PR-naisen poseeraus

Kaiteella keikkuen

No nyt?

Ai niin, ne korvat

Päiväretkillä

 Noki-Noora

Maailma on mennyt rikki, mieli on surullinen ja niin kovin pettynyt. Kaikesta huolimatta ja ihan siksikin, omistaan on pidettävä hyvää huolta. Siispä toivomme kaikille rauhaa ja rakkautta. 

Noki-Nooran päivittäiset retket Naukulaan ovat jatkuneet. Kun Sulo, Namu, Noomi ja Hertta ovat päiväunillaan, suljen heidän nukkumapaikkojensa ovet ja Noki-Noora lähtee matkaan. Päiväretket pitenevät kerta kerralta ja kohta ollaan siinä tilanteessa, että Noki-Noora pian karkaa sviitistänsä kun menen sinne sisälle. Päivittäiset herkut nautitaan yhdessä koko viisikon kanssa. 

Jatkamme arkeamme, hiljaa hissukseen. Toivomme rauhaa, rakkautta ja viisautta päätöksiin. 

Tutkimusmatkailija

Pieni reissu Noki-Nooran sanoin

"Tuo nainen, joka käsitykseni mukaan nukkuu yönsä sviittini viereisessä huoneessa, on ryhtynyt sulkemaan toisia ovia ja avaamaan sviittini oven. Käsittääkseni se hurmaava herrasmies ja se pyöreämpi punapää viihtyvät spa-osastolla, kun taas se tutumpi punapää ja hänen tuittupäinen tyttärensä ovat makuuhuoneen puolella. 

Olen nyt tutustunut yläaulaan ja haistellut sen pienen punaisen sängyn sekä ne muut nukkumapaikat. Ilmiselvästi ne ovat kovin suosittuja. Portaat eivät ole minulle niin tuttuja, ainakaan kahdessa edellisessä asunnossani portaita ei ole ollut. Kuljin ne kuitenkin sulavasti alas ja sitten takaisin ylös. Alakerrassa oli televisio, muttei siltä tullut mitään luonto-ohjelmaa. Palasin sitten takaisin sviittiini. 

Kyllähän tämä kelpaa. Aion käydä tutkimusmatkalla toistekin, mahdollisesti saatan jossain kohdin laajentaa sviittini koko asunnon kokoiseksi. Mietin sitä vielä hieman. Sitä ennen kuitenkin täytyy ottaa pienet kauneusunet." 

Hyvää ystävänpäivää kaikille Naukulan ystäville! 

Huimapää

Nuorallakävelijä

Meillä kaikilla on varmasti mielikuva nuorallakävelijästä? Minä näen vaaleanpunaiseen tyllihameeseen puetun solakan nuoren naisen jolla on kädessään kaunis päivänvarjo auttamassa tasapainoilussa. 

Ja sitten on meidän Namu. Naukulan versio nuorallakävelijästä.Ketterä ja taitava, muttei niin solakka. En nyt muista mitä en suostunut tekemään kun Namu otti tämän vaihteen päällensä ja ryhtyi kaiteella keikkumaan. Mutta jotain taas jätin tekemättä tai tein väärin. 

Muutama kuva

alakerta(kin) vallattu

Maanantaista lähtien täällä on ollut avoimet ovet päivin ja öin. Myös silloin kun olen ollut pois kotoa. Mitä ilmeisemmin pennut ovat ehtineet tutustumaan jokaiseen kolkkaan ja välillä onkin vaikea löytää niitä, sillä nukkumapiiloja löytyy. Vaikkapa kirjahyllystä kirjojen takaa. 

Kovan riehumisen jälkeen maistuu uni. Sylin puutteessa, pennuille kelpaa myös sohva. 

Kaikkien pentujen sankari

Sulo Naukula

Kaikilla on joskus elämässänsä varmasti ollut idoli tai ainakin ihminen jota katsoo ylöspäin ja ajattelee, että jospa minäkin osaisin tuon asian noin hyvin. 
Kissanpennut eivät ole poikkeus. 

`Joopa joo, nytkö tää alkaa?

Hei setä, sä oot täplikäs setä! 

Noh, onhan noita tullut. Emon perintönä. 

Mä oon Pirkko eli Papu ja voisin tulla laskemaan sun täplät.

Noh noh, älähän nyt tenava.

Älähän nyt silmille hypi. 

Tykkäät sä musta silti. Mä tiiän. 

No ehkä. Ehkä sit. 

Höh. Minne se täplikäs setä meni?
Oisin voinu ottaa painimatsin. 

