Määrittelyjä

Mikä on tarpeeksi?

Määrittele mikä on iso? Tai pieni? Tai koska olet saanut jostain tarpeeksesi? Ihmeellistä, että minkäänlainen kommunikaatio ylipäätänsä toimii, kun kaikilla on kuitenkin omat määritelmänsä asioille.

Välillä kerholaisten määritelmät eivät kohtaa. Yleensä tämä tapahtuu yhteisissä pesuhetkissä tai leikeissä. Mikä siis on tarpeeksi?

Leijonaa mä metsästän

Taidan löytää hiiren

Jos Mamma pitää viinikaapin sisällöstä, niin Helmi Orvokki pitää sen edustasta. Syy tuntematon. Vai luetaankohan täällä päiväsaikaan sarjakuvia? Lieneekö sarjakuvissa olevat hiirenkolot iskostuneet Helmin mieleen? Viinikaapin sokkelista sellaiset löytyy.... Ja vielä kaksin kappalein.

Lepopäivä?

Ei ainakaan täällä.

Messut nähty, paljon ihmisiä ja ahneus valloillaan. Jos vain oli jotain tarjolla, niin ihmiset hamusivat kaiken. "Ottaisin kolme tikkaria" , ihan kun ne tikkarit olisivat olleet sen osaston juttu!

Tänään keskityn siivoamiseen, järjestelyyn ja pyykinpesuun! Kerholaiset kavahtivat pölynimuria, ja jäivät suosiolla alakertaan. Pienet puklut löytyivät matolta, viherkasvin sävyttämänä eli pesemistä riittää.


Messuilta mukaan tarttui mukava taiteltava Herra Kananpoika kulho. Aikas söpö! Kyllä se pääsiäinen kohta tulee....


Kulho ostettu sisustusliike Sekäettästä, linkki liikkeeseen löytyy etusivultani.

Yhtä juoksua

Kiirettä pukkaa

Naukulan mammalla on pukannut pientä kiirettä. On tavattu vanha ystävä Ruotsista ja juhlistettu työkaverin juhlapäivää (20 v samassa yrityksessä). Tänään on vuorossa ne jo mainostamani messut. Odotan innolla mitä kaikkea on tarjolla. Eniten kiinnostaa Sisusta! -messut sekä puutarhamessut. Huomenna onkin sitten vuorossa viikon virallinen lepopäivä, joka näillä näkymin on täynnä siivousta ja pyykinpesua.

So last season

Miinan lehmät ja minä

Kangaskauppoja on tänään töiden jälkeen kierrelty yhdessä uuden ystävän kanssa. Tarkoituksena saada uudet kivat tyynynpäälliset isoihin Ikealaisiin tyynyihin. Tarjolla oli vaikka mitä, mutta siihen päädyin mihin olin silmäni iskenyt jo aiemmin. Stocka ei enää myy Marimekon viime vuoden kangasmalleja, mutta onneksi Marimekko myy! Eli Miina Äkkijyrkän vihreään lehmäkankaaseen päädyin sittenkin. Onneksi on ompelutaitoisia ystäviä, itse en pystyisi eikä kyllä ole tarvittavia vehkeitäkään.

Jos haluaa olla trendikkäämpi kuin Naukulan Mamma, kannattaa poiketa viikonlopun messuilla Messukeskuksessa. Sillä uutuuksiaan esittelee mm sisustusliike Sekäettä. Liikkeen löydät netistä http://www.sekaetta.fi/ Valikoimista löytyy vaikka ihania muffinssivuokia. Jos ei messuilta, niin sitten netistä. Kuosit sopivat myös kissaperheisiin.

Ensimmäinen pokkari!

Hämeenlinnasta

Ketjukirjeet eivät välttämättä kuulu suosikkeihini, mutta joskus pitää osallistua. Tässä taannoin sain ystävältäni ketjukirjeen, jossa lähetettiin yksi pokkari ja kuusi s-postiviestiä... Tarkoituksena oli saada 36 pokkaria yhden hinnalla! Itse lähetin oman pokkarini eteenpäin viikonloppuna ja jo tänään sain ensimmäisen itse. Liza Marklundin Elinkautisen. Kirja kun on jo ennestään hyllyssä, niin pistän sen sitten uudelleen jakoon. Oli kuitenkin aika kiva avata postia!



Naukulan kerholaisten kuivamuonatkin on taas hankittu ja mikäs niitä sitten on odotellessa ja jonotellessa. Tästä talosta ei pääse kyllä kissanruoka koskaan loppumaan! Aktiivisimmat lukijat ja ystävät varmasti muistavatkin, että niitä lempparinappuloita on tarjolla tuossa keltaisessa rasiassa sohvapöydänvirkaa toimittavan penkin päällä.

Tule sade!

Aurinko ei yksin riitä

Ihanan keväisen viikonlopun jälkeen en enää kaipaa kuin kunnon sadetta! Lähtisi lumi ja puhdistuisi maisema. Vai mitäs sanotte pölynharmaista puista, rakennuksista ja mustasta lumesta? Ei voi puhua lumivalkoisesta, pitäisikö olla lumenharmaa tai lumenlikainen?