Hyvää matkaa, Puolu-täti

Puolukka 25.4.2009 - 28.10.2024

Suuri suru on kohdannut meidät, sillä Sulon Puolu-täti on siirtynyt sateenkaaren toiselle puolelle. Ihana, lempeä, päättäväinen möyhääjä. Hän, joka hoiti antaumuksella kissanpentuja, käänsi heidät selälleen ja kuonollaan kutitteli pentujen massuja. Hän, joka jakoi raksunsa Naukulassa Namun kanssa, osallistui iloisena kesäretkillemme ja tunsi tien Naukulaan. 

Puolu ja kämppiksensä Mesi, Sulon emo,
Sulon syntymäkodissa 13.2.2014. 

Puolu katsastaa Mesin pentuja, Sulo vasemmalla, vieressä Sipi sisko ja 
etualalla Sulon Kapsu veli. 

Puolu ja Sulon Mesi-mamma 24.4.2014. 

Sulo ja Puolu päiväunilla 24.4.2014. 

Puolu-täti Suvilystipaikassa v 2022, 
ja ilmeisesti Puolun päättäväisyys näkyy vielä siinä,
ettei tämä kuva suostu menemään oikeaan kohtaan! 

Omatoiminen lenkkeilijä Suvilystipaikassa kesällä 2024. 
Eikä tämäkään kuva mene kohdilleen! 

Hakemassa Suloa Naukulaan 4.5.2014. Mesi ja Puolu tarkastavat. 
Puolu rapsuttaa jalkaani ja pyytää rapsutuksia. 

Vielä möyhät ennen kuin Sulon matka
Naukulaan alkaa 3.5.2014. 

Namu ja Puolu-täti toukokuussa 2015

Puolu-täti katsastaa Naukulan vanhaa kissatarhaa kesällä 2015

Naukulassa 2015

Naukulan pihalla kesäkuussa 2016

Naukulan pihalla kesäkuussa 2016

Suvilystipaikassa 2018

Suvilystipaikassa kesällä 2023

Puolu-täti on opettanut Sulon puhumaan koiraa ja Sulo puolestaan kertonut Naukulan kämppiksille tarinoita Puolu-tädistään. Muistan hyvin kuinka Sulo käyttäytyi ensimmäisellä kerralla kun Puolu tuli tapaamaan Namua. Namu ei ollut uskoa silmiään mikä tänne pyyhälsi tulla. Sulo juoksi Namun ja Puolun väliä näyttämässä miten ystävällinen tätinsä on. Sittemmin Puolu on vieraillut täällä usein ja joka kerralla Sulo on heittäytynyt selälleen keskelle olohuoneen lattiaa möyhäämistä odottamaan. 

Viimeisellä lenkillä 28.10.2024

Eilen minulla oli kunnia käydä vielä viimeisen kerran tapaamassa Puolu-tätiä. Muutamia tunteja sen jälkeen Puolu-täti nukkui eläinlääkäriasemalla ikiuneen rakkaan Telliksensä hellässä huomassa. 

Otamme osaa suureen suruun ja lähetämme isoja halauksia! 

Puolu-täti ei unohdu koskaan. 

Tänä vuonna on nukkunut pois myös Riku-setä (maaliskuussa) sekä hyvien ystävieni Muru-kissa (lokakuussa). Valloittavia persoonia, rakkaita ystäviä. 

Tässä vielä video Riku-sedän, Puolu-tädin ja Sulon yhteisestä herkutteluhetkestä Naukulassa. Video vuodelta 2015 : 

Paljon onnea, Puolukka!

Sulon Puolu-täti 15 v. 

Osa Naukulan ystävistä varmasti muistaa Sulon Puolu-tädin. Puolu-täti asustelee Sulon syntymäkodissa yhdessä Sulon emon Mesimarjan eli Mesin ja Sulon siskon Sipin kanssa. Tänään on merkittävä päivä, sillä Puolu-täti täyttää kunnioitettavat 15 vuotta! 

Syntymäpäivän kunniaksi lähetämme Puolulle kunnon syntymäpäivämöyhät ja paljon rapsutuksia. 

Tässä vielä kuvia arkistojen kätköstä! 