Alakerta valloitettiin eilen tässä järjestyksessä: Pirkko eli Papu, Paula eli Pipsa, Psipsina eli Tove sitten pieni tauko ja perässä Patricia eli Patci, Pekka ja Priscilla eli Pihla. Tänään on harjoiteltu jo lakananvaihtoa ja ohjelma jatkuu imuroinnilla ja lattioiden luuttuamisella. Kyllä on pienillä kissoilla paljon opeteltavaa. Onneksi idoli ja mummu auttavat näissäkin oppitunneissa, ei ole Noomi emolla niin raskasta yksin hoitaa opetusvelvollisuuksia. 

Punanutut tulevat

Mayday, mayday

Namu on rento emo. Välillä villiinnyttää tahallaan pentunsa ja houkuttelee suuren maailman menoon mukaan. Aamusella pennut singahtivat pois huoneestaan ja minä nostin kolme heistä sängylleni. 

Rappusten yläpäässä on portti. Sulo on oppinut hyppäämään portin yli sekä alhaalta rappusista että ylätasanteelta. Ihmettelemistä oli punanuttujen railakkaasta menosta ylätasanteella. 

Sulo ei tiennyt pitikö pentuja pestä, komentaa vai muuten vaan paimentaa. Muutamien nenutervehdysten ja pyllyn haistelujen jälkeen Sulo katsoi parhaammaksi jatkaa matkaansa ja jättää Namun hoitamaan pentunsa. 

Liian hidasta

toimintaa

Jos minä toimin liian hitaasti aamuisin, se kerrotaan kyllä minulle varsin selvästi. Molemmat käyvät muka nukkumaan. Namu lavuaariin ja Sulo portaiden keskikohtaan. 

Kestää kestää... 

Kauanko vielä kestää?

Hohhoijaa...

Että tällaista kommunikointia meillä. 

Hyvä ostos

Kiipeilypuu

Ei tullut sitä hutiostosta tästäkään. Kiipeilypyy on molempien suosiossa, ehkä enemmän kuitenkin Namun. Namu käy nukkumassa iltanokosia ylätasolla usein. Sulo käy lähinnä mätkimässä kaikki kissanlelut pois niiltä tasoilta, joille olen ne laittanut. 

Taas! Kuka tänne on taas laittanut näitä leluja?

Ja tää on jopa kiinni tässä!
Ei saa mätkäistyä alas, paitsi jos puris tän kuminauhan poikki....
Hmmm.....

Olen tyytyväinen tähän ostokseeni. Nyt olen jo tottunut siihenkin, että säleikön edessä on tuonlainen hässäkkä. Tulevan vuoden joulupallot saankin sitten taas ripustella jonnekin muualle...

Uusia tapoja

Kaiteiden välissä

Kun Wilma vielä hallitsi Naukulaa, kuului Wilman tapoihin tervehtiä minua portaikon kaiteiden välistä nenällään sekä tassuttelemalla. Helmi tarkkaili tilannetta sivusta, eikä oikein ymmärtänyt homman perimmäistä tarkoitusta. Vai ymmärsikö sitä nyt oikeastaan kukaan? Kivaa se kuitenkin oli. 

Tällä viikolla tilanne on muuttunut ja myös Helmi on ryhtynyt tervehtimään kaiteden välistä hurjasti kehräten. Pieni nenänpään kosketus kruunaa tämän tapahtuman. Tassuttelua emme vielä harrasta. 

"Ai niin tästäkin jutusta toi mamma tykkää.

Onhan tää vähän hassua mut menköön nyt sitte." 

Mikäköhän tämän muutoksen aiheutti, kysyn vaan.  

Portaat

Nyt ja ennen

Naukulan ulkotarhaan pääsee kätevästi kana- ei kun kissaportaita pitkin. Eihän kissa toki portaita tarvitsisi, mutta kun sellaiset löytyivät Naukulan entisestä kodista, oli ne saatava hyötykäyttöön.

Tässä ne ovat nyt:

Ja näin niitä käytettiin ennen:

Aluksi portaiden käyttötarkoitus ei auennut parivaljakolle, mutta kun se tapahtui, niin siitä vasta riemu syntyikin. Onnin ja Wilman yksi lempipaikoista oli vaatekaapin päällä. Viimesen kuvan kaltevuusaste on kyllä hieman väärä, mutta onneksi muista kuvista saa paremman kuvan.

Jos löytyy korkealta sopiva tila, ja on taitoa hyppysissä niin ei voi kuin suositella vastaavaa ratkaisua!

PS. Naukula on kartanut kortensa kekoon ja osallistunut tutkimukseen. Osallistukaa tekin!