Kuorsaava kissa ja kaksi korvaa

Pääsiäissatu

Olipa kerran koti nimeltä Naukula ja sen viisi kissaa, Sulo-poika, Namu-mummu, Noomi, Hertta ja Noki-Noora. 

Yhtenä yönä Naukulassa tapahtui kummia. Ihmispalvelijan sängystä löytyi kuorsaava kissa ja lähistöllä näkyi kaksi korvaa. Koska Naukulan Mamma on kokenut kissojen palvelija, tunnisti hän heti, että korvathan ovat kissankorvia. Ne olivat selvästi kuunteluasennossa ja ihmettelivät ehkä hekin sängystä kuuluvaa kuorsausta. Vaan löydätkö sinä kuvasta kaksi korvaa? Tiedätkö kenelle ne kuuluivat? Ja mitä unia näki kuorsaava kissa? Siinäpä arvoitusta tälle pääsiäiselle kerrakseen. 

Suuresta arvoituksesta huolimatta Naukulassa on nukuttu hyvin ja saattaa olla, että kodista on kuulunut monenmoista tuhinaa ja puhinaa, kun on nautittu yhteisistä hitaista aamuista, eikä aamupalakaan ole nyt niin kamalan myöhässä ollut. 

Ja niin he elivät onnellisena Naukulassa tämänkin pääsiäisen, lekotellen ja välillä vähän kuorsaten. Sen pituinen se. 

Virpojia liikenteessä

Pim pom sanoi ovikello

Naukulan ovikello soi pim pom. Kuinka ollakaan oven takana oli kaksi pientä noitaa, jotka kysyivät saavatko virpoa ja saivathan he. Palkka kilahti koreihin virpomisen jälkeen. 

Rouva hyvä,
mitä minulla nyt on tämän asian kanssa tekemistä,
kysyn vaan. 

Mustaa kissaa heillä ei ollut mukanansa, mutta eihän se haittaa, kun täältä löytyy yksi mustasavu. Ja yksi ruskeatäplikäs. Ja kaksi punatabbyä. Ja yksi kilpikonnatabby. Ja ehkä myös yksi vähän isompi noita. Onneksi pikkunoidat eivät kuitenkaan pelästyneet, vaikka tällä vähän isommalla noidalla oli kulmakarvojen värjäys kesken kun ovikello sanoi pim pom. 

Ai miten niin pitäisi pedata?

Aamulla

Meillä on uusi tapa tai siis Hertalla on. Joka aamu kun olen noussut sängystä peiton alta, Hertta ryhtää paikalle. Petaamisen kanssa on sitten vähän niin ja näin, koska kuka nyt kissaa komentaisi? Hain sentään kameran ja ikuistin tilanteen. 

Olisi varmasti hyvä tarttua kameraan useammin täällä kotonakin, omista kissoista tuntuu nykyään olevan niin vähän kuvia. 

Kisakatsomo

Penkkiurheilijat

Naukulassa on aloitettu penkkiurheilukausi. Toiset haluavat katsoa välillä ihan eturivin paikoilta, joskus kelpaavat myös takarivin paikat. Minä istun mihin mahtuu, vaikka lattialle sitten. 

Kun avajaisjuhlien esiintyjä kirkaisi korkealta ja kovaa, halusi Hertta tarkastaa tilanteen. 

Siis mitä tämä rouva oikein kirkui?

Namua puolestaa kiinnosti kovin naisten jääkiekko. 

Siis raksullako ne tuolla pelaa?

Sulolle tuli uni. Ehkä hän ei ole penkkiurheilija?

Voittaako zz..... 

Luulin varanneeni sohvapaikan, mutta jouduin sitten permannolle. 

Joo, siis nää on varattu. Permannolle mahtuu vielä. 

Että sellaista täällä. 

Sulo Naukula - 12 vuotta

 Syntymäpäiväsankari

Totta se on, Sulo Naukula on tänään jo 12-vuotias komea mammanpoika. Harva se ilta, hän pörisee ja hurisee, ottaa isolla tassulla tuntumaa minuun, villiintyy lakanoiden vaihdosta ja painii Hertan kanssa. 

Paljon onnea Kapsu-veljelle ja Sipi-siskolle, sekä meidän omalle iki-ihanalle Sulo-pojalle. 

PS. Sohvan imurointipäivä on vasta huomenna...

Ansa

tai apu

Jotta etätyöpäivinä ei olisi liikaa ruuhkaa työpöydällä, täytyy välilä viritellä ansoja työhuoneen lattialle. Tällä kerralla onnisti ja ahkerin apulainen meni ansaan. 

Toisaalta, hän kyllä väittää olevansa työnjohto. 

Mitä kuuluu?

Noki-Noora

Noki-Nooralle kuuluu hyvää. Ruoka maistuu, päivittäiset herkkuhetket ovat taattuja, nykyään hän myös kutsuu meitä, lähinnä Noomia ja Herttaa, höpsöttelemään kanssaan, verkko-ovet toiselle puolelle toki. 

Pientä pahennusta on herättänyt talvi. Parvekkeelle ei olla menty enää pitkiin aikoihin. Lieneekö syynä ensimmäisen ikävuoden talvi, jolloin hän asusteli ulkosalla emonsa kanssa? Vaikka Naukulassa on lämmin, kyllä ikkunoista silti hohkaa jonkin verran kylmyyttä. Siispä kesäpesästä on siirrytty nokosille talvipesään. 

Kesäpesä. 

Talvipesä. 

Talvipesän vällyt hän petaa itse. Jos minä yritän niitä suoristella, on ne takuuvarmasti pedattu uutteen uskoon mahdollisimman pian. Kyllähän nyt kissa parhaiten tietää nämä petausasiatkin. 

Päivittäinen leikkihetki kuuluu asiaan. Tällä kerralla hän oli valikoinut lelukseen tuollaisen rotan. Ja tietenkin hiekottaminen talvisäällä kuuluu asiaan, kuten kuvasta näkyy. 

Pieniä vatsavaivoja on  ollut ja niitä on yritetty setviä toistaiseksi kotikonstein ruokavaliolla ja ruuan sekaan murskatulla lääkkeellä.