Ai miten niin pitäisi pedata?

Aamulla

Meillä on uusi tapa tai siis Hertalla on. Joka aamu kun olen noussut sängystä peiton alta, Hertta ryhtää paikalle. Petaamisen kanssa on sitten vähän niin ja näin, koska kuka nyt kissaa komentaisi? Hain sentään kameran ja ikuistin tilanteen. 

Olisi varmasti hyvä tarttua kameraan useammin täällä kotonakin, omista kissoista tuntuu nykyään olevan niin vähän kuvia. 

Taas mennään!

Parhaat painit

Parhaat painit tapahtuvat lakananvaihdon yhteydessä 

Näytänkö miten?

Säpäs et osaakaan heiluttaa korvaa näin

Takuulla osaan mitä vaan

No osaatko muka painii?

Näytän sulle!

Vai oltaisko vaan näin 

Ja köllittäis vaan

No ei sit

Nyt mennään

Tästä saat

Itse saat jättitassusta ja sitten Sulo singahti muualla

Voitinks mä?

Voittoisaa viikkoa kaikille! 

Riehujamummu Namu

 Lakananvaihto kissataloudessa

Mukavaahan se on, kun ei tarvitse tehdä mitään yksin. Nyt kuitenkin tuntui siltä, että vähempikin avustaminen olisi riittänyt. Eikä tässä taloudessa tarvitse ihmetellä jos lakanat ovat välillä saaneet vähän osumaa kun yksi on alla ja yksi päällä ja sitten painitaan. Viime lakananvaihtokerralla Namu oli villeistä villein. 

Onneksi ei kuitenkaan tarvinnut yksin riehua, vaan Hertta riensi kaveriksi. 

Aina ei pääse viereen

Vaikka haluaisi

Välillä emotkin haluavat omaa aikaa ja omaa rauhaa, ilman, että aikuinen, kohta 7-vuotias pentu, on ihan kyljessä kiinni. Silloin ovat hyvät ideat tarpeen ja niitähän Hertalla riittää. 

Onneksi yöllä sentään nukutaan yhdessä, me kaikki kolme. Sulo, Namu ja Noki-Noora nukkuvat kukin tahoillaan. Paitsi silloin kun Sulo tulee minua tupeeraamaan ja Namu herättelemään aamiaisen tekoon. 

Vielä vähän

Painikuvia

Kun on tilanne päällä ja kamera käsillä, niin silloin räpsyy. Tarkennuksista viis. Meillä on siis vielä tarjolla sunnuntaisia painikuvia, olkaatten hyvät. Ja huom! mukana myös joulupukki. 

Että sillä lailla. Vaikka missään ei varmasti ole määritelty, että joulukuvan tulisi olla seesteinen, taidamme silti pitäytyä sellaisessa? 

Tavallinen siivouspäivä

Naukulassa

Tänään oli siivouspäivä. Vaikka lattioita harjaillaan useamman kerran päivässä, niin ainakin kerran viikossa täytyy kaivaa imurikin esille. Lakanatkin tuli vaihdettua ja siitä se idea sitten lähti. Koska lakanoiden vaihto on mieluista puuhaa, niin pitäisikö yrittää kuvata jotain jouluista. Tuttu joulupukki esille ja houkutukseksi puhtaisiin lakanoihin, josko se innostaisi? 

Ai samperi, tää on juoni,
toteaa Noomi taustalla olevalle Hertalle. 

Tilannetta tulee tarkastamaan myös Sulo. 

Hertalla taisi olla muut metkut mielessä?

Kimppuun...

Siitä se sitten taas lähti ja puhtaat lakanat muuttuivat painimolskiksi. Täytyy kyllä sanoa, että tämä kaksikko, Hertta ja Sulo, saavat aikaan aina parhaat painit. Jos Hertta haastaa mummuaan Namua tai emoaan Noomia, niin punatabbyiltä pääsee jossain kohdin sellainen paha ääni, että Sulo-poliisi tarvitaan paikalle ja Hertta, eli painin aloittaja, saa tassusta päähän. 

Vaan onkohan se kuitenkin niin, että Sulo haluaisikin pitää Hertan ihan ikiomana painikaverinaan? 

Pimitetty lämmönlähde

Miksi?

Ystäväni kertoi kissastansa, joka rakastaa lämpöpeittoa. Meillä sellaista ei ole, mutta joku tuollainen pienempi lämpöpatja täältä kyllä löytyy. Kaivoin sen esiin kätköistäni ja esittelin Noomille. Esittely oli kyllä sitä, että laitoin patjan sängylle ja sen töpselin seinään. 

Mikäs se tämä?

Miksi, mamma, miksi vasta nyt?

Onnea on oma lämpöalusta. 

Aikansa pienen patjan päällä oltuaan Noomi siirtyi sängylle. Sai ilmeisesti tarpeeksi lämpöä.