Seisomatyö

 Tekee hyvää

Seisomatyö nyt vaan tekee ihmiselle niin hyvää. 

Että ei kai tässä sitten mitään ongelmaa ole, kysyy Hertta.

Mukavaa viikkoa kaikille, vietitte sen sitten istuen tai seisten!

Lisää sukulaisia

Pinkkitassun W-pentue 

Kävin minä kylässä myös Pinkkitassun W-pennuilla ja tässä sukulaisuussuhteen miettiminen onkin helpompaa. 

Täällä asuu Pinkkitassun Hagar eli Namu Naukula. Namu sai vuonna 2016 viisi punatabbypentua, eli Nathanin, Noelin, Nanetten, Natalien ja Noomin. Noomin sisko Natalie eli Nala, sai Pinkkitassun R-pentueen ja Pinkkitassun R-pentueen Roberta eli kutsumanimeltään Tytti on nyt saanut W-pennut, kolme pojankoltiaista. Ihan kuten serkkunsa Hertta. 

Pojat asuvat luonnollisesti emonsa Tytin luona. Tytin apuna kasvatuksessa on Pipsa-täti. Pipsa-täti on Cairninterrieri ihan niin kuin meidän Riku-setämme eli Pinkkitassun kasvattajan koira. Vierailuni aikana pojat vetelivät sikeitä, eivätkä juuri korvaansa lotkauttaneet. Kissanpennut nukkuvat silloin kuin heitä nukuttaa ja se on hyvä niin. 

Pojat ovat Wowi (ruskeatäplikäs), William (ruskeatabby) sekä Waltteri (punatäplikäs) 

Tytti oli luottavainen emo ja jätti poikien valvomisen, vai pitäisikö sanoa palvomisen, meidän vierailijoiden kontolle siksi aikaa kun itse otti pienet päiväunet. 

Sukulaisilla kylässä

 Pinkkitassun V-pentue

Nyt täytyy oikein miettiä, miten nämä sukulaisuussuhteet taas menivätkään. Katsotaan pysyykö kukaan kärryillä! 

Pinkkitassun Edina eli Rauha on Pinkkitassun Hagarin eli Naukulan Namun emo. Pinkkitassun Edina sai myös toinen pentueen, eli Pinkkitassun K-pentueen. Sieltä sukua jatkoi Pinkkitassun Kristiina eli Pippi. Pippi on siis Namun siskopuoli. Pippi sai Pinkkitassun O-pentueen ja sieltä sukua jatkoi Pinkkitassun Ofelia. Namu on siis Ofelian tätipuoli. Ofelia on nyt saanut toisen pentueen ja heitä kävin katsomassa. Siis Pinkkitassun V-pentue, olkaa hyvät. Tässä tulevat Pinkkitassun Violet (cremetiikeri), Victor (sininen) sekä Vivica (kilpikonnatiikeri).

Kuten kuvistakin näkee, vierailu suoritettiin illalla ja nyt on jo aika pimeää. Valokuvauksen kannalta toivoisin, että aina olisi niin paljon valoa kuin touko- kesäkuussa. Muuten kyllä tämä hämäräkin meille sopii, saisi vain olla tämä aika hieman lyhyempi. 

Tarkkailija

 Tarhassa

Meillä on toistaiseksi viihdytty tarhassa säällä kuin säällä. Sateella ja kovalla tuulella vähämmän kuin auringonpaisteella. Tuntuu siltä, että matalapaineella kissojakin nukuttaa enemmän. 

Onneksi  kauniita syyssäitä riitti vielä viime viikonlopullekin. 

Valitettavasti näin viime sunnuntaina takapihani takana hiipivän kissan. Näytti mustavalkoiselta. Pikku pihani perälle olen virittänyt aidan, jonka tarkoituksena on vähän estää sitä, että pihalle  ja kissatarhan lähelle pääsisi helposti. Tämä mustavalkoinen kulkija ei sitä kyllä nyt edes yrittänyt. Valitettavasti vapaana kulkevat kissat saattavat aiheuttaa omille kissoille ongelmia. Siirretty agressio on yksi mahdollisista. Se saattaa aiheuttaa agressioita samassa taloudessa aikaisemmin sopuisastikin eläneiden kissojen välille. Välillä välien selvittely on jokseenkin mahdotonta ja saattaa aiheuttaa jopa sen, että jollekin kissalle on etsittävä uusi koti. Onneksi meillä ei ole vielä niin käynyt. Yritän kaikin keinoin estää, ettei niin tapahtuisikaan. Ehkä jossain kohdin rakennan paremman aidan pihani perälle. Ihan varmuuden vuoksi. 

Haasteita

 leikkiin

On kissanleluja ja on kissanleluja. Toiset jaksavat viihdyttää ja ilahduttaa kovin ja toiset unohdetaan heti alkuinnostuksen jälkeen. Voi olla myös kissanleluja, jotka vain on väärin sijoiteltu. Vähän niin kuin kissanpedit yleensä. 

Tuokin kuvien pinkkipallorata on ollut ihan väärässä paikassa kun se on ollut sijoiteltuna keskelle lattiaa. Ei se silloin ole kiinnostanut kuin pentuja. Toista se on kun se nostettiin lattialta siivouksen ajaksi kirjahyllyyn kellalleen. Johan alkoi kiinnostamaan. Noomia erityisesti. 

Mummu opettaa

 Elämän saloja

Syksy on tullut ja sateet. Sateiden mukana kastemadot. Aikaisemmin Hertta on tuonut niitä sisälle ja minä olen kantanut niitä takaisin ulos. 

Tuuppa Hertta katsomaan,
kuinka pulleaksi tämä kastemato on sateella tullut. 

No okei. 

Näitä ei saa viedä sisälle, Hertta hyvä.
Nämä tekevät hyvää mullalle. Kuohkeuttaa ja sillä lailla. 

Sori mamma, mä en voikaan tuoda tätä sulle sisälle, 
kun mun mummu sanoo että sen on parempi täällä ulkona.

Mitä ilmeisemmin jotain on tapahtunut, koska nyt niitä vain katsellaan. Yhdessä Namu-mummun kanssa. Tämä sopii kyllä minulle. 

Leppoisaa sunnuntaita kaikille! 

Synttärityttö

 Hertta, 2 vee

Tänään Naukulan juniori eli kilpikonnatabby Pinkkitassun Paula eli Hertta Naukula täyttää kaksi vuotta. Vastahan siitä on tovi kun Noomi pyöräytti maailmaan kuutosensa, Pinkkitassun Pekan, Pirkon, Priscillan, Psipsinan, Patrician ja Paulan.  

Hertta jäi syntymäkotiinsa ja sulatti kaikkien sydämet. Hertan kanssa jokaisella on jotain tekemistä. Mieluiten Hertta syö mummunsa Namun kanssa, rähjää ja painii, juoksee kilpaa ja söpöilee niin emonsa Noomin kuin Sulonkin kanssa. Hertta on kaikkien kaveri. Rakastaa ihmisiä ja on haltioitunut kissanäyttelyissä saadessaan tuomarin jakamattoman huomion. Hertta on päämäärätietoinen ja on oppinut saamaan huomiota sillä sekunnilla kuin sitä haluaa, jos ei muuta niin hyppäämällä olkapäälle ja tupeeraamalla hiuksiani. 

Paljon onnea sisaruksille Pekalle, Papulle, Pihlalle, Tovelle ja Patcille! 

 

Ryhmäkuvan kuvaaja: Mikko Floréen, Pinkkitassun kasvattaja