Kissa ja ympyrä

Hertan touhuja

Ystäväni Saaripalstan Saila toi tänne Naukulaan joulukranssin. Piikkilangasta taitellun, persoonallisen, hienon. Se on ollut esillä siitä asti ja eilisen siivouksen yhteydessä päätin, että nyt on sen aika mennä joulukoristepiiloon. Onhan nyt kuitenkin, kröhöm, jo maaliskuu. 

Laitoin kranssin eteisen lipaston päällä olevien kirjojen päälle odottamaan pääsyä lopulliseen piiloon. Ja kas, kun tavara oli vaihtanut paikkaa, se piti heti tutkia. Näin siis Hertan asettuvan istumaan kirjojen päälle, keskelle piikkilankakranssia. Valitettavasti olin hieman hidas, enkä ehtinyt nappaamaan sellaista kuvaa kun hän siinä niin tyytyväisen näköisenä istui. 

Oiva ympyrä, Saila täti! 

Kekseliäs Hertta (ja vähän höpö). 

Arvatkaa kuka?

 Kuva sisältää vihjeen

Osaako kukaan arvata kenelle tuli nälkä kello viisi tänä aamuna? Olisiko kukaan arvannut, että tämä mamma hämää punatabbyä jos toistakin, sulkee oven perässään ja painuu takaisin peiton alle herätäkseen kello kymmenen. Siis kymmenen! Aikamoista. Aamiainen oli siis myöhässä useamman tunnit. Nyt on kyllä erittäin epätodennäköistä, että mamma saisi lahjoja. Ainakaan perheen tabbyiltä, perheen ruskeatäplikkään ruokinta-automaatissa oli vielä raksuja jäljellä. Hän siis saattaa vielä innostua hankkimaan lahjan. 

Salainen joulukissa

 Paketti avattu

Salainen joulukissa 2020 -paketti saavutti Naukulan jo hyvissä ajoin. Täällä kuitenkin säästeltiin ja pidettiin pakettia kuusen alla tovi ennen avaamista. Perjantaina viimein uteliaisuus vei voiton valoisalta päivältä (jota toivoimme paketin avaamishetkeksi). 

Paketti suorastaan pullisteli! Jonkinlainen aavistus lähettäjästäkin oli, kun Ärrä-pakettiin oli kerrottu lähettäjän paikkakunta. Normaalisti huonomuistinen mammakin tunnisti sen paikkakunnan. 

Pitemmittä puheitta, siirrytään suoraan paketin kimppuun kuvien muodossa. 

Tulkaas likat kattoo, nyt avataan! 

Valmiina ollaan!

Olisko nää kaikki mulle kuitenkii, 
kun oon pieninkii? miettii Hertta

Tääl on niin paljon paketteja ettei ees pohjaa näy! Noomi tutkii.

Jos on kovia nameja, niin ne on varmana mulle, sanoo Namu

Siis mamma on saanut namia! 
Munhan ne piti saada.

Kaikissa paketeissa oli ihanat pakettikortit. 

Voitaisko nyt vaan avata jo, 
pistä se kamera syrjään nyt. vaatii Noomi. 
Namu taustalla taitaa olla samaa mieltä. 

Voi ei, likat lähetti mulle sydämen. 

Kattokaa nyt, Sulo meni ihan sekaisin. 

No siltä näyttää! 

Näin mä tytöt teitä puskisin ja pussaisin
💖💖💖💖

Tällä voi todellakin leikkiä vaiks mä olisin sun sylissä, 
mamma! 

Hyviä palloja! 
Ne on jo pelattu piiloon. 

Namu miettii mikäs se Hertan karvat pörhisti! 

Sehän oli Kiskatti-pallo se! 

Yksi suosikeista. 

Meillä oli niin huikea paketti, että tästä tuli varsinainen kuvamaratooni, eikä kaikkia saatu edes kuvattua. 

Kiitos paljon sukulaistytöille, eli Kiskateille!  

Tiesittekös te, että Namulla ja Patella, Eddiellä ja Rudilla on sama isä eli 

Kissakallion Orlando eli Onni? 

Kiitos myös Tassulinnan emännälle tämän tradition ylläpitämisestä 

vuosi toisensa jälkeen!

No joko?

 Joulupukki

Tuleeks se joulupukki jo? 
Mulla olis täs kyllä vähän pesu kesken. 

Ai ei vielä vai?

No mut mä odotan sitte tässä. 
Jos nukahdan niin voitko sanoo sille, 
että Sulo on kiltti kissa?

Paketti

x 2

Yksi paketti on avattu, toinen odottaa kuusen alla avaamista. 

Tassulinnan emäntä järjesti tänäkin vuonna Salainen Joulukissa 2020 -bloggaritapahtuman. Kiitos siitä! Tänä vuonna mekin ehdimme taas mukaan. Naukulan paketti on lähtenyt matkaan ja mitä ilmeisemmin saavuttanut määränpäänsä. Naukulaankin on saapunut paketti, se odottaa vielä kuusen alla avaamista. Pitkitämme jännitystä ja odotamme josko vaikka yhden valoisamman päivän saisimme juhlistamaan avaustapahtumaa, sillä tokihan se tapahtuma on kuvattava. 

Kissat ovat saaneet yhden lahjan minulta ja se on jo avattu (siitä läpinäkyvästä muovista mihin se oli kiedottu). Tatadadaa...kissojen sohva! 

