Kissojen juttuja.

Aina ei voi ymmärtää

Meillä oli tänään tekeillä jotain tärkeää. Minulle ei kerrottu mitä, mutta selvästi Hertta ja Sulo tiesivät. 

Ootko mukana, Sulo?

Takuulla, luota muhun! 

Hei, meil on nyt vähän juttuja täällä. 
Kissojen juttuja. 

Mukavaa syyskuun loppua kaikille! 

Vihdoinkin välähti

 Mammalla siis

Huomio, koko kissayleisö! 

Voinen kertoa teille, hyvä kissayhteisö, että ihmisten oppimiskyky säilyy koko niiden elämän ajan. Välttämättä yksinkertaisemmatkaan asiat eivät mene heti tajuntaan, vaan heille on annettava aikaa. Ihmisille siis. 

Täällä Naukulaksi kutsutussa paikassa on eilen tapahtunut suuri oivallus. Ihminen on ymmärtänyt, että lyhyin reitti kesähuoneeni pehmustetulle, suojaisammalle paikalle on reitti ikkunan kautta. Ihan niin kuin sviittini ulkopuolellakin asuvat kissat. Hekin kulkevat kesätarhaansa mieluiten ikkunan kautta. Paitsi se kirjavin höpsö, sehän nyt pyytää ulos mistä vaan. 

Levollisuutta siis, ihminen oppii. Välillä turhan hitaasti, mutta oppii silti. 

Rauhaa, rakkautta ja terveisin, 

Noki-Noora, 

jonka kuvitteellisia 13-vuotispäiviä tänään vietetään 

Vielä tarkenee

Ainakin hetken

Aamun rutiinit ovat meillä selvät. Ensin ruokitaan kissat, sitten avataan ovi parvekkeelle ja siivotaan vessat. Noki-Nooralla niitä on kolme. Niistä yksi on selvä suosikki, toista käytetään satunnaisesti ja kolmas on käyttämätön. 

Parvekkeella kelpaa aurinkoisinä päivinä paistatella ja kun oven voi sulkea Noki-Noora ilmaisee sen selkeästi naukumalla. Kuuluvalla komentoäänellä. Kuuluva komentoääni on käytössä myös silloin, kun herkkutikkujakelu on ajankohtaista. Mitä ilmeisemmin hän tuntee kellon. 

Päivään kuuluu nykyään myös toinen tärkeä hetki, silloin vain rapsutellaan sylissä seisovaa Noki-Nooraa. Viralliset valvojat ovat paikalla silloinkin ja minä tietysti istun lattialla oven vieressä. Se on minun paikkani. 

Aurinkopedille kulku on raapimatolpan kautta. Sen päällä on hyvä hetken istua mietiskelemässä. 

Ihan pihalla

Koko jengi

Yksi suurimmista ja parhaista investoinneista kissojen ja oman mukavuuteni eteen on kyllä kissatarha. 

Ei ole yksi eikä kaksi iltaa kun olen toukokuun aikana istuskellut tuolla yhdessä kissojen kanssa. 

Yksi edullisimmista ja parhaista ideoista on puolestaan FB:n Kissatarhat ja parvekeverkot - turvallinen hyvä elämä lemmikeillemme -ryhmästä. Tänä vuonna tämän huikean hyvä keksinnön ilmiantanut henkilö ilmoittautui ryhmässä ja pääsin häntä kiittämään. Eikö olekin oiva juttu? Ritilähylly korvaamaan yhden parvekelasin paikan ja niin saa Noki-Noorankin parvekkeelle mukavan tuuletuksen aikaan. 

Tälle meidän parvekkeellemme tämä Bauhausista hankittu Lundbergs ritilähylly istuu hyvin ja napakasti. Tiedä sitten mitä Noki-Noora on moisesta mieltä, kun vielä toistaiseksi hän lepäilee parvekkeella taljan päällä. 

Puuhakasta viikonloppua kaikille! 

Parvekkeella paistaa aurinko

Kylmää vaan

Pieni kissa ei voi aina ymmärtää. Vaikka aurinko paistaa jo (satunnaisesti) kevään lailla, sviitin parvekkeella on silti kylmä. Ihan jäätävä. 

Näen kevään. 

Mutta se on silti talvi. 
Rouva hyvä, voisitteko selittää?

Selitä siinä sitten. 

Kaksi vuotta kotona

Noki-Noora

Tänään on kaksi vuotta siitä, kun Noki-Noora tuli kotiin ja siinä riitti ihmeteltävää. 

Aluksi laitoin näköesteen, jotta talouteen tullut vieras kissa ei aiheuttaisi siirrettyä aggressiota ja rikkoisi talouden omien kissojen välejä. Lisäksi oli tarkoitus antaa Noki-Nooralle rauha tutustua uuteen ympäristöön. Tämä onnistui niin ja näin, mutta mitään ongelmia ei koitunut. 

