Eurooppalainen

Lähde: Suomen Eurooppalaiskissarenkaan kotisivut


Eurooppalainen

Eurooppalainen on tavallaan Suomen kansalliskissa, sillä sen kanta on Pohjoismaiden ja koko maailman aidoin ja laajin. Tässä kissassa yhdistyy nykyajan vaatimusten mukaisesti Euro-kissa ja arvokas perinne, kansallinen ylpeys, suomalainen kissa. 


Rodun historia

Eurooppalaiskissa on yksi maanosamme alkuperäisistä kissaroduista. Rodun johdonmukainen kasvatus aloitettiin Ruotsissa 1940-luvulla käyttäen luonnonvalinnan avulla vankoiksi ja terveiksi kehittyneitä lyhytkarvaisia maatiaiskissoja. Vuonna 1949 Euroopan suurin kissakattojärjestö FIFe hyväksyi sen omaksi rodukseen, joten eurooppalainen on yksi vanhimmista tunnustetuista kissaroduista. Aluksi eurooppalais- ja brittikissoja ja jopa kartusiaaneja kasvatettiin saman rotumääritelmän alla, mutta 1982 FIFe erotti brittiläisen ja kartusiaanin omiksi rotustandardeikseen. Suomessa eurooppalaisen kasvatus aloitettiin 1960-luvulla, ensimmäinen kissa rekisteröitiin maatiaiskissasta ns. noviisiluokan kautta vuonna 1962 ja ensimmäinen pentue vuonna 1966.

Rodun onneksi Suomessa on edelleenkin mahdollista rekisteröidä maatiaiskissoja eurooppalaiseksi noviisiluokan kautta, mikä tuo rotuun täysin uutta verta ja edistää rodun geneettisen monimuotoisuuden ja terveyden säilyttämistä. Noviiseina rekisteröidään vuosittain muutamia kissoja.


Eurooppalainen nykypäivänä

Rodun kasvatus on keskittynyt Pohjoismaihin, lähinnä Suomeen ja Ruotsiin. Jonkin verran kasvatusta on myös Keski-Euroopassa. Suomessa rekisteröidään vuosittain noin 60 – 100 pentua eli eri rotujen keskiarvoluokkaa. Kaiken kaikkiaan eurooppalaisia on Suomessa rekisteröity tähän mennessä reilut 3000 kissaa. Rodun terveystilanne on erinomainen, sillä ei ole todettu mitään rotukohtaisia perinnöllisiä sairauksia ja eurooppalaiset ovat yleensä myös hyvin pitkäikäisiä - jopa 15 – 20 vuotta – ja vanhoinakin virkeitä ja hyväkuntoisia.


Eurooppalaisen rotumääritelmä

Rotumääritelmän kantava ajatus on kissatyyppi, joka on kaikilta ulkonäköominaisuuksiltaan eri rotujen ääripäiden keskivertokissa eli peruskissa. Toinen tärkeä periaate on, ettei eurooppalaisessa saa näkyä viitteitä muihin rotuihin.

Ulkonäöltään eurooppalainen on sopusuhtainen ja vankkarakenteinen. Se on keskikokoinen tai suuri kissa, rakenteeltaan lihaksikas, leveärintainen ja tanakkatassuinen. Pää on kookas ja pyöreähkö mutta kuitenkin leveyttään pitempi. Korvat ovat keskikokoiset ja kärjistään hieman pyöristyneet. Silmät ovat pyöreät, avoimet ja hieman vinoasentoiset. Turkki on lyhyt, tiheä ja joustava.



Luonnolliset värit ja kuviot

Eurooppalaiselle on hyväksytty erilaisia värimuunnoksia noin 70. Vain luonnolliset alkuperäiskannassa olevat värit ovat sallittuja, joten geneettisten mutaatioiden kautta jalostetut ja monissa muissa roduissa sallitut värit kuten naamiot tai lila ja suklaa eivät ole sallittuja kuten ei myöskään pitkä turkki.

Väriryhmiä ovat yksiväriset, kuviolliset ja valkolaikulliset. Perusvärejä ovat valkoinen, musta, sininen, punainen, creme, kilpikonna ja sinikilpikonna. Yksivärisessä kissassa turkki on kauttaaltaan samanvärinen, paitsi kilpikonnissa joissa on mustaa/sinistä ja punaista/cremeä sekaisin. Kuviotyyppejä ovat klassinen tabby, täplikäs ja tiikeri. Näissä kissoissa perusvärin päällä näkyy kuvio turkin tummemmalla sävyllä. Kuviokissoja ovat esim. ruskeatabby, punatäplikäs ja sinitiikeri. Hopeamuunnokset ovat yksivärisiä tai kuviollisia kissoja, joiden turkin aluskarva on hopeanhohtoinen. Esimerkkejä hopeista ovat musta- tai sinisavu, hopeatabby, punahopeatäplikäs ja sinihopeatiikeri.Valkolaikkuisia ovat kissat joissa johonkin perusväreistä yhdistyy valkoista, jota on oltava vähintään 1/3 osuudelta turkista. Valkoisen määrän mukaan kissat ovat joko bicolour eli kaksivärinen, harlekiini tai van. Valkolaikuilla värillisessä osassa turkkia ei ole sallittu kuviota.


Eurooppalainen lemmikkinä

Eurooppalainen on ihanteellinen lemmikki sopeutuvaisen ja mutkattoman luonteensa takia. Se on ihmisiin kiintyvä, utelias, leikkisä ja osallistuu perheen arkiaskareisiin, mutta ei ole liian äänekäs tai tungetteleva. Rotu soveltuu erinomaisesti kaupunkilaiselämään esim. kerrostaloasunnossa. Eurooppalaisen turkin hoito on yksi kissarotujen helpoimmista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kur! Kiitos kommentistasi.