Näytetään tekstit, joissa on tunniste riippukeinu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste riippukeinu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 9. joulukuuta 2019

Riippukeinu

Sulon oma

Sulon oman syntymäkodin Tellis-mamma on aikanaan ommellut Sulolle näyttelyihin riippukeinun. Kun Sulo ei näyttelyistä innostunut, piti miettiä miten riippukeinun saisi käyttöön. Onneksi Naukulasta löytyi ratkaisu tähän varsin visaiseen ongelmaan. Sohvapöytänä toimiva penkki ja siitä löytyvät koristeet toimivat riippukeinutelineenä. Siinä on sitten kissan hyvä pötköttää, kun mamma löhöilee sohvalla. 

Sulo esittelee riippukeinun sopivaa pituutta rentoonkin lötköttelyyn. 

Riippukeinu sopii myös kerällä loikoiluun. 

Siellä voi pestä tassunsa. 

Putsata korvansa

Ja muuten vaan söpöstellä. 
Riippukeinu on Sulon oma paikka, eivätkä muut sitä Sulon esittelemiin asioihin käytä. 

lauantai 1. joulukuuta 2018

Riippukeinussa

ihan piilossa

Eräänä päivänä Sulo oli kateissa. Ihan kokonaan, etsimme pitkään ja hartaasti punatabbytyttöjen kanssa, eikä Suloa vaan tuntunut millään löytyvät. Pennut leikkivät palloradalla ja minulla alkoi jo paniikki iskeä. Kuinka ihmeessä olen onnistunut hukkaamaan kuusikiloisen kollipojan? Helposti, näköjään. Enkä tietenkään osannut etsiä mistään kissalle tarkoitetusta paikasta, kuten nyt esimerkiksi Sulon omasta riippukeinusta. Alla olevat kuvat toki myöhemmältä ajalta. 




Pallorata oli hetken suosiossa, nyt se on taas jo ihan lasten juttu. 

Pipsa Naukula esittelee symmetriset sydämensä. 

Pekka ja Patci. 

Tove. 

Täti, hyvä, jos sitä setämiestä etsitte, katsokaa korvani osoittamaan suuntaan, Sanoo Patci. 

Pihla. 

Pihla ja Pekka. 

Kestääköhän toi nyt varmasti tota setämiestä, ihmettelee Pipsa Naukula. 

Että sellainen vitsiviiksi, sanoo Sulo. 

Täti hyvä, tuo peli pitäisi täyttää kanaherkulla. 
Minä olen täällä ihan tassun alla, ei sille mitään voi. 

maanantai 14. joulukuuta 2015

Riippukeinussa

Hyvästi yksityisyys

Jösses, eikös täälläkään saa olla enää rauhassa?

Tarkennusta saisi kyllä vielä opetella...

Kontatkoon sit,
mä vedän kyllä nyt tirsat. 
Valokuvauskurssin jälkeen täällä on konttailtu ja kuvattu myös pimeimmissä ja hankalammissa paikoissa. Yllä olevissa kuvissa Sulo lepuuttelee Telliksen tekemässä riippukeinussa sohvapöydäksi päätyneen penkin alla.