Namu

 Mielipide

Miksen minä pääse?

Aina kun mikä tahansa kuljetuskoppa otetaan esille, siellä on ensimmäisenä Namu. Välillä suurin hankaluus onkin miten Namun saa kopasta pois ja tilalle sen kissan, jonka kanssa ollaan jonnekin lähdössä. 

Hertan kuljetuskoppa näyttelyyn tutkittiin tarkasti ennen ja jälkeen näyttelyn. Hyvä, ettei siellä ihan päiväunia ryhdytty ottamaan. 

Mistä etsiä sisätiloihin kadonnutta kissaa?

Namu kateissa

Epäilen, että usea, jos ei peräti jokainen, kissatalous on välillä kadottanut kissan sisätiloihin. Vaikka kutsuisi, ei kissa tule ja vaikka kuinka etsisi joka paikasta, kissaa ei vaan löydy. Välillä saattaa iskeä pieni paniikkikin, vaikka ulko-ovi ei ole ollut auki eikä pitäisi olla mitenkään mahdollista kadottaa kissaa noin vain, simsalabim, sisätiloihin. 

Viimeisimpänä minä kadotin Namun. Sen ei luulisi olevan mahdollista, kun Namu kuitenkin on iso punainen kissa ja yleensä vielä vastaa kun häntä nimellä kutsun. Niin kuitenkin kävi, Namu oli hetken kateissa kunnes sitten löytyi. Ihan väärästä paikasta, Sulon kuljetusboksista ja yöpaikasta. 

Mitä nyt? Kai tätä nyt saa joku muukin kokeilla?
En ole aikaisempina kahdeksana vuotena vielä ehtinyt. 

Kuljetusboksi on saunan lauteilla ja saunastakin kävin etsimässä Namua muutaman kerran. Katsoin tarkasti ylälauteiden päällä olevat pesät ja yhden Namun lempipaikoista, alimmaisen lauteen alta. Eipä vaan löytynyt tutuista paikoista, eikä viitsinyt sitten vastata edes kutsuihini. Väitän, ettei ole tuolla käynyt koko kuljetusboksin täällä olo aikana, mutta tämän katoamistempun jälkeen on löytynyt sieltä jo toistamiseen. Vaihtelu virkistää, kai. 

Uusi vanha

kankainen boksi

Olen joskus hankkinut kankaisen kuljetusboksin, jolla on sekä matkattu mummulaan että vietetty siellä aikaa ulkona. Nyt kaivoin sen esille säilytyksestä ja ah, kuinka ihana se onkaan. Ei nyt varsinainen koristus keskellä olohuonetta, mutta suosittu se kyllä on. 

Noomi, Namu ja Sulo. 

Toistaiseksi boksin katto on kestänyt, vaikka siinä parhaimmillaan on majaillut Noomi ja viisi pentua. 

Aina on tilaa yhdelle

Mutta kenelle?

Nyt on lyötävä viisaat punatabbypäät yhteen ja mietittävä tarkoin miten osoittaa, että sängyssä on hyvinkin tilaa vielä yhdelle. 

Mutta kenelle? Saako paikan parvekkeella viihtyvä Sulo vai mahdollisesti mamma? 

Koska tytöt eivät kertoneet, paikan vei mamma. Sulo meni nukkumaan suurimpaan kuljetusboksiin saunan hämyiseen tunnelmaan. Onneksi niin, sillä sinne kuljetusboksiin tämä mamma ei olisi millään mahtunut 😆

Tutustumiskäynnillä

Uudessa hoitopaikassa

Taannoisen työmatkani aikana kävi selväksi, että mummulan lisäksi olisi kerholaisten hyvä löytää myös toinen lomailupaikka. Onneksi asiantunteva ja kissaystävällinen lomailupaikka löytyi läheltä, tuttujen ihmisten luota. Jotta lomailu sujuisi tulevan matkani ajan mallikkaasti, ehdotti majapaikan emäntä, josko Sulon kanssa ehtisimme tutustumiskäynnille ennen varsinaista visiittiä. 

