Uusi vanha

leikki

Naukulassa heitellään ja metsästetään taas raksuja. 

Vähän aikaa tämä leikki oli unohduksissa, mutta selkeästi tervehtymään päin oleva Helmi vaatii nyt enemmän aktiviteettejä. Yksi hyväksi todettu on raksujen heitto sohvalta käsin. 

Vaikeusastetta lisää kivasti se, jos raksu menee hieman piiloon. Ja kyllä, joskus raksu menee niin piiloon, että sen löytää vasta imuroidessa. 

Helmi on jatkanut diabetesraksujen syöntiä ja herkkuina tarjoillaan allergiaraksuja. Molemmat kelpaavat hyvin ja kun vatsaongelmat ovat nyt takanapäin niin en taida Helmin ruokavaliota muuttaa. 

Ei käy

ulkoilu

Ulkona joko sataa, tuulee tai on pakkasta. Nuo säätyypit eivät tunnu Helmiä miellyttävän. Vaihteluita on ollut paljon, muttei ehkä nyt niin paljon kuin Helmi ajattelee. Iltaisin sää halutaan tarkastaa noin vartin välein. 

"Näin pyydetään kiltisti ulos." 

"Sää kannattaa tarkastaa usein.

 Eihän sitä koskaan tiedä."

Tänään annan Helmille neljännen B12-piikin. Sen jälkeen vielä kaksi.

Vaihtoehtoinen kaverikuva

Toinen vastaus syyskuiseen haasteeseen

Kun Myrsky ja Minna haastoivat blogeja mukaan kaverikuvahaasteeseen, osallistuimme siihen yhteisellä iltahetkikuvalla. Meillä oli toinenkin vaihtoehto ja se julkaistaan nyt. 

Kuvassa Mamma yrittää nukkua, ja Helmi hoitaa yöpesun. Ilmeisesti poski oli likaantunut ja se piti ehdottomasti pestä. Yöllä. Vai näinköhän pahoja unia ja Helmi yritti lohduttaa? Hyvä kuitenkin, että nukun puhelin sängyn vierellä, olisi muuten jäänyt tämä hetki ikuistamatta. 

Nälkäkurki

ja aamiainen vuoteessa

Minä nautin aamiaisen vuoteessa. Iso kuppi kahvia ja keittokinkku-tuorekurkku-ruisleipä. Niinhän siinä sitten kävi, etten nauttinut aamiaistani yksin. Villasukkien ja ylimääräisen tyynyn lisäksi viereeni lattialle oli ilmestynyt Nälkäkurki. Nälkäkurki oli nauttinut oman aamiaisensa puolisen tuntia aikaisemmin, mutta se ei tuntunut tahtia haittaavan. 

Nälkäkurki äänteli lajityypilliseen tapaansa huristen, pöristen ja kuuluipa muutama tiukkasävyinen äh-komentokin. Kun keittokinkku oli mennyt niin sanotusti parempiin suihin, piti Nälkäkurjen vielä tarkastaa mitä leivän päälle jäi. Kurkkukin olisi saattanut mennä, mutta sen pelastin itselleni. 

Nälkäkurjella on nälkä. Kova nälkä. Koko ajan. Lieneekö tervehtymisen merkki. 

Rohkelikko

Samassa kuvassa

Naukulan tuvat on jaettu. Mamma kuului tänä aamuna Puuskupuh-tupaan ja Helmi oli Rohkelikoissa. Todisteena tästä on oheinen kuva. 

Vain Rohkelikkoihin kuuluva kissa pystyy olemaan imurin kanssa samassa kuvassa. Eikö? Ja jos ei juttu aukea, niin kannattaa lukea Harry Potteria.  

Mitä sitten tehdään?

Kysyy Helmi

Helmi on kovin seurallinen kissa. Aina on oltava siellä missä tapahtuu ja jos ei tapahdu, voi kuulla ja nähdä Helmin kysyvän: "Mitä sitten tehdään, mamma?" 

Vaihtoehdot olivat ulkoilu tarhassa, joulukorttien kirjoitus tai leikkiminen kuvassa näkyvillä leluilla. Näistä Helmi valitsi joulukorttien kirjoituksen. Reilu kahden asteen pakkanen ei tuntunut mukavalta nenään ja lelut olivat jo nähty ja koettu. Vielä on osa korteista kirjoittamatta, mutta Helmin kortit tuli jo kirjoitettua. Ensin, tietenkin. 

Virallinen valvoja

keittiössä

Virallisia valvojia tarvitaan aina. Niitä on lottoarvonnoissa, tapahtumissa ja vaikka missä. Myös Naukulan keittiössä. Joskus käy kuitenkin niin, että työn uuvuttama virallinen valvoja tavataan torkahtelemasta työtehtävänsä ääreltä. 

Veikkaan kuitenkin, että jos jääkaapin ovi olisi avautunut, virallinen valvoja olisi ollut salamana täysin toimintavalmiudessa. Jääkaapissa on keittokinkkua ja se on kyllä tiedostettu. 

Lähetetään terkkuja myös Mimmille ja Elli Karamellille, jotka uurastavat tämän päivän messuilla. Toivottavasti henkilökunta sitten muistaa, että raskas työ vaatii raskaat huvit ja ehkä myös erikoisherkkuja. Vaikka tarjoilu kyllä työpaikallakin oli erinomaista, possun sydäntä.