 

Taas tonttu! On tämä ihan hurjaa menoa. Tulin kaikessa rauhassa ovesta sisään kantaen herkkukoria, enkä juuri nähnyt eteeni. Ilmeisesti tonttu livahti ohitseni kun Sulo lähti rivakasti perään. Sai ajettua tontun ilmeisesti matkoihinsa, kun jäi matontamppaustelineelle odottamaan ilmaista kyytiä kotiin. Ihan nakuna oli Sulo. Huh miten villiä touhua! Onneksi herkkukoreja tulee harvoin.

Ja pakko on myös kertoa, mitä Pinkkitassun F:n ja kahden I:n naisihminen kommentoi toiseen päivitykseen: 

Siellähän on jouluista, kun tonttuja pyörii joka paikassa. Jokos "Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella. Namusia ripustettu ompi kuusen oksilla. Kuusen pienet kynttiläiset nakerrettu pimeiksi, ympärillä naukulaiset laulelevat Sulosti"?

tiistai 22. joulukuuta 2015

Meissä on moneksi

Sulon monet kasvot

Lennonjohtaja.

Liikennepoliisi. 

Putkimies. 

Metsänvartija. 

Talonmies. 
Tavoistaan poiketen Sulo ei käynyt viikonlopun ulkoiluretkellä katsomassa onko Veeti-koira kotona. Lieneekö kyllästynyt kun ei ole viimeiseen puoleen vuoteen näkynyt? 

maanantai 21. joulukuuta 2015

Sovinto

ja lupaus

Namu: Sulo?
Sulo: Niin?
Namu: Lupaa mulle yks juttu?
Sulo: No?

Namu: Älä enää ikinä jätä mua yksin!
Sulo: Kuule, ei me oltu pitkään ja sä näit meidät koko ajan.
Namu: Mut mä olin yksin! Mä en haluu olla yksin.

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Skandaaliero!

Törkeää käytöstä

Sunnuntaina, ennen joulua, tapahtui skandaalinomainen ero. Pitkä, raastava ja tunteita herättävä ero. Kestoltansa ainakin 15 minuuttia ja se on varsin pitkä aika pienelle ikävöivälle kissaneidolle. 

Mitä?
Mut on hyljätty! 
Ei tiennyt neiti Naukula, mitä valkeneva päivä tullessansa toisi. Neiti Naukula jätettiin törkeästi, vailla täysin mitään selitettävää syytä, yksin. Eroahdistus oli valtaisa, kun kaikista rakkain Herra Naukula kävi hurvittelemassa yksin pihalla palveluskunnan kanssa. 

Hiljaa nyt, täällä on paljon tirppoja! 
Ei Neiti Naukula valjaisiin halunnut, eikä ulos, mutta yksin ei saisi jättää. Ei missään nimessä, ei koskaan, eikä ainakaan ennen joulua. Tämän saavat herra Naukula ja palveluskunta vielä tuta. 

En tykkää, tulkaa jo kotiin!

Rauhaisaa sunnuntaita kaikille! 

lauantai 19. joulukuuta 2015

2014

Samana vuonna

Välillä on vaikea muistaa, että Sulo ja Namu ovat syntyneet samana vuonna, vuonna 2014. Viime joukuussa kokoeroa oli huomattavasti, nykyään hieman vähemmän. 

23.12.2014


Vasemmalta oikealle: Hillary, Namu (eli Hagar) ja Hilda.
26.12.2014. 

27.12.2014.
Nopeasti kuluu aika ja ensi kuussa Sulo on jo kaksi vuotta. Käsittämätöntä. 


Leppoisaa lauantaita kaikille! 

perjantai 18. joulukuuta 2015

Päivän toinen postaus

omaan ennätykseen

Josko sitä nyt kuitenkin...Vaikka tämä vähän fuskaamiselta tuntuukin. 


Happamia, mamma, happamia. 
Kuvat on otettu joulukuun 18. päivänä viime vuonna.