Kaikkea on kokeiltu ja tilanne on muuttunut huomattavasti tästä lähtöpisteestä. 

Yllä olevissa kuvissa Noki-Nooran ilme kertoo, että luottamusta meidän välillä ei vielä ole. Tästä lähti sinnikäs tutustuminen puolin ja toisin. Olisinko ryhtynyt tähän, jos olisin tiennyt kuinka kauan aikaa tutustuminen vie? Ehkä. Siitä voidaan olla yhtä varmoja, että tämä on ollut todella palkitsevaa. Noki-Noora elelee edelleen sviitissään ja lämpimillä säillä hänellä on käytössänsä myös lasitettu parveke. Kun asteet laskevat nollan tienoille, hän ei halua parvekkeelle. Lieneekö ensimmäisen elinvuotensa traumoja. 

Noki-Noora ei vielä annan minun lähestyä itseään. Kaikki silittely ja paijailu tapahtuu kun istun lattialla. Eli jos tulisi tarve eläinlääkäriin, olisi minun mahdotonta saada häntä kuljetusboksiin. Mutta kyllä tämä tästä, pikku hiljaa, Noki-Nooran määräämässä tahdissa. Kyllä täällä koko ajan kuitenkin tapahtuu, enkä ole antanut periksi, enkä anna. 

Luokattoman huono kuva taas, 
mutta kertonee kuitenkin tarinansa. 

Tässä tahtojen taistelussa voittaja on ihan varmasti herkkutikkukauppa. Niitä on nimittäin kulunut. 

Hyvää juhannusta!

Toivoo Naukulan väki

Naukulan juhannus kuluu kotosalla, ihan omasta toiveesta. Päivät täyttyvät puuhastelusta, kissoista ja siivoamisesta. Ihan parasta! 

Ettäs kehtaat! 

Rouva hyvä, tuo lintu ulosti ikkunaani! 
Kuinka se kehtasi?

Saisinko siivousta, kiitos? 
Nyt. 

Seuraavana vuorossa onkin sitten Noki-Nooran parvekelasien pesu. Sattuneesta syystä. 

Hyvää juhannusta kaikille, miten sen olettekaan päättäneet viettää! 

Valitus

Katse sen kertoo

Hyvä rouva, 

Kuten olette mahdollisesti havainneet, olen mieltynyt sviittini kesähuoneeseen. Nautin kun lämpö hellii ja aurinko paistaa turkkiini lämmittävästi. 

Olette kuitenkin nyt toistuvasti laiminlyöneet lämmön ja auringon. Toivon mukaan pystytte järjestämään nämä asiat kesähuoneeseeni mahdollisimman pian, jotta vältyn suuremmilta toimenpiteiltä. 

Terveisin, 

Mustasavurouva Noki-Noora

Lisää lämpöä, kiitos

Sviitin lasitettu parveke

Rouva hyvä, 
oletteko unohtaneet laittaa lämmön päälle? 
Tännehän jäätyy. 

Eräänä sunnuntaina

Pienen kissan mietteitä

Hyvät ihmisrodun edustajat, 

Pienellä kissalla on pyyntöjä, ei mitään mahdottomia, sellaisia ihmisenkokoisia vain. Pitäisi olla maittavaa ruokaa, raikasta vettä, siivot saniteettitilat, silloin tällöin makupaloja ja mahdollisuus nauttia välillä auringonsäteistä. Vaikka ihan raikkaassa ulkoilmassa, jos se on turvallisesti mahdollisuus järjestää ja kissanne sitä toivoo. Kuunnelkaa siis kissojanne ja heiluttakaa huiskaa päivittäin. 

Unohtakaa kiire ja kaikenmoinen tyhjänpäiväinen hömpötys. Ulkoiluttakaa sitä imurianne sellaisiin aikoihin, ettei se häiritse päiväunia, eikä se saa missään tapauksessa huristaa ennen aamuruokaa. Niin kuin nyt täällä tänään kävi. 

Vaikka sadepäivinä nukuttaakin ihanasti, olisin silti toivonut saavani aamuruuan aikaisemmin, kissanmaidon kera totta kai. Imuria olisi voinut käyttää kyllä, se on sillä lailla mielenkiintoinen ja taidan joku päivä sitä vielä nuuhkaista. Mutta aurinkoa ei ihminenkään ilmeisesti sitten pystynyt järjestämään. Olisin halunnut auringon kutittelevan turkkiani niin kuin eräänä toisena päivänä. Ei kai sitä sitten kaikkea voi saada?

Teidän, 

Noki-Noora

Kauhee kiire, muka

Hiljaisuus

Mammalla on kiireitä, sellaisia normaaleja arkijuttuja ja sitten vielä sellaisia työjuttujakin ennen kun kesäloma koittaa elokuussa. Täällä kuitenkin kaikki hyvin. Aamuruoka tulee Namusta edelleen liian hitaasti, Noomin mielestä Noksun raksut on edelleen suurinta herkkua ja takatassujen kynsien leikkuu myrkkyä, Hertta on höpö ja mitä ilmeisemmin periyttänyt sitä myös jälkikasvulleen. Sulo hoitaa poliisin hommat suvereenisti, kuten pitääkin. Noki-Noora nauttii poskirapsutuksista, kun olen verkko-oven takana ja kädessä herkkutikut. 

