sunnuntai 25. lokakuuta 2020

Paljon iloa pahvilaatikosta

Nettishoppailun hyvät puolet kissatalouksissa

Näinä omituisina aikoina nettishoppailu on nostanut päätään tässäkin taloudessa kun kaupassakäyntejä ja monenlaisia sosiaalisia kohtaamisia on parempi välttää niin paljon kuin suinkin. Nettishoppailu tuo tullessansa pahvilaatikoita ja mikäs sen parempaa. Pahvilaatikot Naukulan nurkissa lisääntyvät ja niitä kierrätetään pahvinkeräykseen sitä mukaa kun uusia tulee. Tai sitä mukaa kun edellisiin kyllästytään. 















Olohuone on ollut aina Naukulan leikkikeskus ja siellä ne pahvilaatikot sitten yleensä ovat. Kaiken muun leikeissä tarvittavan joukossa. 

lauantai 24. lokakuuta 2020

Onni onnettomuudessa

 Tietokone hajosi - lopullisesti

Tänään se sitten tapahtui, Naukulan tietokone hajosi lopullisesti. Tai ainakaan se ei saa virtaa, eikä siis käynnisty. Kone on ollut kahdesti huollossa ja siitä on vaihdettu emolevy (?) ja sen lisäksi Namu on nakerrellut sen virtapiuhan poikki kahdesti. Tällä kerralla suojaus oli sen verran hyvä, että siitä ei voinut olla kysymys. 

Onni onnettomuudessa on se, että edellisellä kerralla otin kuvista varmuuskopiot myös erilliselle kiintolevylle. Pilveen kuvat menevät toki myös. Ehkä minulla oli jokin etiäinen. 

Ei oltu me, ei varmana oltu. 

Nyt siis näpyttelen tätä uudella tietokoneella ja jäin miettimään sitä kuinka paljon kissankarvaa edellinen onkaan mahtanut syödä. 


maanantai 19. lokakuuta 2020

Tähtää, tähtää mamma

 Valokuvaus

Ostin ystävältä objektiivin kameraani ja olen yrittänyt käyttää sitä ahkerasti. Valoisan aika vähenee ja suurimman osan siitä olen töissä, eikä valokuvaaminen silloin onnistu. Joskus kuitenkin saan kuvia otettua. 

Tähtää nyt, mamma, tähtää

Mä oon tässä ihan sua varten mamma.

Kun on malli kohdillansa ja kamera, niin innoissaan sitä sitten ajattelee, että nyt tuli hvyä kuva. Pieni pettymyshän se aina on kun sitä huomaa, että pieleen meni. Tarkkuus on ihan jossain muullakuin pitäisi. Mutta kukapa sitä olisi mestari syntyessään. 

sunnuntai 18. lokakuuta 2020

Rakkaus on hellyyttä

 Äiti ja tytär

Taistelupari, söpöstelijät, niin rakkaat toisilleen ja meille kaikille. Kun näitä katsoo niin melkein unohtuu kirjahyllystä tiputellut kirjat, vaatekaapista ulos heitetyt vaatteet, yöherätykset ja kaikki muu pieni tihutyö. 

Söpöstellään tässä nyt hetki.

Joo, voi tulla tarpeeseen.
Kaiken sen jälkeen. 

Niin, ne kirjat.
Miksei ne voi olla lattialla ja mitä ihmettä on se puhe
karvaisista vaatteista? 

On ne vaan niin rakkaat, ihanat ja söpöt. Mamman pienet kullanmurut. Niin, siis täällähän on kolme aikuista Sulo, Namu ja Mamma sekä kaksi vauvaa Noomi ja Hertta. Mitäs siitä, että Noomi on kuuden lapsen äiti, mummi ja Herttakin kolmen komean pojan äiti. 

keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Naapurin opissa

 Vartija

Sulo on Naukulan vartija. Hän murisee vakuuttavasti kun joku kävelee Naukulan ohi. Sisään saa kyllä sitten tulla. Kaiken lisäksi näyttää nyt siltä, että Sulo on ottanut oppia naapurin saksanpaimenkoiralta. Eikö Sulossa olekin jotain kovin saksanpaimenkoiramaista? 

