Yksiö kaikilla mukavuuksilla

Uusi koti etsinnässä

Tarmo on ihana poika. Valloittava persoona. Tilanne Naukulassa on kuitenkin ennallaan ja Tarmolle etsitään uutta extra hyvää ja ihanaa kotia. Meidän on parempi jatkaa Helmin kanssa kahdestaan. Vaikka Tarmon yksiössä onkin kaikki mukavuudet, ei siitä silti mitään tule, että toinen asuu yhdessä huoneessa ja toisella on koko asunto hallinnassaan.

Tarmo kaipaa ehdottomasti leikkisää seuraa. Jos olet kiinnostunut pikku-ukosta ja haluat tarjota sille kodin, laita viestiä Naukulan sähköpostiosoitteeseen (Naukulankerho(ät)gmail.com ja tuo (ät) korvataan sillä @merkillä), välitän viestin edelleen.  

Turvallisuus

Pieni tiedonanto

Muutamien kissojen sopeutumista itsekin seuranneena, täytyy sanoa, että mitään vastaavaa en ole aikaisemmin nähnyt. Helmi on Raivotar ja hyökkää pienokaisen kimppuun ilman mitään syytä. Aikaisemmista kirjoituksistani ei ole saanut täydellistä kuvaa asioiden laidasta. Eikä tätä tilannetta osaisikaan oikein kuvailla. 

Tilanne on varsin huolestuttava ja turvallisuussyistä on eristystä jatkettava.

Kahden kerroksen väkeä

Ei parannusta

Tarmo vietti eilen aikaa työhuoneessa ja Helmi muualla Naukulassa kun minä tyttö kävin kirjamessuilla.

Ennen sinne lähtöä sisustin työhuoneen uuteen uskoon. Työhuoneen sisustus ei varmasti nyt ihmissilmää miellytä, mutta se onkin tehty Tarmolle. On vessa, vesi- ja ruokapisteet, ruokapöydän tuoli kirjoituspöydän vieressä, sillä Tarmo nukkui siinä alakerrassa ollessansa, pehmustettu kuljetuskoppa, villapeitolla päällysetetty tuoli, jolloin alle muodostuu kiva piilo. Leluja on vaikka muille jakaa ja sitten on myös vierailuajat. Helmi tulee tervehtimään aika-ajoin ja ensimmäisten tervehtimisien aikana Tarmo vastaanotti vieraansa kuljetusboxista. Siinä sitten joutuivat toisiansa haistelemaan. En tiedä auttaako.

Jos Tarmo oli tullessansa arka myös ihmisiä kohtaan (paitsi edellistä ihmistänsä), niin se on nyt muuttunut. Minua kiehnätään ja pusketaan huristen vaikka kuinka paljon. Jos ei tästä mitään muuta hyvää syntynyt, niin ainakin se, että Tarmo on nyt rohkeampi ja on saanut ihmiskontakteja lisää.

Tulisia taisteluita

Huononpaan suuntaan

Heräsin tänä aamuna aikaisin alakerrasta kuuluviin hurjiin tappelun ääniin. Helmi oli pikku-ukon kimpussa ja ahdistanut sen jälleen tv-tason alle. Ei hyvältä näytä. Kun lähden tänään käymään kirjamessuilla, joudun eristämään Tarmon työhuoneeseen. Ihan varmuuden ja molempien edun vuoksi. En tahdo, että kummallekaan tapahtuu mitään.

Luulisi, että asiat edistyisivät, mutta täällä ne näyttävät menevän huonompaan suuntaan. Vaikken tätä mahdollisen yhteiselon alkutaivalta helpoksi ajatellutkaan, en silti uskonut sitä näin vaikeaksi.

Nyt ryhdyn sisustamaan työhuonetta uudelleen, jotta pikkuisella on täällä mahdollisimman kodikas ja mukava olla.

Jatkoaika

Viikko lisää

Tänään on taas itketty ja olin sitä mieltä, ettei Tarmo voi jäädä Naukulaan. Pienen kissan ikävä Helmin luo on valtaisa ja Helmi ei siitä juurikaan välitä. Keskustelin pitkään yhdistyksen naisen kanssa ja mietimme lopullista ratkaisua vielä viikon verran. Saman aikaisesti pikku-ukolle etsitään kuitenkin uutta kotia.

Kevyesti en päätöstä tee, oli se lopullinen päätös sitten kumpi tahansa. 

Helmi ulkoilee

Täti kadoksissa

Helmi ulkoilee edelleen säännöllisesti. Tarmo tarkkailee tilannetta ja on ehkä hieman hädissään. Ainakin joka kerran kun Helmi on ulkona, Tarmo itkee tai huutaa kadonneen tätinsä perään.

"Tätiii"

"TÄTIIII"

 "No nyt SÄ hukkasit sen."

"Ihanaa raitista ilmaa, eikä yhtään pennun hajuja."

*pudistelee päätään rivakasti*

"Kai mun nyt sit on mentävä kattoon mikä sil on hätänä." 

Eilisen vuodatukseni jälkeen tilanne onkin sitten taas parantunut. Eilen Helmi haisteli Tarmon takapuolta ilman suhinoita peräti kahdesti ja aamulla Tarmo sai tulla sänkyyn meitä herättelemään. Kaikki kehräsivät.

Täti on vähän vihainen

Kurinpalautus

On ylämäkiä ja on alamäkiä. Juuri kun sitä ajattelee, että vihdoinkin mennään parempaan suuntaan, tapahtuu käänne. Eilen illalla Tarmo kehtasi tulla häiritsemään meidän nukkumaanmenohetkeä ja kyytiähän siitä seurasi. Tänä aamuna Tarmo yritti käydä vessassansa ja lisää kyytiä. Kaikista järkyttävintä oli kuitenkin, kun Tarmo kehtasi hypätä pöydälle kun Helmi-täti siellä rentoutui. Ei ollut hyvä ratkaisu Tarmolta se.

Täti ja sen puuhka.

 "Mä oon tääl ihan hiirenhiljaa ku täti on vihanen."

Koska Tarmo on täällä koeajalla Pelastetaan kissat 24 ry:stä, täytyy minun kohta miettiä miten jatkamme. Viikko alkaa loppua ja minä menen sitten töihin.