maanantai 16. helmikuuta 2015

Sarjakuva

Valokuvin

Siis mitä asiaa sulla nyt on?
Mikä muka on tärkeämpää kuin lintujen bongailu? 

Oho. Nyt täytyy kyllä istahtaa alas.
Sanos vielä uudestaan? 

Niin, Sulo, sun serkkulikka Namu muuttaa meille tänne Naukulaan loppuviikosta. 

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Lahja

Sulolta mammalle

Sain ystävänpäivälahjan Sulolta. Lahja hankittiin ulkotarhasta ja tuotiin ylpeänä sisälle. Sen kanssa touhotettiin mennä ympäri asuntoa häntä ylväästi pystyssä ja selvästi oli koko poika iloissaan. Lahjan päällä kieriskeltiin keittiössä ja täppäiltiin sitä liikkeelle vähän joka puolella asuntoa. Tämä oli ensimmäinen lahja minkä Sulolta sain ja vielä ystävänpäivänä. Romanttista. Muistin kehua. 







Kiitos Sulo! Minäkin rakastan sinua. 

lauantai 14. helmikuuta 2015

Hyvää Ystävänpäivää!

Hyvää Ystävänpäivää!

Juhlan kunniaksi, juhlavetimissä. 


Toivomme teille kaikille leikkisää, herkullista ja suloista päivää! 
Kiitos, kun olette mukana matkallamme. 

perjantai 13. helmikuuta 2015

Suloinen päivä

ja paketti

Jonninjoutavaa ja kaikkea siltä väliltä -blogissa arvuuteltiin mikä oli bloginpitäjän lapsena sanoma "kaksinkertainen poovi". Minä arvelin, että poovi voisi olla kahvia tai polvi. Se oli kahvia, kaksi kupillista maitokahvia. Tämän arvaukseni johdosta saimme tänne Naukulaan eilen mielenkiintoisen paketin. 

Sulo oli kiinnostunut koko paketista, eikä kuvaaminen ollut helppoa. Ehkä meille tuli terveisiä myös Fannyltä, Maijalta ja Penalta? 


Paketin sisältä paljastui kauniiseen pellavapyyhkeeseen kiedottuna kaksi kirjaa, Sulolle nameja sekä lelu. 


Kun lelu oli saatu paketista kunnolla esille, joutui se heti Sulo Salamatassun kynsiin. Sulo vei tärkeän näköisenä lelun piiloonsa ja hetken kuluttua se olikin jo ihan litimärkä. Taisi olla hyvät kissanmintut sisällä. 







Suurkiitos Molley todella upeasta paketista! 

Kirjoihin tutustuin alustavasti jo eilen ja Sulo t o d e l l a k i n tutustui leluunsa. Herkun ajattelin tarjoilla myöhemmin tänään, sillä nimipäiväaamiaiseksi on nautittu possun sydäntä ja poron maksaa (14 g)

Hyvää nimipäivää kaikille Suloille! 

torstai 12. helmikuuta 2015

Kaikenlaista

ja matala katto - osa 2 

Sulo totesi jo kesäkuussa ulkotarhansa katon turhan matalaksi. Naapureiden tarkkailu osoittautui lähes mahdottomaksi. 






Tähän aikaan vuodesta tarkkailu on huomattavasti helpompaa. Jostain syystä tarha vaikuttaa kutistuneen. 


25.6.2014
Eilen pohdiskelin ääneen, että muistini mukaan Sulo oli jo aika iso kissa (oli 14 viikkoinen) kun muutti luokseni Naukulaan toukokuun kolmantena päivänä viime vuonna. Ei se ehkä niin nyt ollutkaan. 


Pinkkitassun Hagar eli Namu.
Kuva 8.2.2015.

Kyllä Namu silti pienemmältä vaikuttaa, vaikka iso ja potra tyttö onkin. Myös Namu muuttaa Naukulaan 14 viikon ikäisenä. Se on oikein hyvä ikä. 

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Lempiaamu

ja haaste Penalta

Varmasti jokaisessa perheessä on omat lempiasiansa. Kuten nyt esimerkiksi mielikuva siitä millainen on paras aamu. Minun parhaani on alla olevan kuvan kaltainen. 


Penalta sain mietittäväkseni seuraavat kysymykset:
Lempikirjasi? Lempielokuvasi? Lempibiisisi? Lempituoksusi? Lempijäätelösi?

Hurjan vaikeita kysymyksiä! Vaikea valita vain yhtä. Lempikirja on esimerkiksi Alexander Dumas'n Monte Criston Kreivi tai vaikkapa Harry Potter ja Viisasten kivi. Lempielokuva on ihan yhtä mahdoton, mutta jos kysyttäisiin parasta tv-sarjaa olisi se ehdottomasti Downton Abbey. Tämän hetkinen lempibiisi löytyy täältä. Sitä hoilailen päivittäin, varsinkin kohtaa "ootkos nähnyt tän massuni ruskeatäplikkään". Lempituoksu on Hugo Bossin Women ja lempijäätelöni vanilija. 

En laita haastetta eteenpäin, jos joku haluaa osallistua, ohjeet löytyvät Penan blogista ja varmasti Pena ei pistä pahakseen jos joku näihin samoihin kysymyksiin vastaa. 

Jos Sulolta olisi kysytty millainen on lempiaamu, niin se  olisi sellainen, että mamma heittäisi rooibos-pussia jo heti kuudesta alkaen. Vaan kyllä nyt on niin, että enää ei oikein lennä. 


tiistai 10. helmikuuta 2015

Suojassa

ja piilossa

Naukulan tarkkailupaikka on parhaimmillaan silloin, kun pöydällä on jotain jonka taakse maastoutua. Silloin, kun on ihan suojassa ja piilossa linnuilta. 



Eipä tuosta vehnänoraasta muuhun sitten olekaan.