Killellä ei ollut kotia

Muisto 24.4.2014 vierailulta

Viisi vuotta sitten kävin ystäväni Paulan kanssa kylässä Telliksellä. Katsomassa Paulalla syntyneen Pinkkitassun D-pentueen Dorothyn Pinkkitassun G-pentuetta. Tämä oli toinen vierailuni kyseisen pentueen luona. 

Voin vaikka vannoa, ettei minulla ollut minkäänlaisia ajatuksia kyseisen pentueen suhteen ennen vierailua, vaikka tämä olikin jo toinen kerta kun kävin katsomassa Gertrudea, Ganymedesiä ja Gillesiä. Tiedä mistä niitä ajatuksia sitten päähäni oikein tuli? 

Gertrude hei, kato nyt tota tätiä. Oisko siinä mulle hyvä mamma?

Kapsu, kato nyt tota tätiä. Sä katot ihan väärään suuntaan! 

Tässä on kyllä nyt se vaara, että se pussaa mua niin, että mun korvat kastuu.

Puolu-täti, mitä mieltä sä oot? Älä nuku nyt, tää on tärkeetä. 

Olikohan se tuo ruskeatäplikäs ipana, joka epäluuloisesti minua tuijotteli, 

joka syötti ajatuksen aivoihin?

Heh heh heh, mä löysin mun mamman. Ihan ite. 

Ou jee. 

Joka tapauksessa tuon vierailun jälkeen olin kuin tulisilla hiilillä. Ensin lähetin jäsenhakemuksen Suomen Eurooppalaiskissarengas ry:lle ja ilmoitin olevani kiinnostunut rodusta, sitten haastattelin silloista Naukulan valtiatarta Naukulan Helmi Orvokkia asian suhteen ja sitten lähestyin kasvattajaa sähköpostilla. Gilles hoiti itselleen mamman. 

Kirjeet rakkaille

Emoille, Mesimarjalle ja Rauhalle

Namu aloittaa: 

"Moi Rauha-emo, 

Onnea, nyt on sun päiväs! 

Olit ihana emo, annoit rakkautta ja rajoja, makoisaa kissanmaitoa ja lämpöä. Olit kärsivällinen ja kiltti, vaikka me Hoot oltiin aina vähän villejä. Mut ei liikaa kumminkaan. 

Sellasia uutisia mulla nyt on et tänne Naukulaan tuli kauheen kuuma. Ihan yht äkkiä. Mun pitää äkkiä päästä eroon mun talviturkista. Mamma sanoo, että täällä on sellainen punainen sade nyt. Se on mun karvasade se. Ihan ku kultaa satais. 

Puskut ja pusut sulle Rauha-emo! Mä pistän sulle nyt pari kuvaa, jotta muistat meitä, sun omia Hoo-pentuja. 

Ja sit mä pussaisin myös Ruska-mummuu, kovasti! Sun äitis on meiän mummu. Muista onnitella säkin. 

Rakkaudella, 
Namu"

Vasemmalta oikealle: Tindra, Hilda, mikrokuvussa Hartsa ja Namu. 

Vasemmalta oikealle: Hilda, Hartsa, Namu ja Tindra. 

Ruska-mummu

Namu ja Rauha-emo

Ja sitten ääneen pääsee Sulo: 

"Moi Mesi-mamma, 

Onnee, onnee, onnee, toivoo sun poikasi Sulo. Oot makee mamma ja oli sulla aika helppo homma. Kun me oltiin niin kamalan kilttejä, kissanpoikia niin nättejä. Lisäks sul oli apuna kelpo lapsenlikka, mun lempitäti Puolukka. 

Siis puskuja, hurinaa ja hurjasti onnea, mun ihana Mesi-mammani komea. Möyhää vähän Puolu-tätiä, niin ei se unohda meikäläistä. 

Lisäks mä pistän onnee Ruska-mummulle, safiirisimmuiselle, vetreälle kissalle. 

Tämän ruonoili, Sulo

PS. Mä esittelen sit nää kuvat kans itte" 

"Mä. Silloin kun mä ryhdyin miettimään,
että onkohan täl Naukulan Mammalla jotain takaa-ajatuksii meikäläisen suhteen." 

"Mun broidi Kapsu." 

Meikä, Sipi-sisko ja Kapsu. 

"Puolu-täti ja Kapsu, vitsi me naurettii kun Puolu-täti kipakasti meitä komenteli
ja väitti ettei oltais saatu mennä hakee sen keksiä jemmasta.
Mut mepä mentiinkin, Kapsu etunenässä." 

Mä ja sä, Mesi-mamma. 

Hyvää äitienpäivää, kaunista ja aurinkoista sunnuntaita! 

Huomenna meillä on...

syntymäpäivä...

