Täti soitti

Ei niin hyviä uutisia

Täti soitti eilen Helmin haimatuloksista. Eivät olleet hyviä. Haima-arvot selvästi koholla, eikä selkeää lääkitystä vaivaan ole. Tai olisihan kortisooni, mutta se ei sovi yhteen diabeteksen kanssa. Jätettiin nyt hypoallergiaraksut pois ja jatketaan diabetesraksuilla. Seuraavan kerran mennään kontrolliin kuukauden kuluttua. 

"Mä tunnistin äänen ja annoin puhelimitse pienen näytteen. 

Täti ei oo koskaan kuullu mun kehräystä. 

Se on vähän ku traktori." 

Helmi vaikuttaa edelleen hyvinvoivalta, syö ja nukkuu normaalisti. Myös vessa-asiat hoituvat kuten pitääkin. Edelleenkään en ole kamalan huolissani, vaikka ehkä pitäisi. 

Helmin kehräystä pääsee kuuntelemaan täältä ja täältä. Kuvan laatua ei käy kehuminen, mutta jos laittaa volyymit kovalle, niin kehräyksen kuulee kyllä. Se todistettavasti kuuluu myös puhelimen välityksellä. 

Potilaskertomus

Helmi - kotikissa 5,7 kg

Hammaskiven poiston yhteydessä otettiin uudelleen veriarvot. Verensokeri ja fruktosamiini edelleen korkeat, niin myös urea. Insuliinia annetaan nyt 6 yksikköä aamuin illoin. Helmi oli myös hieman aneeminen. Haima-spesifinen entsyymi lähetettiin eteenpäin, tuloksista kuullaan ensi viikolla. Myös kaksi hammasta on poistettava jossain kohdin kirugisin toimenpitein. 

"Kyllä mä teille kohta hampaat näytän"

Eli ei niin kamalan hyviä uutisia, mutta näillä mennään. 

Ja jos niitä hyviä uutisia kerrotaan, niin munuaiset olivat normaalin kokoiset, ei vapaata nestettä, nielu siisti, pehmeä kitalaki ok, ei etäispesäkkeisiin viittaavaa, pissassa ei tulehdukseen viittaavaa, tulehdusarvot normaalit, veren proteiiniarvot ja maksa-arvot normaalit. 

Läikkä

korvassa

Eilisellä eläinlääkärireissulla täti katsoi myös Helmin korvaa. Korvalehteen on ilmestynyt pieni tumma läikkä. Se ei ole koholla, eikä se tunnu Helmiä vaivaavan. Siitä otettiin kuitenkin näyte ja näytteestä löytyi hiivaa. Erikoista! Voidetta on nyt laitettu kolmesti, eikä Helmi pyri ottamaan sitä pois. 

Läikän voi nähdä kuvissa, oikeassa korvassa. 

"Ai, te haluutte nähdä mun korvan?" 

"No kattokaa nyt sit, siinä se on." 

Kaikenlaista sitä voikin tulla. Läikkää katsotaan varmasti huhtikuussa uudelleen, samalla kuin purukalusto hoidetaan kuntoon. Helmi on unohtanut ja antanut anteeksi eilisen reissun. Saas nähdä kuinka helposti tämän aamuinen imurointi annetaan anteeksi! 


EDIT: Täti soitti. Fruktosamiini oli yli 600 eli nyt nostetaan Lantus-insuliiniä 5 yksikköön aamuin illoin. 

Kontrollissa

ja tuloksia

Eläinlääkärireissu on nyt tehty ja kotiintulo aiheutti kovaa kehräystä. 

Painoa on tullut edelliskerrasta lisää, nyt paino oli 5,8 kg. Edellisellä kerrallahan paino oli tippunut 5,3 kiloon. Keuhko- ja sydänäänet normaalit, imusolmukkeet myös. Hammaskiveä ja ientulehdus, ne hoidetaan 3. huhtikuuta. Silloin otetaan myös pissanäyte. Vasempaan korvalehteen on Helmille tullut luomi, tai pigmentoitunut alue, siitä löytyi hiivaa ja sitä lähdemme hoitamaan kahdesti päivässä Canofite voiteella. 

