sunnuntai 21. huhtikuuta 2024

Elämisen suloinen vaikeus

Tietokonehommissa

Ajoittain työpöytä on kovin varattu, karvainen ja ranteet lämmitetty. Ilmeisesti tämä kevään viivästyminen on saanut talouden vilukissan hakeutumaan lämpölähteen eli minun luo tavallistakin enemmän. Olen jopa harkinnut sellaista vauvoille tarkoitettua kantoliinaa ja näin vastaavan jossain eläintarvikeliikkeen mainoksessakin. Toistaiseksi en kuitenkaan ole moista hankkinut. Joku raja sentään. 

Kuvia viime päiviltä, olkaa hyvät. 







Tämän päiväisen häiriköinnin ehkä ymmärrän, kun lähetin kuvia Katinhännän eurooppalaispennuista kasvattajalle. 
Onhan meidän vilukissa myös vähän mustasukkainen. 


Nyt kun on kissankuvat lähetetty eteenpäin myös pieni punainen häirikkö on siirtynyt päiväunilleen ihan muualle. 

lauantai 20. huhtikuuta 2024

Parvekkeella paistaa aurinko

Kylmää vaan

Pieni kissa ei voi aina ymmärtää. Vaikka aurinko paistaa jo (satunnaisesti) kevään lailla, sviitin parvekkeella on silti kylmä. Ihan jäätävä. 

Näen kevään. 

Mutta se on silti talvi. 
Rouva hyvä, voisitteko selittää?

Selitä siinä sitten. 

torstai 18. huhtikuuta 2024

Mistä etsiä sisätiloihin kadonnutta kissaa?

Namu kateissa

Epäilen, että usea, jos ei peräti jokainen, kissatalous on välillä kadottanut kissan sisätiloihin. Vaikka kutsuisi, ei kissa tule ja vaikka kuinka etsisi joka paikasta, kissaa ei vaan löydy. Välillä saattaa iskeä pieni paniikkikin, vaikka ulko-ovi ei ole ollut auki eikä pitäisi olla mitenkään mahdollista kadottaa kissaa noin vain, simsalabim, sisätiloihin. 

Viimeisimpänä minä kadotin Namun. Sen ei luulisi olevan mahdollista, kun Namu kuitenkin on iso punainen kissa ja yleensä vielä vastaa kun häntä nimellä kutsun. Niin kuitenkin kävi, Namu oli hetken kateissa kunnes sitten löytyi. Ihan väärästä paikasta, Sulon kuljetusboksista ja yöpaikasta. 

Mitä nyt? Kai tätä nyt saa joku muukin kokeilla?
En ole aikaisempina kahdeksana vuotena vielä ehtinyt. 

Kuljetusboksi on saunan lauteilla ja saunastakin kävin etsimässä Namua muutaman kerran. Katsoin tarkasti ylälauteiden päällä olevat pesät ja yhden Namun lempipaikoista, alimmaisen lauteen alta. Eipä vaan löytynyt tutuista paikoista, eikä viitsinyt sitten vastata edes kutsuihini. Väitän, ettei ole tuolla käynyt koko kuljetusboksin täällä olo aikana, mutta tämän katoamistempun jälkeen on löytynyt sieltä jo toistamiseen. Vaihtelu virkistää, kai. 


sunnuntai 14. huhtikuuta 2024

Tuumaustauko

Pesulla

Joskus voi käydä niin, että kesken pesuhetken täytyy pitää tuumaustauko.

Voisiko paparazzi häipyä, 
niin voisin viimeistellä pesun. 

Tänään täällä ei olekaan tuumailtu kuin sitä, että koska se kevät oikein lämpenee. Viheliäisen kylmää on ja sateistakin. 

keskiviikko 10. huhtikuuta 2024

Uskomatonta mutta totta

Ulkotarhassa

Etätyöpäivinä olen pitänyt ulkotarhaan vievää ikkunaa auki hieman pidempään kuin normaalisti ja tuulettanut talven pölyjä pois. Useimmiten Hertta viipyy tarhassa pisimpään, myös Namu ja Sulo viihtyvät siellä. Kun tänään olin menossa sulkemaan ikkunaa huomasin siellä yllätyksekseni Noomin! Siis meidän vilukissa Noomin. 



