Paljon iloa pahvilaatikosta

Nettishoppailun hyvät puolet kissatalouksissa

Näinä omituisina aikoina nettishoppailu on nostanut päätään tässäkin taloudessa kun kaupassakäyntejä ja monenlaisia sosiaalisia kohtaamisia on parempi välttää niin paljon kuin suinkin. Nettishoppailu tuo tullessansa pahvilaatikoita ja mikäs sen parempaa. Pahvilaatikot Naukulan nurkissa lisääntyvät ja niitä kierrätetään pahvinkeräykseen sitä mukaa kun uusia tulee. Tai sitä mukaa kun edellisiin kyllästytään. 

Olohuone on ollut aina Naukulan leikkikeskus ja siellä ne pahvilaatikot sitten yleensä ovat. Kaiken muun leikeissä tarvittavan joukossa. 

Neiti mikä neiti

Namun koru

Vaan onko korussa Veikko vai Sulo?

Koru on Helmiprinsessan käsialaa, jos jotakuta kiinnostaa. 

Sieltä löytyi kissoja ja koiria ja vaikka mitä ihanaa. 

(Koru on itse ostettu)

Lahja

Mimmalta ja Lindalta

Minä kerroin Romppalan Lindan Keijumökin (nettikauppa) postikorteista Muistikirjassani. Ei kestänyt montaa päivää kun postilaatikossani oli täydennystä kokoelmaani ja joululahja Sulolle. 

Ei me sitten jouluun maltettu odottaa, vaan lahja avattiin heti. 

Tässä Lindan kortteja. 

Kiitos Mimma ja Linda! 

Lahja oli mieluinen, vain hetken Sulo malttoi poseerata, kun sanoin kuvan menevän Mimman nähtäväksi. Saamani postikortit olivat ihania, kyllä Linda osaa! 

Kaunis kiitos! 

Julkistustilaisuus

Kristallikruunu

Kai tiistai-ilta sopii juhlalliseen julkistamistilaisuuteen ihan yhtä hyvin kuin mikä muu ajankohta hyvänsä?

Siis, kuulkaa rumpujen pärinä, himmentäkää valot, ottakaa mukava asento ja antakaa mielikuvituksellenne valta. Tässä se nimittäin on, Naukulan ulkotarhan kristallikruunu!

Ja kuten arvata saattaa, Naukulan Wilma ja Helmi osoittavat äärimmäistä kiinnostusta tätä ulkotarhan kattopalkissa roikkuvaa taideteosta kohtaan.

Kehikko on Ikealaisen pallin, sydänkoristeet (vanhasta sähkökaapelista) Sekä Että -nettikaupasta, jouluvalot viime talvelta ja muut roikkuvat härpäkkeet kuvausrekvisiittaa.

Ja kappas vain, tuostahan piti tulla himmeli, mutta tulikin kristallikruunu. Jouluksi siihen on jo katsottuna punaiset "kristallit" joukkoon mukaan.

Patsas

Uusi perheenjäsen

Tässä taannoin kävin kaupassa nimeltä Piironki. Mukaan matkaan sieltä tarttui enkelipatsas. Mikäs siinä on kuin aina viehätyn vaikeasti kotiintuotavista asioista? No, tämä pääsi ehjänä perille ja päätyi varsin tarkan tutkimuksen kohteeksi.

Pienellä enkelillä on kädessänsä sammakko, jota hellästi hoivaa.

"No mikäs siinä, patsastellaan sit hetki." 

Enkeli on vielä tilapäismajoituksessa kylppärissa kunnes oikea paikka sille löytyy.

Porauskortti - Edit

ja kirjatuki

Toissa jouluna sain lahjaksi porauskortin. Se oli ehkä paras lahja ikinä!

Kuten kaikkia muitakin arvolahjoja, tätäkin on säilytetty hyvin. Sitä on vain ihailtu, muttei käytetty. Sen todistaa jo rei'ittämättömät mustat palluratkin. Tänään siihen asiaan tulee muutos. Kolme porauskohdetta on jo selvillä, mutta se tärkein on vielä harkinnassa.

Sain samaiselta ystäväperheeltä lahjaksi Sekäettä-nettikaupan kirjatuen. Kirjatuki, jota näköjään kirjaorreksi kutsutaan,  on vallan mainio ja sen paikka on ehdottomasti makuuhuoneessa. Siellä missä luen eniten.

Mä rei'itin tän. T. Wilma

Toinen seinään porattava esine on Bulleto-ketju, myös Sekäettä-nettikaupasta. Se tulee eteiseen. Ja jos vain paikka olisi, niin siiten ostaisin yhden rullan tätä ihanaa kirjatapettia samasta paikasta.

Nyt ei muuta kuin mietintämyssy päähän, ja miettimään paikkaa kirjatuelle.

EDIT:

Nyt ovat kaksi taulua, kirjaorsi ja myös Buleto-ketju paikoillansa. Ja mikä parasta, porauskortista kului vain kolme kertaa vaikka reikiä tuli seiniin neljä :)

Kiitos kovasti ystävät rakkaat!

Tältä näyttää nyt kirjaorsi sekä Buleto.

Kukkakaupassa kuultua

Huumehörhö

Työpäivän jälkeen kävi tämä Mamma kukkakaupassa hakemassa hyasintteja. Heräteostoksena mukaan tarttui pieni joulutähti. Lähinnä ilahduttamaan Wilma Ilonaa, jolla on taipumus nauttia rapeat kuivuneet lehdet parempiin suihin. Siis omaansa.

Höpöttelinpä siinä sitten mukana olleelle ystävättärelle joulutähden myrkyllisyydestä tai myrkyttömyydestä. Kukkakauppias tokaisi siihen, että kyllä huumehörhöt siitä saavat samallalailla päänsä sekaisin kuin kärpässienestäkin.

Asuuko Naukulassa huumehörhö?

"Mä tiedän, et se on täs paketis!"

"Aah. Ei kun pää puskaan ja hajut talteen."

"Ja sit tuli tää toinenkin. Ei sytytä." 

Maljakko Elsan Lempituolista.

Kiva on maljakko, vaikkei tästä kuvasta oikein siitä selvää saakaan.

Jouluvalmisteluja

Sydämiä ja paketteja

Vaikka tämä sunnuntai onkin ollut erityisen laiska (Kiitos vain hyvistä juhlista Ystäväni!), niin jouluvalmistelut jatkuvat. Jostain syystä olen saanut päähäni väännellä rautalangasta nimiä paketteihin.

Toisiin paketteihin sen sijaan menevät SekäEttän kierrätyssydämet. On se sähkökaapeli sitten niin kaunista!

Muuten täällä vain pötkötellään, hyristään ja haaveillaan lämpimämmistä ulkoilukeleistä!

Ennen ja jälkeen

Sekä vähän siinä välissä

Mamma ihastui Elsan Lempituolin  (eli Saaripalstan Sailan) varsin kauniisiin kukkakeppeihin. Paketti noudettiin postista eilen ja tänään ryhdyttiin hommiin.

Ennen:

Hommissa:

Jälkeen:

Sehän näyttää ihan kasvilta nyt! Eipä ollut ihme, että edelliset tuet eivät pitäneet kasvia ryhdissä. Osa niistä oli poikki, ja yksi vain pieni nysä. Kiitos Saila nopeasta toimituksesta ja paketista!