Verinäytteissä toinen munuaisarvo (urea), proteiinit ja toinen maksa-arvo jonkin verran koholla. Verensokeri voimakkaasti koholla (34). Fruktosamiini oli pikatestissä kuitenkin matala (n. 200), ja siitä lähetettiin näyte myös eteenpäin. Soittoaika on huomenna tai torstaina, riippuen koska tulos tulee. Ennen sitä insuliinia annetaan 4 yksikköä aamuin illoin (noin 12 tunnin välein) kuten aikaisemminkin. Tuloksen tultua katsomme mihin suuntaan sitä vaihdetaan. 

"Ai mitä? Minuako tarkoitatte? Ai haluatte, että mä tuun ulos täältä?

Ootteko nyt ihan varmoja?"

"Poseeraa tässä nyt sit vielä!"

"Nää on kyl jotain vampyyrejä, ku aina haluaa mun verta." 

"Ei tuppoa, ei tuppoa. MÄ EN HALUU TUPPOA!"

"Eipä tässä mitään kummempaa, kohta lähetään taas kotiin. Mä tiiän." 

Lisäksi Helmille annettiin B-vitamiiniruiske ja niitä ryhdyn antamaan vakituisesti n. 6 viikon välein. Kaikenlaistahan näistä kokeista paljastui, mutta en oikein osaa olla huolissani kun Helmi tuntuu kuitenkin voivan nyt paljon paremmin kuin syksyllä. 

Lähetämme kovasti kiitoksia eläinlääkäritädille ja muulle henkilökunnalle! 

Huomenna

kontrolliin

Huomenna on jälleen aika mennä diabeteskontrolliin. Helmin kunto vaikuttaa hyvältä, turkin kunto paranee pikkuhiljaa ja ruoka maistuu ja niin maistuu myös vesi. 

"Mitä? Siis minne me mennään?" 

Vaikka kaiken pitäisi olla kunnossa, kyllä sitä aina pieni jännitys on. Molemmilla. 

Miten otetaan verikoe?

Helmistä

Minulta on kysytty, miten verikokeen ottaminen Helmiltä onnistuu. Tarvitseeko Helmi rauhoittaa sitä varten? Kaivelin kuvia kesäkuulta 2012 ja näistä näkyy miten homma hoituu. Helmiä ei siis tarvitse rauhoittaa ja hyvä niin, sillä verikokeita on diabeteksen takia otettu sen löytymisen jälkeen useita. 

Vaiheet: 

1. Henkinen valmistautuminen kopassa. 

"Kissa, näätteks te muka kissan?" 

2. Ennen toimenpidettä pöydällä on jo vähän karvoja

"Ne kaato sen kopan ihan ylösalaisin. 

Mä tipuin sieltä pois. 

Ei voinu mitään." 

3. Kiristyssiteen laittaminen

"Tää on jotenkin tyhmä juttu." 

4. Kiristysside paikallansa. Huomaa tassun ojennus. 

"Outo tunne, tassua vähän pakottaa." 

5. Verikokeen ottaminen. Karvoja pöydällä jo vähän enemmän. 

"Tää vaihe on ihan jees." 

6. Vielä pari tippaa. 

"Kunhan ei nyt kaikkee oteta." 

7. Operaatio suoritettu. Ylimääräiset karvat jätetty pöydälle. 

"Koht mä pääsen jo kotiin!"

Koskaan ei koppa tunnu niin mieluisalta kuin verikokeen jälkeen. Välillä verikoetta otettaessa kuuluu tuttu ÄH ja onpa kuulemma joskus kuultu myös harvinainen MIU. Silloin jos verta otetaan enemmän, saattaa Helmi loppuvaiheessa myös hermostua ja yrittää ottaa tassuansa pois. Tassuun ei myöskään saa laittaa tuppoa, ei sitten minkäänlaista tai väristä. Eri vaihtoehdot on kokeiltu ja ne eivät Helmiä miellytä. 

Kuvat kesäkuulta 2012. Otettu ell-tädin suostumuksella. 

Ei käy

ulkoilu

Ulkona joko sataa, tuulee tai on pakkasta. Nuo säätyypit eivät tunnu Helmiä miellyttävän. Vaihteluita on ollut paljon, muttei ehkä nyt niin paljon kuin Helmi ajattelee. Iltaisin sää halutaan tarkastaa noin vartin välein. 

"Näin pyydetään kiltisti ulos." 

"Sää kannattaa tarkastaa usein.

 Eihän sitä koskaan tiedä."

