ja jälleennäkemisen riemua
Eilinen oli tärkeä päivä. Sulolle tuli erityisvieras, Puolu-täti.
Kun Sulo lähti Mesilästä Naukulaan 3. toukokuuta, oli se edellinen kerta kun nämä kaverukset kohtasivat. Koska Puolu-täti oli mukana Sulon ensimmäisellä 14 viikolla, olin vierailun suhteen luottavainen. Kaikki meni kuitenkin vielä paremmin kuin olin kuvitellutkaan. Hymy ei ole vieläkään haihtunut.
Puolu tuli sisään ja muutamassa sekunnissa molemmat tiesivät kenet tapaavat.
Salainen kokoontuminen keinutuolin alla. Varmasti siellä jokunen viestikin vaihdettiin. Tiedä mitä oppia Mesilästä oli mukaan laitettu.
Oli ihana seurata molempien riemua. Puolu-täti touhotti tutkien Sulon nykyisen kodin ja Sulo juoksi perässä. Sitten leikittiin hippaa ja kuumahan siinä tuli. Kaverukset päätyivät ulkoilemaan. Sulo ulkotarhaansa ja Puolu sen ulkopuolelle.
Kun Puolu-tädin piti lähteä muihin hommiin, kävimme vielä saattelemassa pienen matkan ulkona.
"Tuu pian uudelleen Puolu-täti ja lähetä Mesi-äitille ja Sipi-siskolle terkkuja.
Mä voin täällä oikein hyvin.
Kiitti myös kukista, ei noi niin hyvälle maistunu mutta mamma tykkää kovasti.
Mut se ei syökään niitä, kattelee vaan"
Minä jäin miettimään mitä Puolu kertoo Mesi-äidille ja Sipi-siskolle?
PS: Pakko lisätä.
Sulo punnittiin eilen, painoa 3.170
(tyhjä pahvilaatikko 177 g ja hiiri 2 g)