Mitä sinä tekisit?

 Neljä vaihtoehtoa

Kuvassa on neljä kissaa. 

1. Hertta pyytää kissatarhaan ikkunan vieressä. 
2. Arttu pötköttelee Penan kuljetusboksissa.
3. Milo nojailee jalkaani. 
4. Noomi houkuttelee minua sohvalle pötköttelemään, jotta pääseen syliini. 

Minkä vaihtoehdon sinä valitsisit ja miksi? 

1. Nouset tuolilta ja päästät Hertan tarhaan.

2. Ryhdyt Artun tavoin päiväunille. 

3. Jatkat lehden lukemista, jotta voit toimia Milon tyynynä. 

4. Noudatat Noomin kehoitusta ja siirryt sohvalle loikoilemaan. 

Kukkaispoika

 Kedolla tai omalla pihalla

Sen vaan sanon, 
että tätä kukkien tuoksuttelua en juuri ymmärrä. 
~Sulo Naukula

Hyvää Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivää! 

Hyvää kansainvälistä kissapäivää!

Pidetään huolta! 

Tänään vietetään kansainvälistä kissojen päivää. Suomen Kissaliitto tiesi kertoa, että päivää on vietetty jo vuodesta 2002 alkaen. Sen järjestää kansainvälinen eläinten hyvinvointia edistävä järjestö, International Fund for Animal Welfare (IFAW).

Teemapäivän takana on huoli kodittomista kissoista. Myös Suomen Kissaliitto tekee työtä myös tämän eteen ja heillä on tavoitteena kissojen arvostuksen ja paremman kohtelun lisääminen. Suomen Kissaliitto tukee myös eläinsuojelutyötä sekä kissojen terveyteen liittyvää tutkimusta. Niin tekevät myös aika monet muut rotukissayhdistykset ja rotua edustavat yhdistykset, kukin kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. 

Naukulan 5 tärkeintä ohjetta ovat: 

1. Siruta
2. Rokota
3. Ruoki ja hoivaa, vie eläinlääkärille tarvittaessa
4. Järjestä virikkeitä
5. Rakasta ja rapsuta

Pidetään huolta kissoistamme! Autetaan kukin kodittomia ja kotia etsiviä kykyjemme ja mahdollisuuksiemme mukaan. Meidän panos tänä vuonna on ollut toistaiseksi seuraava:

• Jäsenmaksu Porvoon Seudun Eläinsuojeluyhdistykselle
• Jäsenmaksu Eläinsuojeluyhdistysten kummeille
• Kahdeksan rahalahjoitusta eri eläinsuojeluyhdistyksille (eläköön Mobile Pay joka tekee tämän helpoksi!)
• Kolme kassillista pyyhkeitä ja liinavaatteita Hesylle

Lisäksi haluamme muistaa Tassulinnan Max-kissaa, hän täyttää tänään 10 vuotta. 

Onnea Max, hurraa, hurraa, hurraa! 

Hiirikoulua

Jo neljännessä sukupolvessa

Ensimmäisen kerran tutustuin hiirikouluun Namun emon Rauhan toimesta. Namu piti myös hiirikoulua, Noomin piti pistää paremmaksi ja hän piti rottakoulua. Viimeisimmät viikot ovat olleet Hertalla äärimmäisen kiireisiä, sillä poikien koulu on alkanut. Mutta millainen koulu? 

Selvästi Hertan metodit ovat hieman erilaiset kuin aikaisemmilla sukupolvilla, joissa emot kantoivat vaan sitä yhtä ja samaa lelua , siis anteeksi, opetusvälinettä suussaan erikoisesti maukuen. Hertta aloitti hiirikoululla, siirtyi sen jälkeen oravakoulun kautta omenakouluun, palasi hiirikouluun. Sen jälkeen alkoi ravustuskausi ja ravustuskauden jälkeen Hertta aloitti sienestämisen. Sienestämisen jälkeen alkoi taas hiirestys ja ties mihin tässä vielä päästääkään. 

Opetusvälineistä löysin vain ravun ja sienen. 
Muut lienevät jossain opettajan tai oppilaiden säilöissä. 

