Tuloksia

Namun laihdutusoperaatio

Sulo rakastaa herkkuja, herkkutikkuja ja muitakin herkkuja. Herra on varsinainen herkkupeppu. Herra on normaalipainoinen, komea kolli. Noomi ja Hertta rakastavat herkkuja myös, mutta suppeammin. Herkkutikuista eivät ymmärrä lainkaan. Namu, Namu rakastaa ruokaa. Erityisesti raksuja, mitä tahansa raksuja. 

Pinkkitassun P-pentujen asustellessa Naukulassa, oli Namulla (vapaa)pääsy penturaksuihin viimeisen kahdeksan viikon aikana, siis silloin kun pennut olivat valloittaneet koko asunnon. Namun paino oli jossain kohdin 6,1 kg. Kun pennut olivat lähteneet  ja talouteen hankittiin ruoka-automaatti , alkoi paino tippua. Kun näihin lisättiin vielä se, että raksut vaihtuivat Namulla metabolicraksuihin, oli voittoisa konsepti valmis. Namu kevenee kohti tavoitepainoaan sopivaa vauhtia. Olen punninnut Namun päivittäisen raksuannoksen. Sovitun annoksen (ja pienen ekstran lisäksi), Namu saa ihan sitä samaa ruokaa kuin muutkin. Ruokavalioon kuuluu sekä raakaruokaa (mm possua, nautaa, kalaa) että teollisia valmisteita. Nälkä ei Namua vaivaa, vaikka aamulla onkin mukava tulla herättelemään. Niin tehtiin vaikka tarjolla oli penturuokaakin. 

Puhuttaisko välillä sun painostas, mamma? 

Ruokavaliomuutoksen lisäksi täällä on lisätty leikkiä. Itse asiassa jos Namun motivaattoria mietitään, niin se on kyllä ehdottomasti leikki. Huiskan perässä painellaan kuin villeinkin pentu. Projekti jatkuu, mutta hyvällä tiellä ollaan. Kun kävin ostamassa raksuja tällä viikolla, oli Namu mukana. Tarkoitus oli saada paino samalta vaa'alta ja se vaaka näytti nyt lukemaa 5,7 kg. Tammikuun alusta paino on tippunut 400 grammaa. Se on sopivasti se, liian nopea painonpudotusn ei kissoilla saa ollakaan. 

Mikäli koet, että kissasi on ylipainoinen, kannattaa sinun neuvotella eläinlääkärisi kanssa painonpudottamisesta, ruokavaliosta ja sen muutoksesta. 

Pieni esittely

Ulkotarha

Meidän paras sijoitus vähään aikaan on kyllä kieltämättä tämä uusi ulkotarha. Tein siitä pienen esittelyvideon Naukulan ihmismummulle (hän on edelleen sairaalassa, mutta kunto on kohenemaan päin) ja kun aamukäheällä äänellä on kerran selostus tehty, miksei sitä tännekin voisi laittaa. 

Pieniä muutoksia tapahtuu koko ajan, jos ei muuta niin olemassa olevat kalusteet vaihtavat paikkaansa ja asiat selkiytyvät. Mikä onkaan sen ihanampaa kuin avata ulko-ovi sepposen selälleen ja nauttia elämästä kissojen kanssa ulkotarhassa. 

Kutistuva mikrokupu

Ja virkattu kupu ystävältä

Hertta rakastaa mikrokupua, kuten muutkin pennut. Maaliskuussa esittelin Hertan parhaimmat muuvit ja ystäväni länsirannikolta huomasi, että kupu on auttamattomasti tulossa liian pieneksi. Hän virkkasi/tuunasi meille uuden kuvun. Mutta ei, silti Hertta ajoittain joutuu edelleen pyörähtelemään mikrokuvussa, vaikka se selvästi onkin jo kutistunut ja kohta käyttökelvoton. 

Miksikö näin? No siksi, että uusi kupu saattaa hyvinkin olla varattu toiseen käyttöön. 

