Riviin järjesty

Poseerauksia

Kun Pinkkitassun kasvattaja ilmoitti eilen tulostaan Naukulaan, pyysin ettei hän soittaisi ovikelloa, koska osa pennuista nukkui olohuoneen kiipeilypuun tasoilla. Siitä sitten keksimme, että ehkä saisimme kaikki samaan kuvaa. Alkuhankaluuksien jälkeen melkeen onnistuin. 

Vasemmalta oikealle: Papu, Pekka etualalla Pipsa, Patci, Pihla ja Tove. 

Noin sitä pitää Peet, noin sitä pitää! 

Jännityksellä jään odottamaan millaisia kuvia kasvattaja sai. Tuliko napakymppiä? 

Huomenna P-pennut ovat jo 8 viikon ikäisiä. Yhteinen taipaleemme on nyt yli puolen välin. Mihin tämä aika oikein hurahtaa? 

Sehän ON keinutuoli, onhan se

Design by Naukulan Kerho

Olohuoneessa, siinä kaikista keskeisemmällä paikalla, on Naukulan Mamman isoäidin, jota myös mammaksi kutsuttiin, keinutuoli. Se taitaa olla ainakin yli 60 vuotias vanhus. Päällystys on 80-luvulta ja Naukulan Kerhon tuunaama. Erityisesti asiassa on kunnostautunut Sulo, mutta kelpaa se Sulon esimerkin valoittamana myös Noomille. 

Tiedoksi vain kaikille, että siihen kaikkein keskeisemmälle paikalle kannattaa kodissa sijoittaa aina kissalle raapimatolppa tai -puu, jotta hän voi merkitä kodin keskeisimmän paikan omakseen. Vaan täällä ei ole tälle keinutuolille tällä hetkellä parempaa paikkaa. Ehkä sitten on, kun joskus saan sen päällystettyä uudelleen. 

Ai, niin. Siitä piti vaan sanomani, että kissanpennut ovat luovia. Keinutuolia voi toki noinkin keinumiseen käyttää. 

PS. Niin, ja kuvat ovat järkyttävät. Mutta pakkohan ne nyt oli julkaista. 

Muutama kuva

alakerta(kin) vallattu

Maanantaista lähtien täällä on ollut avoimet ovet päivin ja öin. Myös silloin kun olen ollut pois kotoa. Mitä ilmeisemmin pennut ovat ehtineet tutustumaan jokaiseen kolkkaan ja välillä onkin vaikea löytää niitä, sillä nukkumapiiloja löytyy. Vaikkapa kirjahyllystä kirjojen takaa. 

Kovan riehumisen jälkeen maistuu uni. Sylin puutteessa, pennuille kelpaa myös sohva. 

Haloo, haloo

Kuuluuko?

Haloo, haloo!

Kuuluuko? Täällä puhuu Papu ja vieressä on Patci. 

KUULUUKO? Ei täällä joudeta koko päivää oottaa vastausta. 

Miksi lampunhenki ei vastaa meille, kissanpennuille?
Kuvassa Patci. 

Hei jos se onki täällä?
*Kilin kolin kilin kolin*

Rauhallista sunnuntaita

Naukulasta

Leikki leikkinä, rallit alkoivat kello kuusi. Pienten nokosten jälkeen jatkuvat edelleen. Saattaapa käydä niin, että tämän päiväisten vierailujen aikana täällä taas esitetään rauhallisia kissanpentuja ja nukutaan. Niin kävi eilenkin. 

Kaikkien pentujen sankari

Sulo Naukula

Kaikilla on joskus elämässänsä varmasti ollut idoli tai ainakin ihminen jota katsoo ylöspäin ja ajattelee, että jospa minäkin osaisin tuon asian noin hyvin. 
Kissanpennut eivät ole poikkeus. 

`Joopa joo, nytkö tää alkaa?

Hei setä, sä oot täplikäs setä! 

Noh, onhan noita tullut. Emon perintönä. 

Mä oon Pirkko eli Papu ja voisin tulla laskemaan sun täplät.

Noh noh, älähän nyt tenava.

Älähän nyt silmille hypi. 

Tykkäät sä musta silti. Mä tiiän. 

No ehkä. Ehkä sit. 

Höh. Minne se täplikäs setä meni?
Oisin voinu ottaa painimatsin. 

Alakerta valloitettiin eilen tässä järjestyksessä: Pirkko eli Papu, Paula eli Pipsa, Psipsina eli Tove sitten pieni tauko ja perässä Patricia eli Patci, Pekka ja Priscilla eli Pihla. Tänään on harjoiteltu jo lakananvaihtoa ja ohjelma jatkuu imuroinnilla ja lattioiden luuttuamisella. Kyllä on pienillä kissoilla paljon opeteltavaa. Onneksi idoli ja mummu auttavat näissäkin oppitunneissa, ei ole Noomi emolla niin raskasta yksin hoitaa opetusvelvollisuuksia. 

Kaksi yötä

ja yksi hetki 

Meno kovenee, vauhti lisääntyy. Yläkerta on vallattu kokonaan. Sulo on kiinnostunut ja kiinnostava. Namu on ottanut lempeän mummun roolin omakseen. Tovelta, Pirkolta eli Papulta ja Pihlalta on leikattu jo kynnetkin ensimmäisen kerran. Pekalta ja Pipsalta yritettiin myös ja osittain onnistuttiinkin. Sitten tuli villeyskohtaus ja se sitten jäi. 

Kaksi yötä on mennyt nyt niin, että Noomilla ja kuusikolla on ollut koko yläkerta käytettävänään. Kuten myös Sulolla ja Namulla. Kaikki on mennyt hyvin, vaikka kieltämättä tämä mamma on yöllä muutamia kertoja herännyt. Tiedättehän - kopotikopotikop. Tänään pistäydyin kylässä ja kissat saivat olla yläkerrassa keskenään. Hyvin meni. 

Patci, Pekka ja Pipsa. 

Ylärivi vasemmalta: Pekka, Patci, Tove ja Noomin jälkeen alarivi oikealta Papu, Pihla ja Pipsa. 

Hei! Kasvatin korvat. Tykkäätkö? 

Papu ja Patci. Vaan kumpi onkaan kumpi?

Tove

Pipsa pelaa kuin Sulo aikanaan. 

Pihla ja Pekka. 

Vasemmalta oikealle: Patci, Pipsa, Pihla ja Pekka. 

Papu.

Hei mummu! Mä oon ollut kiltti tyttö, vakuuttaa Pihla. 

Tove katsoo tätä mammaa ja kertoo katseellaan:
"Sä et oo mun oikea mamma. Mä pidän mun oikeaa mammaa kädestä kiinni." 

Instaan lisäilen kuvia, kunhan saan kuvat taas jollain keinoin tallennettua pilveen ja sieltä sitten instaan. Tiedä mikä vika viime päivinä on ollut.