Noomi, Hertta ja Sulo

Noomi, Sulo ja Hertta

Pienin tyttö - Hertta

Suurin tyttö - Namu

Sohva on ollut suuressa suosiossa. Ja jos ihmettelette miksi, niin kaadoin sen päälle koko pienen pussillisen kuivattua kissanminttua, joka sohvan mukana tuli. Lahjonta tepsi ja sohvaa käyttää päivittäin useampi kuin yksi Naukulan kissa. 

(Sohva on ostettu Tokmannilta ja maksoi alle 10 euroa)

Olemmeko olleet liian kilttejä?

Joulukissan paketti

Joulukissan paketti on tavoittanut Naukulan Kerhon. Se pisti miettimään, olemmeko olleet liian kilttejä koko vuoden? Paketti oli iso ja siellä oli vaikka mitä. Oli leluja pienimmille, kenkäpussi mammalle, jonka sisällä herkkuja kissoille, kissakorvakorut, jotka oli hankittu kissojen maailmannäyttelystä aikanaan, herkkuja mammalle, pallo Sulolle ja joulukalenteri! Ihan hengästyttää ja varmasti jotain laatikon sisällöstä unohtui mainitakin. Ihan selvästi ollaan oltu ihan liian kilttejä. 

Paketin avaaminen luonnollisesti oli varsin vauhdikas tapahtuma ja siihen osallistuttiin koko yhdeksän henkisen kissaperheen voimin. 

En ois arvannu, et ollaan oltu näin kilttejä.

Vaikein tehtävä tässä hommassa oli tietenkin laatikon avaaminen ja touhujen kuvaaminen. Täällä nyt kumminkin on se yhdeksän varsin aktiivista kissaa ja se on paljon se. 

Tuhannet kiitokset joulukissalle Molleylle, Maijalle ja Penalle! 

Oli kyllä varsinainen superpaketti. 

Joululahja äidille

Aamuiset ajatukset

Pyrin aina antamaan äidilleni jonkun mietityn lahjan sen sijaan, että ostasin uuden yöpaidan tai kasvovoidetta. Ja vaikka minä kuinka asiaa miettisin, niin pieleen se saattaa silti mennä. 

Koska äitini makuuhuonetta koristaa jo Sulon ja Namun yhteiskuva, päätin viime jouluna ilahduttaa äitiäni Noomin kuvalla. Kuvaksi valitsin Tessan ottaman kuvan kesältä 2017, kuva on otettu Noomin ensimmäisessä kissanäyttelyssä. Minusta tämä alla oleva kuva kuvastaa hyvin Noomin luonnetta ja persoonaa. Se on eloisa, leikkisä ja vähän villi. Etutassutkin hieman epätarkat kun vauhti on niin kova. 

Vaan mitä mieltä oli äitini? Kuva meni suunnitellusti makuuhuoneeseen Sulon ja Namun kuvan läheisyyteen. Mutta valintani oli huono. Kuva sai kuulemma äitini ajattelemaan joka aamu herättyään ja kuvan nähdessään, että "voi voi Noomi on taas joutunut olemaan tuossa asennossa koko yön." Äitini ryhtyi siis surkuttelemaan Noomia, tai oikeastaan Noomin kuvaa. Nyt tilanne on kuitenkin ratkennut, sillä tilasin hänelle korvaavia kuvia. Alla oleva päätyi seinälle. 

Salainen joulukissa

tai neljä

Viime vuonna osallistuimme ensimmäisen kerran salaisen joulukissan eli Tassulinnan Tuijan järjestämään leikkiin. Tänä vuonna meinasimme vallan unohtaa, mutta onneksi meitä muistutettiin. 

Naukulan paketti lähti itsenäisyyspäivän aattona matkaamaan kohti Miukumaata ja saapui perille hyvissä ajoin ja ehjänä. Naukulaan oli salainen joulukissa tuonut paketin ihan henkilökohtaisesti, vai oliko tuojia neljä vai kenties vain salaisen joulukissan lähettiläs? 

Tää on mulle, tää on mulle! Mä olin eka!

Paketti poikineen! Hurjan paljon paketteja.

Ja erittäin mielenkiintoiset terveiset! 

Täälläkö ne neljä joulukissaa piileskelee?

Tuleeko ne leikkimään mun kanssa Namu-mamma?
Mä luulen, että se yks komistus ainakin lähetti mulle terkkuja, tuumaa Namu ja
miettii lähettivätkö kenties molemmat poitsut.

Aika moisia misuja, mistä ne tiesi mulle tällaisia terkkuja pistää?

Täällä on jotain sulle kans, mamma.
Tiiän, koska ei tuoksu niin hyvälle kun muut paketit.

Anna mä katon mitä sä sait mamma?

Nää on ehkä mulle kun mä oon perheen pienin?

Tulkaa nyt ulos jo sieltä Elli ja Mimmi!
Oottehan mukana oottehan?

 Kyllä Naukulaa nyt hellittiin! Tuli herkkuja ja leluja, tuli mammalle hieno joulumuki. Vaan arvaatteko jo, keneltä paketti oli? Heitä on siis neljä. Kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Haluatteko tietää vai joko arvasitte? 

Meidän salainen joulukissamme oli 

Trio MiuMau ja Herra Nilsson blogin väki 

eli Mimmi, Elli, Börje ja Nilsson sekä Taru. 

Tuhannet kiitokset hienosta paketista!