Kun mamma pölynimurin osti

ja kuinkas sitten kävikään

Arvata saattaa, että tämä mamma olisi mielummin sijoittanut rahojansa esimerkiksi kissojen ulkotarhaan kuin pölynimuriin, mutta mutta... Kun Naukula oli ollut kaksi, siis KAKSI, viikkoa ilman imuroimista, ryhdyin toimeen. Yhden huoneen jälkeen imuri sanoi, pffffff, ja sitten siitä leijui palaneen haju. Se oli sitten siinä. Ei muuta kuin kauppaan ja imuriostoksille. Luottokortti vingahti ja kotona olin ennen kuin huomasinkaan ja sitten ne vaikeudet vasta alkoivat. 

Kuinka saada pölynimuri pois laatikosta?

Tein töitä hikihatussa, että sain imurin pois laatikosta. Siivoaminen oli helpompaa, kuin vain yksi ruskeatäplikäs oli apuna. Imuri tuntui olevan omituinen, koska se oli niin hil-jai-nen. 

Komeuden vuoksi

kuvia

Lauantain lakananvaihtoa odotellessa, on hyvä julkaista kuvia aiheesta. Näin nautittiin tilanteesta (vielä vanhojen ikkunoiden aikaan). 

Epätarkkoja kuvia toki, mutta kyllätuollaisen komeuden edessä kädet nyt vähän tärisevätkin. 

Opastus ulkotarhaan

Ensimmäinen kerta

Vanha ulkotarha on pystyssä ja sen sokkeli on tutkittu tarkoin. Siellä ei ole kissanmentävää aukkoa. Kun vielä Sulo ja Namu selvästi välillä kävivät ikkunalla hakemassa Noomia ulos leikkimään, hellyin minäkin. 

No voisko Noomi jo tulla?
Kyllä mä pentuni kasvatan. 

No niin, tää voi olla vähän jännittävää ekalla kerralla.
Oot rauhassa sitten vaan. 

Joo, joo, mutsi.

Varovasti nyt ettei se vaan keikahda kun riekut. 

Mutsi, hei, mä osaan kyllä. 

Muista sitten, että täältä pääset heti sisään kun on liian jännää. 

Mutsi, mä tiiän kyllä. 

Pitäiskö setän tulla ... ?

On se villi, on se.
Meidän kasvatuksen hedelmä. 

Nyt vähän rauhallisemmin kakara, ettei mammas polta päreitä. 

Taisi Namua ja Suloa hieman jännittää miten Noomi pärjäisi kun silmä kovana toisen ulkoilua valvoivat. 

Huomenna Pinkkitassun N-pennut täyttävät seitsemän kuukautta ja siirtyvät nuorten luokkaan. 

Onnea Nathan, Nanette, Natalie, Noel ja Noomi! 

Sekä mammansa Namu ja Pinkkitassun kissala. 

Noomi näytteli

Vermossa

Noomi kävi Vermon drive-in näyttelyssä harjoittelemassa ja hankkimassa itsellensä näytelykokemusta. Näyttelyhäkkiin päästyään Noomi kävi ensin pissalla ja kakalla (mainitsemisen arvoinen juttu, sillä kaikki eivät näyttelypäivän aikana asioi, vaikka siihen on mahdollisuus) ja sitten alkoi riehuminen. Noomi teki kuperkeikkoja toisensa perään ja oli varsinainen villikko. Keksi miten pääsee verhojen taa piiloon ja tuli kutsusta sieltä esiin. Yläkautta, keskimmäisen verhon yli. 

Hetkeä ennen kuin Noomin piti mennä tuomarin arvosteluun, kasteli Noomi ensin tassunsa ja meni, tietenkin, seuraavaksi hiekkalaatikkoonsa. Onneksi Kermakupin emäntä oli vieressä, hyvin varustautunut ja riensi apuun. Lähdimme putsaamaan tassuja ja hieman rauhoittumaan Vermon ikkunalaudalle (desifioimme sen toki ensin). Siinä Noomi selvästi rauhoittuikin ja ihasteli kahden ravurin lennokasta menoa kiinnostuneena. Siitä oli hyvä jatkaa tuomarille. Noomi oli ihastuttava oma itsensä ja kaikki meni erinomaisesti. 

Kuva: Mikko Floréen. 

Kuva: Mikko Floréen

Kuva: Mikko Floréen

Kuva: Mikko Floréen. 

Paikalla oli kolme punatabbyä joten myös Värin Parhaan -valinta toteutui. Siinä jäimme viimeiseksi kun hävisimme Silkkiturkin ja Feronian kissoille. Ennen valintaansa tuomari onnitteli kaikkia siitä, että meillä on niin hienot punatabbyt. 

Noomin arvosteluseteliä saa mieluusti tulkata kommentteihin. 

Noomin näyttely sujui erinomaisesti, vaikka emme tuomarin parhaan valintaan päässeet. Jäimme silti paikalle hankkimaan näyttelykokemusta ja kävimme myös Tessan valokuvattavana. Kaikinpuolin hyvä kokemus. Tästä on hyvä jatkaa kohti Hämeenlinnaa. 

Kylässä

Maunolla ja Epulla

Viikolla kävin kylässä Triolan ja Nilssonin ihmisen kanssa. Kohteena oli Maukujen Mauno ja Eppu koti, niin ja oli siellä henkilökuntakin paikalla.

Pojat viihdyttivät meitä koko vierailumme ajan ja kun silmät alkoivat lupsua, ymmärsimme poistua paikalta.

Mauno Mau

Eppu Mau

Kiitos vierailusta kaikille ja kiitos Maunon ja Epun henkilökunnalle ulkotarhan 3D-piirustuksesta! Olipahan bonus vierailulle. Kiitos. 

PS: Kissabloggaritapahtuma järjestetään 29.7.2017 Porvoon Kissamuseolla. Ilmoittautumisia otetaan vastaan Tassulinnan blogissa olevien ohjeiden mukaan. Kipin kapin ilmoittautumaan jos vain suinkin aikatauluihin sopii. 

Kokouksessa

Vinhaviiksillä

Jos joutuu käymään kokouksissa, kannattaa harkita tarkoin mihin kokouksiin itsensä antaa joutua. 

Minä kokoustan harrastukseni parissa mielelläni. Viime viikkoinen kokous näytti seuraavalta: 

Kyllä mä sulle Vinhaviiksen näytän!

Kaikki eivät ole Vinhaviiksiä, mukaan mahtui myös muita ja puheenjohtaja, jolla kyllä vinhat viikset ovat myös. 

Vintiö

Vaarallisilla reiteillä

Noomi on vintiö ja valitettavasti ottanut tavakseen riehua portaikon kaiteella. Erityisesti näin käy kun vintiö leikkii riehuu perheen diplomaatin, Sulon kanssa. Olen myös nähnyt kuinka Sulo hyppii ja keikistelee kaiteella, lieneekö opettanut? Vain noikohan oppi on tullut emo-Namulta, joka on ollut ensimmäinen kissa tässä taloudessa joka tuolla kaiteella on tepastellut. 

Minä puolestani olen yrittänyt olla huomaamatta kun kaiteella keikistellään, etten vain opettaisi että se tuo huomiota. Toistaiseksi olen ehkä onnistunut näyttelemään välinpitämätöntä. Siis vain ehkä.