Tänään annan Helmille neljännen B12-piikin. Sen jälkeen vielä kaksi.

Täti soitti

Eläinlääkäritäti

Minä sain eilen soiton Helmin eläinlääkäritädiltä. Haimatulokset olivat tulleet ja ne olivat normaalit! Jatkotoimenpiteenä haen vielä ensi viikolla B12 ampulleja ja kuivaruuaksi kokeilemme hypoallergiaraksuja niiden diabetesraksujen tilalle. Märkäruokana Helmi syö nyt Applawsin kanaa. Kaikenkaikkiaan Helmi on nyt saanut kolme B12 vitamiiniruisketta ja olo on mitä parhain. Turkin kunto on kohentumassa ja vessatuotokset normaaleja. 

Meillä menee nyt oikein hyvin! Helmin mielestä menisi kyllä vielä paremmin jos sade ei haittaisi tarhailua. Eilen sinne pyydettiin ainakin viisi kertaa ja aina vaan satoi. Myös silloin tällöin suljettuna pysyvä parvekkeen ovi häiritseen hieman. 

"Muistakaa ottaa vitamiininne!"

Huomenna (aamupäivällä) tämä mamma menee lemmikkimessuille ja toivoo tapaavansa siellä tuttuja. 

Tuloksia

Kaksi kolmesta

Soittoaika on paras aika ja nyt meille soitettiin! 

Helmin B12 vitamiini taso on 118, kun sen pitäisi olla kissalla 199 - 984. Eli lähden ajelemaan ja hakemaan parin viikon annokset. Vitamiinia annetaan pistoksena ja kun olen siinä varsin harjaantunut, saan antaa sen itse. Insuliinihän pistetään myös, ja olenkin antanut Helmille kaksi pistosta päivässä yli kahden vuoden ajan. 

Foolihappoarvo on korkealla eli 112, kun sen pitäisi olla alle 49. Eli kertoo siitä, ettei kaikki ole kunnossa ja B12 ruiskeet saattavat auttaa myös tähän. 

TLI eli haimakoe kestää vielä ainakin pari viikkoa, sillä se on lähetetty tutkittavaksi Amerikkaan asti. 

"Täti hei, mä en nyt ehtinyt puhelimeen ku mul on vähän kiire raksukipolle." 

Nyt tämä mamma lähtee ilta-ajelulle hakemaan B12 ampulleja! 

Käsittely kesken

Ei vieläkään tietoa

Täällä mamman vanne kiristyy entisestään. Helmi voi kuitenkin hyvin. Soitin uudelleen eläinlääkäriasemalle ja tuloksia ei ole tullut. 

V-i-e-l-ä-k-ä-ä-n. 

Tiedostossa lukee käsittelyn olevan kesken. 

"Mitä tolle mammalle nyt oikein tekis?

Se voi joskus olla aika ärhäkkä." 

Toivottavasti viestini meni perille ja näytteen perään ryhdytään nyt kyselemään sieltä laboratooriosta. Ihan tosissaan. 

Ei vieläkään tuloksia

Viime perjantailta

Tulokset Helmin verinäytteistä eivät vielä ole saapuneet. Soitin eläinlääkäriasemalle ja kysyin. Ikävä homma. On tässä jo odoteltu, kun verta käytiin kuitenkin antamassa jo viime perjantaina. Helmi ottaa homman tyynesti, minulla vanne jo vähän kiristää. Tulee mieleen mitä sille verinäytteelle oikein on tapahtunut. 

"Ota ihan rauhassa nyt.

Haukkaa vaikka happea." 

Ikävää tällainen odottelu kun sitä haluaisi jo tietää miten jatketaan. 

Pikavisiitti

Eläinlääkärissä

Nyt on tehty tämän päiväinen pikavisiitti eläinlääkäriasemalle. Helmistä otettiin lisää verta ja siitä tutkitaan B-12 vitamiini ja folaatti. Samalla reissulla Helmille laitettiin pistoksena B-12 vitamiinia. Ensi viikolla meille soitetaan tuloksista ja jatko sitten niiden mukaan. 

"Mamma, pitäiskö meiän hankkii mulle kohta sponsori?" 

