Miesten juttuja + bonusvideo

ja salaisia viestejä

Minä kuvittelin, että Naukulasta mahdollisesti löytyvät viestit ovat Helmiltä. Ilmeisesti olen kuitenkin väärässä. Onni-pojan aikoinaan aloittama pöydänjalkojen tuunaus taitaa saada jatkajan. Myös kylpyhuoneen jakkaraa on kokeiltu. 

Taitaa ne raapimatolpat olla likkojen juttuja? 

Vielä täällä vähän ujostellaan ja unet maistuvat aina pienen leikkituokion jälkeen. Se on rankkaa olla uudessa ympäristössä, tietäähän sen meistä jokainen. 

EDIT: Tein tämän jutun valmiiksi eilen kun oli hiljainen hetki, mutta pakko tämä ensimmäinen leikkivideokin on tänne tallentaa. 

Lisäksi voin kertoa, että Sulo nukkui eilen sohvalla vatsanipäällä lähes tunnin. 

PS: Kylppärin laatat ovat kyllä valkoiset, mutta näyttävät ihan vaaleanpunaisilta! 

Keittiössä

valvovan silmän alla

On se mukavaa, kun ei tarvitse keittiössä yksin kokkailla. Seura on aina taattua ja välillä liedeltä tulevat tuoksut saavat valvojan terästämään katsettaan. 

Tarkkailu on mieluisaa puuhaa, vaikka ruoka päätyykin minun suuhuni. Kyllä Helmi silti parhaansa tekee, että muutama murena hänellekin päätyisi. Tiedättehän? Pyöreät vihreät silmät, herkeämätön tuijotus ja pari Äh-komentoa. 

Huonona (?) tapana on antaa Helmin haistella ruokaani. Haistelun jälkeen annan yleensä muutaman kissanraksun ja ne maistuvat tässä tilanteessa erinomaisen hyvin. Ruuista ainoastaan banaanin haju saa Helmin perääntymään välittömästi.

Tuuletusta

ja uusia hajuja

Yritin saada Helmiä tutustumaan lumeen. Tietäähän sen jo etukäteen miten siinä kävi. Ei kissa käskien laula, eikä pistä tassuaan lumeen. Ovenraosta oli hyvä nuuhkutella raitista ilmaa ja uusia hajuja. Vaikuttaa siltä, että joku vapaana ulkoileva kissa on käynyt merkitsemässä Naukulan oven omakseen. Minun nenään haju ei tuntunut kovin hyvältä, mutta Helmi ei kyllä ollut siitä moksiskaan. 

"Hmmm. Mielenkiintoista." 

Taidan laittaa seuraavan syömäni sitrushedelmän kuoret oven ulkopuolelle. Jos tämä vanha tapa tehoaisi. 

Tuuli toi

terveisiä

Mistä? Keneltä? Mitä terveiset kertoivat?

Tuulen tuomat terveiset olivat selkeästi hyviä! Minunkin uteliaisuuteni heräsi. Kuka meille terveisiä lähetti?

PS: Eikä tullut naapurin makkaragrillistä! Eikä ollut orava tai tirppa. Eikä edes kummitusta näkynyt!

Tuliaisia

pihalta

Mitenkäs se sanonta vuoresta ja Muhammedista meni? Jos ei vuori tule Muhammedin luo, niin Muhammed menee vuoren luo. (Sitaattia tarkastaessani päädyin tänne, enpä ole aikaisemmin tuollaiseen sitaattipaikkaan löytänytkään, saati tiennyt että tämä olisi Francis Baconin sanomaa)

Naukulaksi käännettynä lausahdus menee näin: "Jos ei mene Helmi pihalle, niin piha tulee Helmille saunaan."

"No mikäs se nyt toi on?"

 "Jaahas."

 "Että tommonen tapaus."

 "No kyl mä voisin tota fasaania ottaa huikopalaks. Mut vähän myöhemmin, kiitos."

Ja niin jatkuivat jälleen Helmin päiväunet saunassa. Rauhassa.

Ostoslistalle?

Kumisaappaat

Minä hankin viime syksynä keltaiset Hai-saappaat ja niille on kyllä käyttöä ollutkin. Edelliset saappaat jäivät pihakäyttöön kun niistä hajosi etupuolella ollut vetoketju.

Sen verran huomiota pihasaappaat saavat, että epäilen Helminkin haluavan vastaavat. Onhan se nyt ikävä tassujansa koko ajan kastella.

 "Sitä vaan mietin, et toimisko nää? Pysyiskös tassut kuivina?"