Totesimme Sulon kanssa idean kerrassaan loistavaksi ja lähdimme matkaan. Suurimman ongelman muodosti se, miten saisin oikean kissan kuljetusboksiin ja miten pääsisimme ovesta ulos kun punatabbytytötkin halusivat mukaan. Namu jonotti sekä boksiin, että myös ovesta ulos. 

No mennäänkö sit? Tuumii Namu

Pääsimme kuin pääsimmekin livahtamaan Sulon kanssa matkaan ihan kahdestaan. Perille päästyämme Sulo tuli ulos boksistaan heti, katsoi ympärilleen ja kävi boksissa uudelleen. Hieman ujosti lähti tutustumaan paikkoihin, mutta silti rohkeammin kuin odotin. Viivyimme vierailullamme kaksi tuntia ja sen aikana Sulo rentoutui, kävi puskemassa talouden emännän ja isännän voimallisesti ja pyörähti jopa selälleen. Sängyn alla tosin, mutta vatsa paljastettiin silti. 

Sulo voi sitten tutustuttaa Naukulan tytöt uuteen hoitopaikkaansa kun sen aika tulee. Se ei kuitenkaan ole vielä, ensin käydään näytelmissä Noomin kanssa ja sitten tehdään vielä töitäkin. Uskon kuitenkin, että tästä yhteisestä vierailusta oli iso apu. Sulo on kuitenkin tämän porukan ujoin. 

Hoitotädille kymmenen pistettä ja tassun kuva! Erinomainen idea tutustuttaa Sulo hoitopaikkaan niin, että minäkin olen mukana. 

Sunnuntai

Kuvina

Kaikilla pennuilla on omat perheet, on ollut jo pidemmän aikaa. Kaikilla pennuilla on omat kuljetusboksit ja kaikilla omat kutsumanimet. 

Nathan on Nacho. 

Natalie on Nala. 

Nanette on Lulu. 

Noël on Pekka. 

Noomi on, ehkä Noomi. 

Alunperin Noomi oli (paksu-)Bertta koska oli syntyessään suurin. Nyt Noomi on pienin. Vaikka hänkin on jo 10-kertaistanut painonsa. 

Valokuvissa tunnistus on vaikeampaa, ainakin silloin kun eri pennusta näkyy kuvassa eri osa. Luonnossa tunnistus on helpompaa, paitsi että tänään meni nolosti Nacho ja Pekka sekaisin, vaikka pojat ovat ihan erinäköisiä kasvoiltansa, Pekan turkki on tummempi ja Nacho suurempi. 

Bonusvideossa pennut valloittavat saunan, eikä Sulo anna sen häiritä itseään. 

Namulla on juoksu. Tästä huolimatta hän imettää ja hoitaa tänään kahdeksanviikkoa vanhoja pentujaan, välillä vain käy muissa huoneissa laulelemassa lemmenlaulujaan. Niitä laulellaan nyt kolmatta päivää. 

Näkyykö?

Sulo kateissa hetken

Niin se vain on, että yli kuusikiloinenkin kissa voi kadota hetkeksi. Sitten tajusin kurkistaa talon pienimpään kuljetuslaatikkoon. 

Päiväunirauha siinä häiriintyi ja Sulon oli pakko vaihtaa paikkaa. Anteeksi vaan Sulo, mutta söpöydestä joutuu välillä kärsimään. 

Oikein hyvä

Ulkoiluboksi

Erittäin hyvä, suosittelemme. 

Me päästiin sisään, siis on pakko päästä myös ulos.

Molemmat tuntuivat tyytyväiseltä ratkaisuun. Näin luulen. 

Miten mennään mummulaan?

Mummulaan

Meillä on hieman eri käsitys siitä, mikä olisi turvallinen matkustustapa.

Vaikka kaksikko kuinka yritti vakuuttaa minulle, että kuvan osoittama matkustustapa olisi paras, en uskonut. Joku raja sentään.

