maanantai 15. syyskuuta 2014

Seikkailija Sulon paluu

Muistatko tämän?

Vielä toukokuussa Sulo kiipeili. Suurella vuorella, joka myös tuplakuplana tunnetaan. Enää ei. 


Niin siinä kävi kuin muillekin lapsille. Lapsuudessa koetut isot vuoret ja kivet ovat muuttuneet kovin pieniksi. 

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Möyhyt

Sulo ja Puolu pistävät parastaan

Koska möyhykuvissa on hieman parantamisen varaa, eikä niistä yksittäin saa oikeaa kuvaa tapahtumista, on syytä turvautua gif-animaatioon. 

Sulo ja Puolu-täti ylpeänä esittävät pienoisnäytelmän nimeltä Möyhyt. 


Kun näitä kuvia katselee, tulee väistämättä mieleen, että Puolu-täti on loppujen lopuksi aika pieni koira. Ihasa apso.

lauantai 13. syyskuuta 2014

Kissoja kermakupilla

SÖPÖYSVAROITUS

Nyt on varoitus syytä ottaa vakavissaan, kuvien katseleminen saattaa aiheuttaa hillitöntä sössötystä, sydämen tykytystä sekä muita vakavia kissakuumeen oireita. 

Minä kyläilin eilen Kuin Kissoja Kermakupilla -blogin Bertan, Cocon ja pentujen luona.  Joko te olette ihailleet näitä abessiinialaisia? Jos ette, niin viimeistään nyt kannattaa liittyä lukijaksi! Sanonpa vaan. 

Kuningatar Bertta, oli minulle kovin supea. Tuli melkein istumaan syliini ja se on kuulemma harvinaista se! Mitä siitä, että välissä oli hieno pesä. 


Kuvan otti Kuin Kissa Kermakupilla -blogin emäntä. 
Emännän siirtyessä keittiöön kahvin keittoon, joutui Bertta kuitenkin poistumaan pesästään. Keittiön tarkkailu on tärkeää. 



Ennen pentujen heräämistä, kävimme vielä kaikki haukkaamassa hieman raitista ilmaa. Myös Coco-äiti lähti tuulettumaan.



Sitten se alkoi, yy-kaa-koo, pentujen kuvaus ja hillitön sössötys. Tai no, se kyllä alkoi jo siitä hetkestä kun astuin ovesta sisälle.  





Kaikki kissat kermakupilla. Paitsi, että ainoa joka kerkesi kunnolla ruokailemaan oli Coco-äiti. 



Tuli sitten toisellekin vähän nälkä. 



Sanonpa vaan, että pentukuvaus on aika haastavaa. Kuvia on roppakapualla ja teräviä niistä on muutama. 



Kiitos emännälle ja isännälle! Oli taas mukava höpötellä ja kuvata kissoja. 

PS. Kun palasin kotiin, minua odotti täällä jättiläiskissa! Tunnetaan myös nimellä Sulo Naukula. 

perjantai 12. syyskuuta 2014

Paras ystävä

kylässä

Sulolla oli eilen onnen päivä. Naukulaan tuli vieraita. Puolu-täti, emäntänsä Tellis ja Pinkkitassun kasvattaja. Voi sitä riemua ja iloa. 

Puolulla ja Sulolla on Naukulassa oma möyhytyynynsä. Kun se laitettiin lattialle, oli tunnelma sen mukainen. Minun muistikortilleni tallentui kuvia, jossa kaikki on Sulon laulun mukaisesti hyrskyn myrskyn tai ainakin heikun keikun. Näitä kuvia tulee varmasti myöhemmin, nyt nautimme kasvattajan ottamista kuvista. 

Kuva Mikko Murtonen.
Me näytimme Puolu-tätille kuinka me möyhätään. 

Kuva Mikko Murtonen.
 Mutta ehdimme me myös hieman poseerata. Aika muikeita ilmeitä sanoisin. 