Toisaalta Helmi on kyllä muutenkin sitä mieltä, että haistelemalla kenkiä, ihmiseen tutustuu parhaiten. Niin Helmi tekee aina. Käsilaukkukin on hyvä nuuhkia.

Kerrasta perille

Ei mikään tyhmä likka

Minä tein tänään elämäni virheen, ehkä, ja vielä tahallani. Olen pitkään miettinyt tekisinkö sen vai en, ja päätin tehdä. Saan sitten vain syyttää itseäni.

Helmi ulkoili tänään ulkotarhan ulkopuolella. Ulos mentiin ihmisten ovesta, siitä josta ei ole koskaan edes pyydetty ulos. Mutta kun se kerran jätettiin auki ja mamma meni kameran kanssa pihalle, päätti Helmikin tulla. Takapiha on postimerkin kokoinen, ja nyt siinä on noin yhden neliön tila missä olla. Se neliö on saarrettu lumella, joten karkailusta ei ollut vaaraa. Ehkä sitten kesäksi hankin valjaat?

"Täh? Et oo tosissas."

 Pusku ulkorappuseen

Kaikenlaista tavaraa jäi syksyllä pihalle ja sepä vasta mielenkiintoista olikin. Nyt sopii sitten vain arvata kuinka monta kertaa ovesta on jo pyydetty ulos?

Hei me leikitään!

Kissanminttusuihkebileiden resepti ja Keltainen Vaara

Kaikkea sitä on yritettävä, jotta likat pysyisivät virkeinä ja tyytyväisinä. Vaatimustaso on kova, eikä Mamma aina viihdytysjoukoissa olekaan  pärjännyt. Lukuisten epäonnistumisten jälkeen on otettava järeämmät aseet käyttöön - kissanminttusuihke. Sitä kun suihkii leluihin, niin vanhakin nuortuu.

Resepti kissanminttusuihkebileisiin:

1. Kasaa kaikki esillä lojuvat kissanlelut yhteen paikkaan, mielellään koriin.
2. Suihki lelujen päälle runsain mitoin kissanminttusuihketta, älä säästele.
3. Järjestä paikalle kissa, yleensä tämä hoituu kyllä itsestään.
4. Järjestä paikalle kilpailija, tässä tapauksessa Keltainen Vaara.
5. Seuraa tilanteen kehittymistä.
6. Toimi tarvittaessa erotuomarina.

Ja sama kuvin ilmaistuna:

"Hmmmm. Hyvät aromit."

"Mä huomasin ekana, nää on mun. Kaikki." Huomaa varoittava tassunnosto.

"Tää on nyt ihan paras."

"Keltainen Vaara rekisteröity."

"Tää on MUN."

Keltainen Vaara poistui paikalta takavasemmalle. Tilanne laukesi, eikä erotuomaria tarvittu.

Mainittakoon vielä, että Wilma on virkeämpi kuin koskaan! Sairastelusta ei enää ole pienintäkään merkkiä. Ei sitten koskaan selvinnyt mikä oli hätänä, mutta näillä mennään.

Ei raportoitavaa

Kaikki mallillansa

Tällä viikolla on siis käynnissä hajujen vaihto. Ensimmäisenä iltana hoidokkien tuliaiset saivat Helmin hiukkasen murahtelemaan, mutta nyt sekin on vaihtunut kehräykseksi. Sitä tulee sitten molemmista osoitteista ja Mammaa haistellaan kokolailla tarkasti.

Rakkaus koetuksella

ja pieniä haisevia iloja

Wilmalla ja Mammalla on sukset ristissä. Onko se nyt yllätys, kun kerran öljyä laitetaan ruiskulla suuhun? Mutta iloitakin voi, "pieni" haiseva lahja putkahti sujuvasti vessaan. Kyllä kissankakka on sitten iloinen asia <3

Paitsi tietenkin Wilman mielestä, sillä sitä löysähköä hajupommia jäi pyllykarvoihin, ja nyt Mamma jahtaa kissaa taas. Ei ole pienen kissan elämä aina helppoa. Jos ei sitä ole Mammankaan.

Missäs sitä tänään on oltu?

Hajuja

Kun Mamma (työ)päivän päätteeksi pääsee kotiutumaan, on yleensä ovella vastassa tervetulopartio. Ilman kunnon tutkimuksia ei pääse peremmälle. Mitä hajut tänään kertovat? Tultiinko sitä suoraan töistä? Käytiinkö muita kissoja tapaamassa? Nähtiinkö ihmisystäviä?