Rakas kilpakumppani, Silkkiturkin Samettikukka

ja hänen pentunsa

Joku ehkä muistaa, että Noomilla oli näyttelyuransa alkumetreillä varsin kaunis ja harmoninen vastustaja, Silkkiturkin Samettikukka. Samettikukan kauneus ei ole kadonnut äitiyden myötä, päinvastoin, hän kaunistuu kaunistumistaan ja on nyt jakanut kauneuttaan myös neljälle pennulleen. 

Tässä Silkkiturkin Samettikukka todistaa, 

että vaaleanpunainen sopii punapäille mitä mainioimmin. 

Siis minäkö muutan sukulaismiehen Silkkiturkin Menevän Machon eli Mikin 

ja Pinkkitassun Kristiinan eli Pippin kaveriksi?

Unta, ruokaa, leikkiä ja lisää unta. Siinä se. Ystävyyttä, huolenpitoa ja rakkautta. Kerrassaan ihania lapsukaisia. 

Nalan pennut

Noomin siskon pennut

Pääsiäisen aikoihin kävin katsomassa Noomin siskon, Nalan pentuja. Reilu viikko  (tai kaksi?!) sitten kävin katsomassa näitä söpöläisiä uudelleen. 

Nala otti meidät vastaan jo pihalla, missä hän oli valjastelemassa emäntänsä kanssa. Pennuilla oli päiväuniaika ja emo käytti hyvin ansaitsemansa aikuisten rentoutumishetken tällä tavoin oivallisesti hyödykseen. 

Minulla oli luonnollisesti mukana kamera, kuinkas muutenkaan. 

Pojat nukkuvat, Rasmus ja Ralf, olettaisin.

Pinkkitassun Rudolf. 

Pinkkitassun Natalie eli Nala

Terveisiä vaan Naukulaan 

Noomi-siskolle, Namu-emolle ja 

Sulolle, lähettää Nala. 

Roberta

Meillä oli mitä erinomaisemmat kahvikestit. 

Sitten yritettiin ryhmäkuvia. 

Pinkkitassun instagram-tililtä löytyy paras otos. 

Nala tutkii Naukulan terveiset ja jättää omansa tämän mamman laukkuun. 

Sitten tulikin taas uni. 

Ihanan reippaita pentuja, rentoja ja kaikesta kiinnostuneita. Erinomaisen kasvatustyön on Nala tehnyt apujoukkoineen. Pennut lähtevät pian omiin koteihinsa ja varmasti valloittavat uudet perheensä heti. 

Onnea uusiin koteihin, Pinkkitassun R-pennut! 

Auttavat tassut

ja saunova poika

Kiireisen viikon ja viikonlopun jälkeen sunnuntai-ilta alkoi tällä mammalla leppoisasti sohvalla leväten. Sitten nousi syke ja sitten Naukulan leijonat havaitsivat aputassuja tarvittavan ja ryhtyivät partioimaan television edessä vuorotellen. 

Sitten nousi syke niin paljon, 

että koko kolmas erä meni huiskaa heilutellen lattialla 

ja sitten saunoikin jo poika. 

Ihanaa, leijonat, ihanaa! 

Ei nyt hötkyillä

uusien asioiden kanssa

Sulo on harkitsevainen poika. Uusien asioiden kanssa ei hötkyillä. Uusi ulkoilutarha on kyllä erinomaisen hyvä, mutta sinne on edelleen parasta mennä ikkunasta. Niin, ja se on epäilyttävää jos oma ihminen on siellä samanaikaisesti. 

Sulo on nimittäin oppinut, että ulko-oven lukon kääntäminen on johtanut vanhan tarhan aikaan siihen, että kissa saatetaan nostaa sisälle. Silloin varsinkin, jos kissalla on ollut valikoiva kuulo. 

Namu puolestaan on oppinut oven käytön heti ja hänen mielestänsä uudessa tarhassa sopii olla myös ihmisen.