...syntymäpäivä syntymäpäivä.  Huomenna meillä on syntymäpäivä, ihan koko päivän. 

Ganymedes 24.4.2014.

Ganymedes (vas) & Gilles (oik) 24.4.2014. 

Gertrude 24.4.2014.

Gilles eli Sulo kotona toukokuun toisella viikolla 2014. 

Hyvin nopeasti Sulosta tuli Naukulan isäntä.
Kuva toukokuulta 2014. 

Rakkaus paperitolloihin ei katoa. 

Onnittelurapsutuksia vastaanotetaan virtuaalisesti koko päivän.
Saa aloittaa jo tänään. 

Onnea Pinkkitassun G-pentue; 

Gertrude, Ganymedes sekä Gilles eli Sulo Gilles Vallunpoika Naukula! 

huomenna 24.1.2016

Kaksi vuotta, 

eikä suotta! 

Hurraa, hurraa, hurraa! 

Mummon muisti

Kylässä

Namu ja sisarukset syntyivät 15.11.2014. Ennen sitä ja H-pentueen ensimmäisten 14 viikon aikana vierailin usein Paulan luona. Seurustelin pentueen ja niiden emon Pinkkitassun Edinan eli Rauhan lisäksi luonnollisesti myös H-pentueen (Namu & kumppanit) ja G-pentueen (Sulo & kumppanit) mummun, Pinkkitassun Betten eli Ruskan kanssa. Juu. Aikamoinen pohjustus ja senkun jatkuu. Namu muutti Naukulaan 20.2.2015 eli jo aika kauan aikaa sitten. Tuon jälkeen olen tavannut Ruska-mummun vain muualla kuin kaupunkikodissaan. 

Muistatkos?
Tuolla huoneessa me vietettiin monta hetkeä.

Eilen kävin kylässä. Namun Rauha-emo otti minut ystävällisesti kehräten vastaan, Ruskalla oli selvästi päiväuniaika. Ruokapöydässä istuessamme, mainitsin, että pitäisikö minun ruokailun päätteeksi ryhtyä kaivelemaan jollain pitkällä tikulla hiiriä pakastimen alta. Siitä oli tullut minun ja Ruskan tapa jossain kohdin näitä aikaisempia vierailujani. 

Nytkö jo? Etsitäänkö ne? Kyselee Ruska. 

Kun ruokailu oli päättymäisillään, Ruska hypähti viereiselle tuolille minua katsomaan, kun minä nousin ylös, kiiruhti Ruska pakastimen eteen tohkeissaan. Sen lisäksi, että mummulla on hyvä muisti, ei ymmärryksessäkään oli mitään vikaa! Ymmärtää hyvin puhetta. 

Voitaisko me vielä katsoa niitä pentukuvia?
Ne oli niin ihanat vauvat, huokailee Rauha. 

Onneksi tapahtumalle on kaksi todistajaa, muuten en ehkä uskoisi tapahtunutta minäkään! 

Broidi

Sulon veli - Pinkkitassun Ganymedes eli Kapsu (EUR n 22) 

Tämä mamma keräsi rohkeutta ja kirjoitti Sulon veljen emännälle ja kyseli, josko pientä esittelyä blogiin voisi Kapsusta laittaa. Ilokseni se sopi! 

Kapsusta kerrottiin näin: 

"Kapsu on meidän perheen todellinen keskipiste! Hurjan kiltti ja hurmaava kissa-herra! Kapsu viihtyy seuroissa, osallistuu mielellään monenlaisiin kotipuuhiin ja tulee usein iltaisin köllöttelemään keskellä olohuoneen lattiaa olevaan kenkälaatikkoon (rakastaa muutenkin pahvilaatikoita).Näin kesäaikaan Kapsu ulkoilee paljon omassa pihassa juoksunarussa ja pitää "jöötä" pihan oraville, linnuille ja muutamana iltana teki tuttavuutta myös siilin kanssa. Pieni tai vähän suurempikaan sade ei Kapsua haittaa, ulkoilu on sateessakin kivaa!"

Kaikki kuvat ovat Kapsun perheen ottamia. 

Minä näen Kapsussa ja Sulossa kovin paljon samoja piirteitä. Yhtä terävän ja tarkkaavaisen katseen, isot tassut, kasvojen ilmeen ja vaikka mitä.  

Ihana Kapsu!

G-pentueen villikko, rohkelikko ja suunnannäyttäjä.

G-pentueesta on ollut juttua täällä ja täällä. 

Hyvänä kakkosena g-pentueen villikkona oli Sipi-sisko ja se oli kuulkaa tämä Naukulan Sulo kun oli sen pentueen ujoin ja harkitsevaisin. Vaikka kyllä sitä Sulo varmasti eilisaamunakin tarkkaan harkitsi mitkä taulut ja valokuvakehykset tiputtaa.