Älä unohda sanoa, mamma, että ollaan vaihdettu lakanoita useasti,
muistuttaa Namu. 

On kyllä paheksuttavaa toimintaa tämä, 
että näköalani on nykyään omituinen, 
huomauttaa Noki-Noora

Kattoremontti etenee hyvää vauhtia, eikä se tunnu häiritsevän enää ketään. Se on tosi hyvä juttu! Alkuun vähän jännitti mitä tapahtuu. 

Harjausta?

Karvanlähtöaika

Harjausta?! Älkää nyt hulluja puhuko, rouva hyvä. 

Ja jos viitsisitte nyt askeltaa takavasemmalle. 

Ja laittaa lämmöt päälle tänne parvekkeelle poistuessanne.

Olen harjannut nelikkoa sviitin oven edessä noin niin kuin näön vuoksi. Sviitin asukkikin kaipaisi pientä harjausta, mutta siihen ei vielä ole mahdollisuuksia. 

Kurr, kurr, sanoi Namu

 Shääh vastasi siihen Noksu

Namu teki sen taas, livahti jalkojeni välistä, kipitti suoraan Noksun luo koko ajan höpöttäen. Noksu oli hieman hämillään moisesta tempusta. Kun Namu oli toimittanut asiansa, hän kääntyi ketterästi ja kipitti takaisin ovelle. 

Mitä ilmeisemmin tervehdys oli mieluisa, koska sen jälkeen Noksu on puskenut sohvaa ja tyynyjä ja ollut kerrassaan hyväntuulinen. 

Rentouttavaa viikonloppua kaikille! 

Silmäpeliä

Noki-Noora

Kissat viestivät silmillään. Rauhallinen silmien siristely tai silmien sulkeminen kertoo, ettei kissa aio hyökätä vaan on rauhallisissa aikein. 

Sellaista silmäpeliä me täällä pidämme Noksun kanssa päivittäin useita kertoja. 

Helpotusta lasitetulle parvekkeelle

 Turvallisuus ennen kaikkea

Naukulan parveke ei muutu kesähelteelläkään tukalan kuumaksi, sillä sinne paistaa aurinko suoraan vain lyhyen hetken. Parveke on pientä metsikköä päin ja metsikkö estää suoran auringon paisteen suhteellisen tehokkaasti. Huolimatta tästä, hankin viime kesänä Bauhausista Lundbergsin ritilähyllyn. Se oli loisto-ostos! Asensin sen taas eilen paikoilleen, jotta parvekkeelle tulee mukava pieni tuulenvire. 

Ritilähylly istuu paikoilleen napakasti. Nostan ensin yläreunan parvekelasien uran sisään ja se menee niin ylös, että saan myös alareunan paikalleen. Kun lasken ritilähyllyn alas, jää sekä ylös että alas sen verran ritilähyllyä, että pysyy kauniisti parvekelasien urissa. Aika vaikea selittää, mutta siinä on ja pysyy. 

En ole ihan varma sainko tämän päiväiseen asennukseeni hyväksynnän talouden vilukissalta. Noomi nimittäin joutui valitsemaan päiväunipaikakseen lämpimän pesän. Niin ja ikkunoiden pesu on täällä edelleen vasta harkinnassa. 

Ihan pihalla

 Lämpö hellii

Nyt on ihan paras kesäsää! Lämpö hellii. Talviturkki on toisilla jo heitetty. 

Sulo uimassa tutussa aallokossa.

Vaikka Sulo-poika mielellään uisi talvellakin, kyllä parhaimmat uinnit silti tapahtuvat kesähelteillä. 

Namu on nauttinut päiväunensa parvekkeella. 

Ja ollaan oltu koko porukka ihan pihalla. 

Nyt nautitaan vapaapäivästä. Tosin Naukulan tytöillä tämä päivä alkoi kuten arkenakin, mamman herättely alkoi jo aamu viideltä. Vasta seitsemältä heille heitettiin nopeat aamiaiset ja sen jälkeen mamma painui vielä pehkuihin. 

Parvekepäikkärit

 Melkein kesä jo

Kun on kerran parvekepäikkäreiden makuun jo päässyt, niin eihän niitä nyt voi enää lopettaa. Siispä Hertta pyysi tarmokkaasti parvekkeelle tänäänkin ja minä vein hänelle lämmikkeeksi keltaisen, ruskeilla karvoilla kuorrutetun pesän.  

Satunnaisesti Hertan pää näkyi luolan ulkopuolella. Suurimmaksi osaksi kuitenkaan ei. Mitä ilmeisemmin luolassa sai makoisat unet.