Isoäidin niksit

Miten herätetään mamma?

Kaikki tietävät, eikös vaan, että isoäideillä on ollut yleensä vallan mainioita niksejä asiaan kuin asiaan. Miksi kissa-isoäidit olisivat siis poikkeus? Vuodenvaihteen jälkeen Namu on löytänyt uuden, erittäin tehokaan tavan saada minut hereille ja ylös sängystä. Vain kahdesti olen saanut tämän menetelmän taltioitua. Mitä ilmeisemmin menetelmä vaatii vielä myös vähän harjoittelua, sen meille kertoo keskittynyt ilme ja onhan se nyt vaikea tietää mistä nappulasta radio laitettiinkaan päälle ja mistä nappulasta sitä ääntä sai lisää. Varsinkin jos on kissa. 

Ensimmäinen tallennettu herätys: 

Toinen tallennettu herätys eilisaamulta: 

Eilisaamuna minulle piti mitä ilmeisemmin sitten vielä alleviivata mistä on kyse. Kun Namu tassuttelee radion päälle ja äänen lujemmalle, niin sen jälkeen Noomi ja Hertta vielä näyttävät mistä on kyse - nälästä. Kieltämättä tulikin nukuttua eilen hieman tavallista pidempään. 

Henkilökunta, huomio!

Sulo haluaa nyt sisään

Kop, kop, kop, avaa rakas. 

Henkilökunta on joskus vaan niin auttamattoman hidas, että joutuu kohteliainkin kollipoika näyttämään tassulla mitä pitää tehdä. Tässä kohdin piti avata ikkuna, jotta herra pääsee sisään ulkotarhasta. 

Pahvi

Pahvi on paras

Joskus on hyvä onnitella myös itseään ja nyt on sen aika. Häpeilemättömästi kerron, että onnistumisen tunne on ollut ylitsevuotava vaikka samaan aikaan pieni ajatus päässäni sanoo, että mikset nyt tuota aikaisemmin keksinyt, asiahan on itsestään selvä. No, niin tai näin, onnittelen silti itseäni siitä, että keksin tyhjentää ulkotarhasta sinne vievän ikkunan lähellä olevasta hyllyköstä yhden hyllyn kissoille ja laittaa sen päälle pahvin. Sellaisen kynsienraapimapahvin. Mikä neronleimaus! 

Kissoja hyllyllä on nähty lämmittelemässä vasta kaksi, Namu ja Hertta, mutta hei, se on sentään 50 prosenttia se. 

Vieraita, rakkaita vieraita

Naukulassa ja Triolassa 

Jo hyvän aikaa sitten olimme sopineet, että Frieden ja Figon Henna tulee tiluksiltaan kyläilemään Naukulaan ja Triolaan. Iloksemme saimme myös Anan mukaan Naukulan osuuteen. 

Naukulan viiksekkäät kerholaiset ottivat vieraat hyvin vastaan ja sekä Henna että Ana saivat Noomin hetkeksi syliinsä, Sulo kiehnäsi ja pyöri ja tarkasti, että Henna muisti miten kissa päästetään ulos tarhaan ja sisään tarhasta, Hertta keikkaroi kuten yleensäkin ja Namu oli oma itsensä, vaikka eivät Anan kanssa sohvalle samaan aikaan mahtuneetkaan. 

Lounaan jälkeen veimme Anan Terhokotiin. Teimme siellä pienen kierroksen ja sieltä matka jatkui Triolan ja Nilssonin residenssiin. Ja jos Naukulassa on lähes aina vastaanotto neljän kissan toimesta jo eteisessä, niin Triolassa se vasta niin onkin. Meidät otettiin innolla ja ilolla vastaan ja se ilo oli matkassa koko käynnin ajan. Lukuunottamatta ehkä sitä hämmentävää hetkeä kun leikkasimme Hennan kanssa kissojen kynnet. Henna vikkelimmän tapauksen, eli Nilssonin. Minä muut, paitsi HRH Mimmin takatassukoiden kynnet, niitä en saanut näkyviin varsin villavan varustuksen ja tämän mamman väärien silmälasien vuoksi. 

HRH Mimmi uudella lempipaikallaan. 

Ihana Elli Karamelli ei juuri ehtinyt poseerata. 

Nilsson

Nilsson ja hännän rakkauspörhö.
Rakkauspörhö pamahti päälle jo eteisessä kun
Frieden ja Figon kouluttama Henna rapsutti herraa asiantuntevasti.
Näimme Nilssonilta myös uuden häntäpörrön,
leijonanhäntätupsun. 

Herra Börje poseerasi entien. 

Hän myös etsi kuvauksellisia paikkoja. Vai mitä sanotte? 

Mukava päivä mukavien ihmisten ja kissojen seurassa, kiitos Henna, Ana, Taru! 

Kouvolassa tapahtuu

Sunnuntaina 23.2.2020

Naukulassa asuu eurooppalaisia, siksipä haluan kertoa, että Kouvolankylän VPK-talolla järjesteltään rotukissojen esittelynäyttely. Mukana on eurooppalaista jos jonkinlaista sekä muita rotukissoja.

Tämä on mitä parhain tilaisuus päästä tutustumaan rotukissoihin. Iloksemme paikalle saapuu myös Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys Ry. 

Tavataanko Kouvolassa? 

Kissanristiäisissä

Kiskateilla

Joulun välipäivinä oli myös vuoden viimeinen Merkittävä Tapahtuma - Kissanristiäiset Kiskateilla. Onneksi mamma oli ladannut kameransa akun ja tankannut autoonsa menovettä, eikä edes eksynyt matkalla. Matkaseuraa piti Hupsuttamoiden Sandra. Periltä löytyi vielä Tassulinnan ja Miukumaan edustusta. 

Ennen ristiäisten alkua oli pakko viritellä kameraansa jo hiukan. 

Sitten alkoivat ristiäiset ja veljekset saivat varsin osuvat nimet - ensimmäisenä Vinhaviiksen Vauhtiveikko. 

Seuraavaksi Vinhaviiksen Veli Vikkelä. Erittäin osuvat nimet ihastuttavalla kaksikolla. 

Tarjoilut olivat mitä mainioimmat ja aiheeseen sopivat. Näin suolaisen ruuan ystävänä rakastuin tsatsikivoileipäkakkuun. Jos pojat, emoineen ja perheen muut eurooppalaiskissat veivät palan sydämestä, niin tarjoomukset veivät kyllä kielen mennessään. 

Kiitos Kiskateille kutsusta ja muille vieraille seurasta! 

PS: Pennuilla on jo kodit tiedossa. 

Kirkasvalolamppuja

Kaksin kappalein

Jos ei aurinko paista, niin kirkasvalolamppuja tarvitaan. Hertalla niitä on kaksi. 

Tsekkaan vaan nopee noi blogipäivitykset ja

ryhdyn sit tekee sen siivoustarkastuksen. 

Pölyjä oli meidän mamma pyyhkivinään, 

mutta ei täältäkään ottanut. 

On vähän lintsannut siis

Ja ei, lamppu ei ehtinyt kaatua, vaikka kissabloggarin pitikin ensin ottaa kamera käteensä.