Kaopectilla jatketaan, eikä se ilmeisesti kovin pahaa ole. Eilisillan viimeinen annos otettiin leppoisasti pöydällä maaten, edes asentoa ei tarvinnut vaihtaa kun truittasin annoksen suuhun. Tämän päiväinen verenluovutuskin sujui ilman naukaisuakaan. Kuljetuskoppakin pysyi tällä reissulla puhtaana. Kiltti tyttö! 

Soitto ell-tädiltä

Lisätietoja

Helmin verikokeen tulokset olivat tulleet ja sekä kilpirauha- että fruktosamiini arvot olivat ok. Huomenna mennään antamaan lisää verta haimakokeita varten ja otetaan samalla B12 vitamiiniruiske. 

"Mitä, kuulinko oikein? 

Taasko täti haluaa mut nähdä?"

Harjoitukset siis jatkuvat. Jotain Helmin saama pitkävaikutteinen antibiootti on kyllä saanut jo aikaan, sillä eilen Helmi leikki! Sitä tapahtuu tosi harvoin. On aina tapahtunut harvoin, koska edesmennyt valtiatar omi kaikki lelut itselleen ja Helmi sai vain katsoa. 

Kotona

Lisätietoja huomenna

Eläinlääkärireissu on nyt takana päin. Pissat tulivat koppaan tällä kerralla jo menomatkalla, muuten matka sujui hyvin. 

Helmistä otettiin verinäyte ja rauhoitettiin ultraäänitutkimusta varten. Suoliston alue oli normaali. Maksa oli suurentunut, mutta kasvaimeen viittaavaa ei löytynyt. Perna ja munuaiset olivat ok. Verinäytteessä vähän koholla oleva verensokeri ja veren proteiiniarvot (globuliinit ja totaaliproteiinit), vähän koholla olevat maksa-arvot ja toinen munuaisarvo. Pissanäytteessä ei ollut sokeria, mutta runsaasti proteiinia. Oireet voivat kuulemma viitata munuaisten vajaatoimintaan, mutta myös esimerkiksi krooniseen suolistotulehdukseen. 

Helmille annettiin pitkävaikutteinen antibioottipistos ja kotona annan taas Kaopectia 3 ml kolmesti päivässä. 

Huomenna meille soitetaan fruktosamiini- ja kilpirauhastuloksista sekä jatkohoidosta. 

Kovasti laihtunut (5,3 kg) Helmi on väsynyt, mutta onnellinen. Ruokakippo löytyi vanhasta tutusta paikasta ja koti on aina koti. 

"Pyysinkö tänne? Täh. Pyysinkö?" 

 Eläinlääkäritätille ja hänen uudelle kissalleen, lähetämme kiitokset! 

Onneksi on

katettu parveke

Täällä elellään rauhallista maanantai päivää. Kovin on harmaata ja sateista, mutta ei se Helmiä haittaa. Parveke on katettu ja lasitettu. Suojaa sopivasti kissaa, joten tämäkin päivä on pääsääntöisesti vietetty parvekkeella. Pöytä on edelleen suosiossa ja niin myös räsymatto. 

"Täällä on hyvä ja raikas." 

Huominen ell-käynti jännittää. Ilmeisesti jännittynyt ilmapiiri on tarttunut myös Helmiin. Kissanvessaa siivotessa sen huomaa. Tietänette mitä tarkoitan. 

Ensi tiistaina

Eläinlääkärille

Helmi on laihtunut. Se on varmasti yleisesti ottaen hyväksi, mutta minä valitettavasti uskon, että sen on aiheuttanut diabetes. Juominenkin on nyt erittäin runsasta. Varasin ajan eläinlääkärille ensi tiistaiksi. Katsotaan miltä sokeriarvot nyt näyttävät. Lantustahan annetaan tällä hetkellä kaksi kertaa päivässä 4 yksikköä, joten pienistä määristä ei ole kyse. Muuten Helmi kyllä vaikuttaa hyvinvoivalta ja energiaa riittää hyvin ylläpitämään Naukulan päivittäisiä rutiineja. 

"Eläinlääkäritäti hei, onks sulla ollu mua ikävä?" 

Minulla on tietenkin kova huoli, vaikka Helmi muuten käyttäytyykin johtajattaren arvolle sopivasti. 

Karvat

vatsassa

Kevätkesällä vessavaivojen alettua leikattiin Helmin karvat pois vatsasta ensimmäisen kerran (pissakokeen ottamisen vuoksi). Karvat eivät ole kasvaneet takaisin vieläkään ja Helmillä onkin vatsassansa paljas alue. 