Kuvan boksi tuli silti mukaan mummulaan, katsotaan josko siinä sopisi hieman ulkoilla, Alexin tapaan.

Uusi kuljetuskoppa

Kirppikseltä

Ostin pääsiäisenä kirppikseltä uuden isomman (kovan) kuljetusboksin. Toinen nykyisistä kovista oli jäänyt auttamattomasti liian pieneksi. 

Pesin, desifioin, tarkastelin ostostani ja olin kovin tyytyväinen. Uusi boksi pääsi kirjastoon sen pienemmän tilalle ja pieni toistaiseksi parvekkeelle. 

Ja kuinkas sitten kävikään? 

Sulo ja Namu: "Lempiboksi!" 

Namu: "Mä tuun kans!"
Sulo: "Öööö, jos mä tulisin ekaks pois?"

Namu: "Nyt ei kerkee moista ootteleen."

Sulo: *jupinaa, jupinaa, jupinaa*

Ruuhkaa tuntuu olevan. Kerran vein Sulon tässä pienessä boksissa eläinlääkärille (kun en millään onnistunut laittamaan kissoja bokseihin niin, että Sulo olisi ollut isommassa). Sanomista tuli. Ell näpäytti, ettei niitä kissoja eläinlääkäriin pahvilaatikossakaan tuoda vaikka niihin aina menevätkin. Mitäköhän minulle sanottaisiin, jos veisin kaverukset yhdessä eläinlääkärille tässä pienemmässä? Voisin sanoa, että kun ne haluavat! 

PS. Ja jos joku ihmettelee sinistä kassia parvekkeella, niin jääkaappipakastin hajosi torstaina. 

Kuljetusboksit

Esiin

Sulon orastavan aknen ja remppahässäköiden vuoksi kuljetusbokseihin ei ole ollut vapaata pääsyä. Eilen päätin siirtää boksit alhaalta yläkertaan. Ovet repsottivat matkan aikana auki ja...

Minne mennään, hei?

Namu hyppäsi kuljetusboksiin rappusia ylös mennessäni. Sulo hillitsi itsensä ja kulki vain ihan jaloissani kiinni. Yläkertaan päästyäni ja kopat lattialle laitettuani, niissä oli kummassakin kissa. Namu suuremmassa ja Sulo pienemmässä. 

Tää on mun! 

Namu: Mun kans!
Sulo: Hmpf...

Olisi vissiin pitänyt lähteä jonnekin kyläilemään? 

Mummulaan tai töihin? Hotelliin? 

PS. Nyt ei kyllä olla hetkeen menossa minnekään, ollaan vaan kotona ja nautitaan. 

Oma yksiö

Sauna

Sulolla on oma yksiö, sauna. Parasta siellä on ikkuna ja kaksi kuljetuskoppaa. 

Avaan saunan ikkunan Sulolle aamulla. Kun menen sitä avaamaan, kipittää Sulo ikkunan alla olevaan pienempään koppaan odottamaan. 

Jos ikkuna on avoinna päiväuniaikaan asti, Sulo aloittaa unensa isommassa kuljetuskopassa. Siellä on lämmittävä pehmuste. Kun laitan ikkunan kiinni, Sulo siirtyy pienempään, ilman pehmusteita olevaan koppaan. 

Pienempi on Sulolle jo vähän ahdas, mutta siellä viihdytään silti. Ei koppa ainakaan huonoja muistoja ole Sulolle tuonut, vaikka sitä on käytetty silloin kun hain Sulon kotiin ja kaksi näyttelymatkaakin tällä on tehty. Pehmusteita pienemmässä ei sallita, ne pedataan sieltä aina pois. 

Vasta viime aikoina olen alkanut pelätä, että noista säleikön rakosista tulisi sisälle lintu. Rauha-tädin parvekkeelle kun oli tullut lintu lattialla olevasta vedenpoistoaukosta. Ehkä Sulo odottaa, että meillekin tulisi lintu? Tai peräti orava!