Oppilaat ovat olleet hieman laiskoja. Välillä he eivät ole Hertan opetuksista välittäneet lainkaan vaan touhunneet omiaan. Viime aikoina on kyllä ollut havaittavissa, että yksi veljeksistä suostuu uhrautumaan koulutukseen, jotta toiset kaksi voivat jatkaa touhujaan. Kun yksi opiskelee, niin Hertta yleensä katsoo tätä joko pöydällä tai jossain muualla korkealla loikoille. 

Täältä lähtee maailmalle oppineita poikia. Pena lähtee 13.8 ja Arttu 16.8. Milon aika sovitaan pian. 

Kirje Artulle

Omasta kodistaan

Arttu on saanut jo hyvän aikaa sitten kirjeen tulevan kotinsa kissakaverilta, Figolta. Niin, siltä blogistaniasta tutulta Figolta. Koska asia on nyt Hennan, Figon ihmisen, taholta Instagramissa uutisoitu, voin minäkin tämän täällä kertoa. 

Olen lukenut kirjeen Artulle muutaman kerran, jotta viesti varmasti menee pienen kissanpojan päähän. Eikö kertaus ole tässäkin opintojen äiti? 

Tykkääköhän se Figo musta? 

Taaimmaisena Arttu, keskellä Milo ja etummaisena Pena. 

Ei ole enää montaa viikkoa siihen, kun pikkupojat muuttavat. Maanantaina tuli 12 viikkoa täyteen ja Kissaliiton uusi luovutusikähän on 14 viikkoa. Täällä menee vähän yli, koska poikien täytyy saada vielä vahvistusrokotus ja sopia luovutusaika kasvattajan kanssa. 

Ihmelääke

Madotukseen

Pinkkitassun pojat ja muut täällä syntyneet ja kasvaneet pennut on madotettu kolmen ja kuuden viikon ikäisinä Mirrixillä ja yhdeksän ja nyt 12 viikon ikäisinä Axilurilla. Mirrixin antaminen pienille on ollut helppoa (kunhan saa suun vaan auki) ja tahnan työntäminen kitalakeen sujuu hyvin. Emon kanssa toki hieman hankalampaa kun Mirrixiä joutuu kuitenkin laittamaan isommalle kissalle aikalailla. 

Axilurin kanssa on ollut hieman haasteellisempaa. Ensin saa tarkkaan laskeskella kuinka paljon kukin sitä tarvitsee ja sitten sopivan määrän antaminen on ollut haasteellisempaa kuin pillerin antaminen isoimmille. Edellisten pentujen aikaan sain neuvon liottaa Axiluria veteen ja antaa ruiskulla. Se toimi suhteellisen hyvin. Edellisen madotuksen aikaan keksin ihan huippujutun ja vielä ihan itse! 

Edelleen liuotan Axilurin veteen ja pilleristä (tai nyt jo kahdesta) tahnan, jonka jaan painon mukaan Hertalle ja pojille. Sen jälkeen liotan sen uudelleen veteen ja sekoitan herkkumaitoon! Ja kas, kaikki hoitavat lautasensa putipuhtaiksi ihan itse. 

Yllä olevassa videossa pojat ovat jo herkkunsa saaneet ja Hertta näyttää miten homma hoidetaan. Suurin ongelma onkin nyt ollut se, miten saan valmistettua annokset kaikille niin ettei kukaan saa enempää kuin tarvis. 

Puuhakasta

Sunnuntaita

Täällä on puuhasteltu vaikka ja mitä. Siksipä kaikki työnjohtajat nukkuvat ja tämän mamman suunnitelmissa on kohta siirtyä sohvalle telkkarin ääreen. Yleensä niin tehdessäni talouden aikuiset kissat haluavat ulos ja sisään ja ulos ja sisään kertaa ainakin sata. Kaikki vuorotellen ja koko ajan. Ei ainakaan pääse kangistumaan. 

Pysyyhän vetreänä meidän mamma. 

Leppoisaa sunnuntai-iltaa!