Kuva Mikko Murtonen.
Sulo tarkkaili Puolua hymy huulillaan. 

Kuva Mikko Murtonen.
 Näytimme myös aamujumppaa. Heh heh. Ei ole aamujumppa, vaan tällälailla Sulo kaapataan syliin, jos yrittää tiputtaa hyllyltä tavaroita niin että minä huomaan. Taitaakin Sulo tykätä tästä. 
Kuva Mikko Murtonen.

Kiitos mukavasta vierailusta, hauskasta seurasta ja ihanista kuvista!

torstai 11. syyskuuta 2014

Silmät

vaihtavat väriään

 Minun välineillä ja taidoillani on kovin vaikeaa kuvata kissan silmiä. Valon kanssa on myös vaikeaa. Ehkä näistä kuvista kuitenkin näkee, että Sulon silmien väri on hiljalleen muuttumassa?

Huhtikuun 24. päivänä Mesilässä, syntymäkodissa: 


Syyskuun 9. päivänä Naukulassa: 



Muutos on ollut käynnissä jo hetken, saa nähdä koska silmien väri on valmis. 

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Elämän aakkoset

Sulon tapaan

Koska muissakin blogeissa on kiertänyt elämäni aakkoset, on Sulonkin aakkosista otettava selvää. Annetaan siis puheenvuoro Sulolle.

A = Aamuvirkku. Hyvä aika herätä olisi jossain viiden tienoilla. 
B = Bette. Mun mummu. 
C = Ceylon. En oo koskaan käyny.
D = Dorothy, on mun äiti. 
E = Ei. Se on sellainen sana jota mamma joskus sanoo. En tiiä mitä tarkottaa. 
F = Fiksu. Kyllä oon. 
G = Gilles on mun hieno nimi ja mun siskosten kirjain kans. 
H = Hevonen. Se setä niissä kisoissa luuli et mä oon hevonen. Olikohan se valetuomari kun ei kissaa tunnistanu? 
I = Ihminen, aika kankee mut muuten kiva.
J = Jääkaappi. Se on tosi mielenkiintoinen. Pienenä kävin siel monta kertaa, nyt en enää viitti. 
K = Kaukosäätimet. Niiden paikka nyt vaan ei oo pöydällä. 
L = Lelut. Ei voi olla liikaa. 
M = Mun mamma. Mesi ja mamma. 
N = Naukula, se on mun koti.
O = Orava. Vielä mä sen nappaan. Kun vaan löytäsin.


P = Puolu-täti, joo, ja Pinkkitassun kans. Se on mun sukunimi. 
Q = Qurnau?
R = Rämpytys, rypsipossu
S = Saunan ikkuna. Mä kattelen sieltä ulos silloin ku mun mamma vielä nukkuu.
T = Tellis, tietty.
U = Ulkotarha.
V = Vesi, valjaat.
W = WC, mul on oma.
X = Se on sellainen hyppy, jossa etu- ja takatassut harittaa eri suuntiin. 
Y = Yö. Aika jännä. Silloin on pimeetäkin.
Z = Zacharias. Se setä perusti joskus ensimmäisen eläinsuojeluyhdistyksen. Ettepä arvannu et tiiän tän.
Å = Nyt en tiiä mitä toi pallo on menny tohon A:n päälle joten mä sanon että asusteet. Mul on hieno rusetti. 
Ä = Äly. Tätä ei voi korostaa liikaa.
Ö = Ötökkä. Tykkään, pahaa en oo vielä maistanut.

Lukisimme mielellämme muidenkin kissojen elämän aakkosia. Innostuisiko kukaan? 

tiistai 9. syyskuuta 2014

Sulo yllättää

Hukassa

Kävipä tässä eräänä päivänä niin, että Sulo oli hukassa. Kertakaikkiaan kadoksissa. Etsin ja etsin ja lopulta löysin.




Sulo oli kissanpesän alakolossa. Kuka sieltä nyt osaisi kissaa etsiä? Kysyn vaan.