Onneksi vieressä oli kamera. Eihän tätä kukaan muuten uskoisi. 

sunnuntai 7. huhtikuuta 2024

Ei tilattu

Kevään tuloa Naukulassa

Täällä on ehditty riemuita aurinkoisesta ja lämpimästä keväästä, mukavasta pääsiäisestä ja erilaisista tapahtumista. Mainittakoon nyt esimerkiksi, että auton tuulilasiin lensi kivi tai nasta ja se meni vaihtoon, sitten eräänä iltana päätettiin Pinkkitassujen kanssa ryhtyä katsomaan televisiota ja kas, se pysyi auki noin 30 sekuntia eikä sittemmin ole käynnistynyt. Uusi telkkari pitäisi hankkia. Autoon on vaihdatettu kesärenkaat ja niillä sitten luistelin kotiin huollosta. Onneksi matkaa oli vain reilu kaksi kilometriä. Onnettomuuksia ei tällä matkalla sattunut ja nyt sitten vain odotetaan sään lämpenemistä ja lumen sulamista. 

Namu nautti auringosta ja lämmöstä. 
Silloin kun sitä vielä oli. 

Hertta toivoi vähän vauhtia kevätsiivouksiin. 

Sulo löysi kesäistuimensa ja karhu sai vettä. 

Noki-Noora tuuletteli turkkiaan lasitetulla parvekkeella. 

Noomikin on käynyt ulkoilemassa, vaikka hellettä siellä ei nyt kuitenkaan ole vielä ollut. Mutta sitten, sitten tuli se takatalvi keskelle kauneinta kevättä. 


Siis mitä?


Voitko selittää?
Minne meni se kevät?

Kuva otettu hetki sen jälkeen kun
kesärenkaat oli vaihdettu autoon 5.4.2024.
 

Pinkkitassujono.

Ollaan sitten vaan puuhasteltu ja kuunneltu kimpassa äänikirjoja ja sen sellaista. Aikamoinen kevät. 

Leppoisaa sunnuntaita! 

sunnuntai 24. maaliskuuta 2024

Itse pedattu

Talvikolo

Naukulan sisälämpötila on kohtuullinen talvellakin. Ei vedä ikkunoista, ei ovista. Vaan kun kovimmat pakkaset olivat, kävi Noki-Noora petaamassa itsellensä oman pesäkolonsa mieluisaksi. 


Kun ulkona keli on plussan puolella, ei pesäkolo ole käytössä. Se lienee sitten talvikolo. 

Herkut sen sijaan maistuvat oli keli millainen tahansa. Nykyään tarjoilua ryhdytään vaatimaan etätyöpäivinäni jo hyvissä ajoin. Yleensä herkut nautitaan kuitenkin vasta työpäivän jälkeen. 


Vähän vauhtia nyt, rouva! 
Ei tässä jouda koko iltaa seisoskelemaan. 

Herkkuhetken viralliset valvojat katsovat tarkasti kun sviitissä paijataan, pusketaan ja höpötellään. Joskus tuntuu jopa siltä, että ne herkut eivät enää olisikaan se pääasia, vaan se rapsuttelu ja paijaaminen. Jos silmäkulmassa on vähän rähmää, niin senkin saan jo poistaa. 

Tällä hetkellä turkki on hieman sähköinen, mutta varmasti kevät tuo muutoksen siihenkin. Kun vain ilmat lämpiäisivät niin, että parvekkeella tarkenisi ja sinne paistaisi aurinko. Sitä odotellessa Noki-Noora tyhjentää lelukoppansa päivittäin lempilelua etsiskellen. Välillä kelpaa joku ja toisina päivinä sitten joku toinen. Parasta kuitenkin kun saa sen itse tonkia kopasta esille. 



Uusinta uutta on myös se, että teemme välillä pääpuskuja, niin että Noki-Noora seisoo sylissäni. Välillä herkkutikut ovat niin hyviä, että Noki-Noora joutuu seisomaan sylissäni takatassuillaan ja pitämään etutassua rinnuksillani. Lienee ottanut mallia virallisilta valvojilta.