Pistäydyimme Sulon kanssa ulkosalla. Namua en ottanut mukaan, koska hänellä oli ulkoiluhetkellä ihan muut asiat mielessä.
Sulo päätti lähteä suureen maailmaan. Rivakka askel johti tällä kerralla pois taloyhtiömme pihasta. Ensimmäistä kertaa ikinä. Kuljimme pienen pätkän julkista kävelytietä.
| Koira! Tuolla on mamma koira! Mennään äkkiä moikkaamaan. |
Koira ei meitä odotellut, lieneekö ajatellut ulkoiluamme häiritsevän.
Kurkimme sitten Veeti-koiran aidanraosta.
| Ei ollut kotona. |
| Halailimme oravamännyn. |
| Ja kohtasimme kotiin palatessamme nyrpeän punanutun ja likaisen ikkunan. |
Sittemmin punanuttu on päässyt nyrpeydestään, mutta ikkuna on pysynyt edelleen likaisena.