Pikku-Sulo ja Puolu-täti nokosilla Sulon syntymäkodissa 24.4.2014

Puolu-täti oli käynyt piilottamassa herkkukeksinsä petiin,
 josta Sulon veli Kapsu sen haki. 
Kuva 24.4.2014. 

Päivänä, jolloin Sulo muutti Naukulaan. 
3.5.2014. 

Puolu-täti kesäkampauksessaan
ihastelemassa Naukulan 
kissatarhaa. 
Heinäkuussa 2019. 

Puolu-täti kesällä 2022

Puolukka on kissakuiskaaja, joka tietää miten kissojen kanssa olla. Kenen kanssa olla hissukseen ja kenen kanssa möyhätä. 

Paljon, paljon onnea iki-ihanalle Puolu-tädille toivoo koko Naukulan väki. 

Sukuloimassa

Mamma edusti 

Mamma kävi sukuloimassa ja vei terveisiä koko Naukulan väeltä Sulon emolle, Sulon siskolle sekä Sulon Puolu-tädille. 

Sulon emo Pinkkitassun Dorothy (EUR n 24)

No oonko emoni poika, oonko?

Sulon sisko Pinkkitassun Gertrude (EUR g 22)

Vaikka Sulon sisko on sinikilpikonnatabby ja
Sulo emonsa lailla rusketäplikäs, 
näen Sulossa ja Sipi-siskossa paljon samaa. 

Sipi kertoo mielipiteitään
kun muut ollaan oven toisella puolen. 

Sulon Puolu-täti. 

Mesi-mamma 

Olipa mukavaa käydä sukuloimassa ja herkuttelemassa. Kiitos kutsusta, Tellis ja tyttökullat. 

Vieraita

Naukulassa

Meillä kävi vieraita, Sulon syntymäkodin Tellis ja Puolu-täti. Sulo söpöili Tellikselle ja Puolulle minkä kerkesi, mutta kameran lähestyessä pinkoi pois paikalta. Namu on yleensä aluksi rappusilla, Noomi ja Hertta olohuoneen kiipeilypuussa. Tällä kerralla Noomi päätti tutustua hieman tarkemmin Sulon Puolu-tätiin. Noomi on tavannut Puolun ensimmäistä kertaa vuonna 2017, joten ei tässä kiirettä ole pidetty. 

Puolu lattialla, Namu pöydällä. 

Tytöt osallistuivat kahvitteluun ja vaativat rapsutuksia. Pöydällä, kuten tapana on. 

Noki-Nooraa Puolu-täti ei tavannut, kun rappuset ovat hieman hankalat. Kuten aina vieraiden käydessä, Noki-Nooralle ja muulle väelle tarjottiin kuitenkin herkut. Ne maistuivat hyvin. 

Ystäviä kylässä

tai siis sukulaisia

Naukulassa kävi sukulaisia. Ja kun sukulaiset astuivat ovesta sisään, oli Sulo heti pötköllänsä esittelemässä masutäpliään ja odottamassa kunnon möyhiä. 

Harmi vaan, että kunnollista yhteiskuvaa ei saatu. Syy siihen on luonnollisesti valokuvaajan (eli minun). Sulon selitykset siitä, että on Puolu-koira on hänen tätinsä tuntuu aiheuttavan edelleen kysymyksiä talon muissa asukeissa. Noki-Noora ei tähän omaa mielipidettänsä voinut antaa, kun Puolu-täti ei kulje liukkaita rappuja. 

Nää ei taaskaan usko, mamma! 
Sano sä, että on sukua. 

Mukavaa viikonloppua kaikille! 

Ystävä

Naapurissa

Meidän naapurissa asuu 11-vuotias saksanpaimenkoira. Hänestä on tullut meidän ystävä. Kun hän käy pihalla, kääntyy hän kuulemma ensin häntää heiluttaen meidän aidan puoleen. Tällä kerralla koiraystävää ei näkynyt. 

Viime kesänä naapurit olivat todistamassa tilannetta, että ruskeat kissantassut olivat hyvän viisi senttimetriä aidanrakosesta naapurin puolella ja 

koira haisteli tassuja häntä heiluen. 

