Lisää punaisia mattoja

ja Helmi tykkää

Otin näin syksyn tullen lisää mattoja esille. Vanhoissa matoissa ei nyt muuten mitään ihmeellistä esiteltävää ole, muuta kuin että Helmi rrrakassstaaa punaisia mattoja. Edelleen. Sanoin taannoin, että kotikissa sopii hyvin räsymatolle. Mutta niin tuntuu sopivan myös tällaiselle itämaiselle matolle.

Kestäviä tuntuvat matot olevan, sen verran kovalla takajalkatömpsytyksellä  niiden kestävyyttä testataan iltaisin. Valokuvia ei parhaimmista hetkistä ole, alkaa jo olla liian pimeää yllättävien tilanteiden valokuvaukseen. Valojen sytyttely puolestaan tuppaa lopettamaan toiminnan ja me viihdymme muutenkin hyvin hämärässä.

Kelpaako?!

Oikeastiko?!

Kun muutin työhuoneen sisustusta ja järjestystä viikonloppuna, toki minä Helmiäkin siinä ajattelin. Työpöydälle ei tällä hetkellä ole pääsyä, mutta jotain uutta on tullut tilalle.

Itse kirjahylly on uusi, mutta kori ei. Aikaisemmin se ei ole liiemmin kiinnostanut, vaikka sitä eri yhteyksissä on Wilmalle ja Helmille yritettykin tuputtaa. Nyt siellä on käyty jo kolme kertaa, siis kolme! Voisiko nyt onnistaa?

Raavittu

mutta vain vähän

Viikonloppuna siirrettiin Helmin kanssa huonekaluja. Helmistä oli kovasti apua. Not. Huonekalut siis siirtyivät Helmin avusta huolimatta ja jo vuoden pari hupussa ollut vanha 90-lukulainen lipasto pääsi taas näkyville.

"Mamma, tosta puuttuu nyt laatikoita."

Lipasto on naarmuuntunut, sillä sille on hypätty lukemattomia kertoja ja laskettu liukumäkeä alas. Tätä on tehnyt todistetusti ainakin Helmi ja jo edesmennyt Wilma. Ihania, rakkaita naarmuja!

Outoja tapoja - Osa 2

Viikonloppuaamuisin

Viikonloppuaamuisin Naukulassa ei herätä kuudelta. Se ei Helmiä juurikaan tunnu haittaavan, paitsi että... Kun minä viikonloppuaamuisin availen silmiäni ja kurkistan onko Helmi paikallansa korissa sängynvieressä, aika usein tapahtuu niin, että Helmi ryhtyy maiskuttamaan.

Maiskuttaminen tapahtuu niin, että ensin haukotellaan, sitten huristaan. Sen jälkeen pää nostetaan hieman yläviistoon ja maiskutus alkaa. Sitä jatkuu kunnes nousen. Aika outoa?

"Nyt on kyllä nukuttu ihan tarpeeks! *haukotus*"

 "Hurinasta se tajuaa, että se on hyvä juttu.*hurinaa*"

 "Pakko kai sille on näyttä mitä nyt pitäis tapahtua"

 "Nyt luulis tajuavan *nam, nam*"

 "Jos vielä hetken demonstrois. *maisk, maisk*"

Nyt minua vähän ihmetyttää tämä tapa. Onko muilla vastaavia kokemuksia?

Outoja tapoja - osa 1

Tietokone

Kun minä bloggaan, on Helmi usein vieressä. Pitää varmasti vahtia ja kannustaa kehräyksellään. Joskus myös lähettää terveisiä tutuille. Niin kuin nyt lomalla kävi.

Tuolla kerralla erityisterveiset lähtivät Mustalle ja Harmaalle!

Helmi kansainvälisillä sivuilla

Yllätys!

Minä sain tällä viikolla kommentin vanhaan tekstiini "Viidakko" Englannista asti.
Päätin vastata kommentoijan sähköpostiosoitteeseen ja tulos on nähtävillä täällä:

 http://pictures-of-cats.org/Finnish-Cat-Enclosure.html

Eli Michael Broad oli löytänyt tiensä Naukulaan ja halusi kirjoittaa Naukulan ulkotarhasta. Minä annoin luvan siihen sekä valokuvieni käyttämiseen, sillä en usko Helmin pistävän pahakseen kansainvälistäkään kuuluisuutta! Käykääpä lukemassa juttu.

Siellä kerrotaan mm. että Helmi Flick on maailmankuulu kissakuvaaja.

"Mamma, tää nyt on vähän väsynyt juttu.

TIETENKI mä oon tähti." 

 

To Michael: Thanks for the nice story you wrote!

Helmi thinks it's a bit strange that it took you so long time to find her. Cats... You know!

Kotitaloustarvikkeita

Helmin astiastoa

Helmin astiasto on ryhtynyt kertymään muilla kuin ruokalautasilla, kipoilla sekä juoma-astioiksi tarkoitetuilla mariskooleilla. Nyt ollaan siirrytty jo vähän vaativampaan kalustoon. Mutta tokihan nyt Naukulassa täytyy olla pieni lävikkö perjantaiherkkujen sulatukseen?

"Mamma mätsääks nää sävyt nyt varmasti?"

 

"Nää pikku vintiöt sopii hyvin kaikkeen!"

Mitäköhän seuraavaksi?