"No kattokaa nyt sitte, sais kyllä rapsuttaaki." 

Ehkäpä sitten talveksi kasvattaa takaisin? Kovin kauan mielestäni on alue pysynyt karvattomana kun vatsa ensimmäisen kerran ajeltiin kuitenkin jo toukokuussa. Pääasia on, että Helmi voi hyvin ja vessatouhutkin hoituvat taas entiseen malliin ja oikeaan osoitteeseen. Komentelu onnistuu myös. Tai siis työnjohto Naukulassa. Se on hoitunut koko ajan moitteettomasti. 

Väliaikatietoja

Eläinlääkäriltä

Helmin pissakokeen tulokset olivat puhtaat, eli tulehdus on häipynyt. Hyvä niin. Näyttäisi myös, että tulehduskipulääke on tuonut helpotusta kipuihin ja meillä menee hyvin. 

"Mamma on nyt antanu mulle ennen iltaruokaa jotain droppeja ruiskulla suuhun. 

En pistä vastaan, ei oo kauheen pahaa." 

Lisäaineeksi Helmille suositeltiin omega3 valmisteita, muut kun eivät diabeteksen takia tule kysymykseen. 

Käynti eläinlääkärissä

Pissaviljely

Aamulla Helmi ilahtui selvästi herätyskellon herättäessä meidät aikaisin. Ruoka ja insuliinipiikki tuli normaalisti ja pieni ulkoilukin tehtiin. Sitä seuraava autoajelu eläinlääkäriasemalle meni hyvin. 

Eläinlääkärillä Helmi aristi selvästi lannerankaansa ja tämä voi olla syynä omituiseen vessakäyttäytymiseen. Myös pissaviljelmä otettiin - suoraan rakosta. Helmi pötkötti selällänsä, minä ja hoitaja pidimme kiinni ja eläinlääkäritäti hoiti homman niin nopsakasti ettei Helmi ehtinyt edes kunnolla ÄH sanoa. Pikatestissä virtsassa ei ollut tulehdusmuutoksia. 

Nyt aloitamme tulehduskipulääkityksen (Metacam) ja toiseen vessaan laitetaan kuivikkeeksi sanomalehteä. Se on tasaisempi alusta kuin käyttämämme hiekka.

"Mitäs tää peli nyt on? 

Yleensä mun kopassa on katto paikoillansa ja mä pääsen sinne." 

Kotiin tultuaan Helmi oli reipas oma itsensä ja kovaääninen kehräys kertoi kodin olevan hyvä paikka. Illalla aloitetaan tulehduskipulääkitys. Nyt huilataan. 

Vessakäyttäytymistä

Mitä ihmettä?

Helmi on aina ollut siisti kissa vessakäyttäytymisensä osalta. Tänä kesänä tilanne on muuttunut ja Helmiä onkin hoidettu kahdella pitkäaikaisella antibioottipiikillä, kun tutkimuksissa paljastui pöpö pissassa. Valitettavasti vessakäyttäytymisessä ei ole tapahtunut muutosta ja meillä on huomenna varattuna aika eläinlääkäriin. 

Olen pessyt vessaa enemmän kuin koskaan, niin myös kylpyhuoneen lattiaa. Otin isosta xl-kokosesta vessasta kuomun pois, vaihdoin vessan pienempään, laitoin sen toisin päin ja viimein laitoin pienemmän vessan isomman sisään. Tällöin vessaan jäi pieni vallihauta. Helmillä onkin sitten ollut kova työ pystyäkseen pissaamaan ohi vessan sinne vallihautaan. Siinä on ihan pitänyt opetella uusi tekniikka - seisaallaan pissaaminen. 

"Mä oon alottanut tarkkuuspissaamisen.

 Semmoiseen pieneen koloon. 

Oon aika tarkka tyttö" 

Toinen uusi tapa on minun herättämiseni aamulla seitsemän aikaan. Ensin tullaan viereen hurisemaan ja pörisemään. Jos en tästä vielä herää, niin sitten Helmi vaihtaa puolta. Hyppää minun päälleni ja astuu siitä toiselle puolelle. Tämä tepsii. 

Kaikkinensa Helmi tuntuu kyllä voivan hyvin. Varsinkin kun helteetkin ovat taas loppuneet.