Koska Sulon miehekkäät tassut eivät aidanraosta mahdu, jäi jäljelle vain yksi mahdollinen eli Hertta. Mitä ilmeisemmin Hertan mielestä se oli hyvä idea tehdä tuttavuutta niin. 

Sulolla kävi vieraita

 Piiiitkän tauon jälkeen

Tämä viheliäinen pandemia on vaikuttanut meidän kaikkien elämään tavalla tai toisella. Niin Sulonkin. Siitä on jo todella pitkä aika kun Puolu-täti ja Tellis ovat viimeksi käyneet Naukulassa. Mutta kuluneesta ajasta huolimatta, pienestä pennusta asti hankittu ystävyys ei ole kadonnut minnekään. Ei, vaikka siitä on jo yli seitsemän vuotta kun Sulo muutti Naukulaan. 

Puolu-täti kävi moikkaamassa naapurin koiran. 

Eikä Naukulassa saisi menne suljettujen ovien taa. 

Yhteinen herkkuhetki

Ja jos kestätte kuulla minun kovaäänisen raakkumiseni, niin voitte katsoa tapaamisesta vielä lyhyen videonkin. Tarkoitus oli näyttää kuinka nopeasti Sulo on pötköllään kun Puolu pörhältää tulla paikalle. Eikö se niin ole, että tosiystävät jatkavat siitä mihin viimeksi jäivät vaikka välissä olisi kulunut aikaakin? 

Mukavaa viikkoa, ystävät!

Naapurin opissa

 Vartija

Sulo on Naukulan vartija. Hän murisee vakuuttavasti kun joku kävelee Naukulan ohi. Sisään saa kyllä sitten tulla. Kaiken lisäksi näyttää nyt siltä, että Sulo on ottanut oppia naapurin saksanpaimenkoiralta. Eikö Sulossa olekin jotain kovin saksanpaimenkoiramaista? 

En kommentoi. 

Turvallisuus on taattu. Tuskinpa tänne mitkään tauditkaan uskaltavat tulla. 

Kellallaan

Vieraita Naukulassa

Mikä kestää kolmekymmentä sekuntia? Se on aika siihen, kun Sulo havahtuu Puolu-tätinsä tuleen kylään ja on kellallaan massutäplät kohti kattoa olohuoneen lattialla. Joskus minä vielä muistan tämän videoida. Nyt en. 

Parhaan ystävän kanssa voi myös vaihtaa kuulumisia tarhassa muiden viettäessä aikaa sisällä. Ja koska Puolu on kuitenkin Sulon täti, niin pitihän se pyllykin tarkastaa. 

Perheen naiset ovat jo tottuneet tähän suhteeseen, mutta pikkupojilla riitti ihmettelemistä kun Puolu-täti pörhälsi sisään. 

Riku-setä kylässä

Koiravieras


Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että Naukulassa käy koiravieras. Tai no tarkemmin sanottuna kaksi koiravierasta. Sulon syntymäkodin Puolu-täti ja hänen paras kaverinsa, Pinkkitassun kasvattajan Riku-setä. 

Koiravieraiden kyläillessä kaavat ovat yleensä selvillä. Sulo on tohkeissaan, Namu päivystää rappusilla, Noomi ja Hertta päivystävät olohuoneen kiipeilypuussa. Mutta entäs sitten pikkupojat? Kuvat kertovat. 

Riku-setä sisinissä housuissaan ja Arttu pörhöturkissaan. 

Pena huomasi vierailijan.

Milo ja Hertta ja Hertan katse

Noomi ja Noomin katse

Hertta ja pojat ihmettelevät Rikua

Milo

Vai kattelisko jo lintuja, pohtii Pena. 

Arttu

En kyllä oo nyt ihan varma mitä oon mieltä, tuumaa Milo.

Pienet pojat olivat kovin ihmeissään, mutta ei olisi montaa hetkeä enää tarvittu kun uteliaisuus olisi voittanut. Riku-sedällä on hyvät käytöstavat, eikä hän jahtaa kissoja (Sulon suureksi harmiksi), mutta pikkupojista ei olisi tiennyt.