En kommentoi. 

Turvallisuus on taattu. Tuskinpa tänne mitkään tauditkaan uskaltavat tulla. 

tiistai 13. lokakuuta 2020

Ihan tavallinen sunnuntai

 Kotoilua

Sunnuntain aamu oli sateinen, eikä meistä kenelläkään ollut kiire nousta ylös. Vasta hieman ennen yhdeksää tuli tunne, että päivä on saatava nyt kunnolla käyntiin. Siispä aamutoimiet, aamiainen ja sängyn petaus. Heti kun se vapautui. 



Pitkään nurkissa lojunut vanha rikkinäinen CD-soitin saa luvan päätyä viikolla Sortti-asemalle. Pakkasin sen paperikassiin, heti kun paperikassi oli vapaana. 


Sitten otin kahdesta tuuletusikkunasta hyönteisverkot talvisäilöön (jottei linnut revi niitä rikki etsiessään hyönteisiä). 


Sen jälkeen pesin perusteellisesti yhden kissanvessan. Niitä Naukulassa on viisi. Sääntöhän menee, että kissojen lukumäärä plus yksi. 



Sitten imuroin, pyyhin pölyt ja siivosin kylpyhuoneen kaapit. Se oli ilmeisesti niin tylsää puuhaa, että Noomi toi minulle pienen vihreän pallonsa. 

Tämän jälkeen kaikki sujuikin kuin tanssi, kun apulaiset olivat kertakaikkisen väsyneitä osallistuttuaan ihan kaikkeen ja vetäytyivät päiväunilleen. 

Sulo ja Namu loikoilivat saunassa, mitä sitä nyt turhaan hötkyilemään, antaa nuorempien hoitaa. 

sunnuntai 11. lokakuuta 2020

Arvokas kissa - 52 viikoa

 Älä hylkää kesäkissaa

Eläinten viikko tuli ja se meni. Tänä vuonna teemana oli Arvokas kissa ja sloganina Älä hylkää kesäkissaa. Olen miettinyt koko viikon enemmän tai vähemmän miten tätä aihetta lähestyisin. Sanat eivät nyt yksinkertaisesti riitä. 

Siispä toteamme vaan yhteen ääneen älä hylkää kissaa keväällä, kesällä syksyllä tai talvella. Pidä huolta, hoivaa, järjestä aktiviteetteja ja tarjoa sopivaa ruokaa. 

Suhtautuminen kissaan on osittain edelleen suoraan jostain takapajulasta ja sieltäkin vuosien takaa. Valistustyötä saa ja tulee tehdä. SEY Suomen Eläinsuojelu ry on omistanut aiheelle kokonaisen numeron ja tehnyt erittäin viehättävän ja hyödyllisen oppaan lapsille. 

Monasti mietin kuinka tämä viesti tavoittaisi suuremman väkijoukon? Kuinka se menisi perille takapajulan joka kolkkaan? Jos jaan viestiä omassa sosiaalisen median uutisvirrassa se tavoittaa ystäväni ja muita samanhenkisilä ihmisiä, kun jaan viestiä täällä blogissa, se saattaa tavoittaa suuremman väkijoukon. Epäilen kuitenkin, että täälläkin lukijoissa on vain henkilöitä, jotka parhaan kykynsä mukaan pitävät kissoistaan ja muista lemmikeistään mahdollisimman hyvää huolta. 

Miten viestin saa kaikkialle? Kysymys, johon emme osaa vastata. 


Naukula kissanaiset ovat kukin tehneet maailmaa yhden rotukissapentueen. Jakamalla uutisia pentueista ja omista kotioloistamme toivon, että jollekin tulisi mieleen madottaa kissa, mahdollisesti kastoroida/steriloida ulkona liikkuva kissansa, harkita ulkotarhan rakentamista tai muuten vaan pitää kissasta parempaa huolta. 

Vaikka Naukulassa yleensä kepeällä linjalla liikutaan, ei se muuta sitä tosiasiaa, että täällä jokainen kissa on arvokas. Rotuun, ikään tai lähtökohtiin katsomatta.