Kaksi paperitolloa ja...

yksi etana

Viime yönä minua yritettiin herättää neljän pintaan rummuttamalla vaatekaapin liukuovea. Rumpalipoika oli tosissaan ja oli pyytänyt avukseen nakertajaneitosen. Nakertajaneitonen repi hampaillaan yöpaitaani. En suostunut heräämään, enkä nousemaan ylös. Asia oli kuitenkin ollut ilmeisen tärkeä, sillä aamulla löysin sängystäni kaksi paperitolloa (rypistettyä teepussin suojapaperia) sekä yhden etanan. 

Tärkeitä asioita pitäisi huomioida paremmin, sanon minä.  

Mietinkin, oliko hyvä idea ottaa koko kesän pihalla kasvaneet yritit samassa ruukussa ja suojaruukussa sisään. 

Aamusella

alakerrassa

Herättyämme ja aamutoimet suoritettuamme, matkaamme alakertaan aamiaiselle. Alakerrassa on ensimmäiseksi avattava pikkuruisen tuulikaapin ovi. Sulo johtaa joukkoja. 

Pientä kynnystä raavitaan rivakasti kunnes ovi aukeaa, tai kunnes aamutoimia häiritään. 

Yleensä ovi aukeaa ja Sulo onkin nykyään päättänyt odottaa aamuruokaansa tuulikaapissa, jonne ruoka myös hänelle tarjoillaan. 

Voi meitä ja meidän rutiineja. 

Mummon muisti

Kylässä

Namu ja sisarukset syntyivät 15.11.2014. Ennen sitä ja H-pentueen ensimmäisten 14 viikon aikana vierailin usein Paulan luona. Seurustelin pentueen ja niiden emon Pinkkitassun Edinan eli Rauhan lisäksi luonnollisesti myös H-pentueen (Namu & kumppanit) ja G-pentueen (Sulo & kumppanit) mummun, Pinkkitassun Betten eli Ruskan kanssa. Juu. Aikamoinen pohjustus ja senkun jatkuu. Namu muutti Naukulaan 20.2.2015 eli jo aika kauan aikaa sitten. Tuon jälkeen olen tavannut Ruska-mummun vain muualla kuin kaupunkikodissaan. 

Muistatkos?
Tuolla huoneessa me vietettiin monta hetkeä.

Eilen kävin kylässä. Namun Rauha-emo otti minut ystävällisesti kehräten vastaan, Ruskalla oli selvästi päiväuniaika. Ruokapöydässä istuessamme, mainitsin, että pitäisikö minun ruokailun päätteeksi ryhtyä kaivelemaan jollain pitkällä tikulla hiiriä pakastimen alta. Siitä oli tullut minun ja Ruskan tapa jossain kohdin näitä aikaisempia vierailujani. 

Nytkö jo? Etsitäänkö ne? Kyselee Ruska. 

Kun ruokailu oli päättymäisillään, Ruska hypähti viereiselle tuolille minua katsomaan, kun minä nousin ylös, kiiruhti Ruska pakastimen eteen tohkeissaan. Sen lisäksi, että mummulla on hyvä muisti, ei ymmärryksessäkään oli mitään vikaa! Ymmärtää hyvin puhetta. 

Voitaisko me vielä katsoa niitä pentukuvia?
Ne oli niin ihanat vauvat, huokailee Rauha. 

Onneksi tapahtumalle on kaksi todistajaa, muuten en ehkä uskoisi tapahtunutta minäkään! 

Rakastan, rakastan

Maailman eläinten päivä

Maailman eläintenpäivänä on hyvä tunnustaa rakkautensa kissojaan, koiriaan tai lemmikkejään kohtaan. Eikä haittaa yhtään, vaikka osallistuisi kodittomienkin eläinten auttamiseen. 

Minä tunnustan, että rakastan Suloa ja Namua. 

Ei haittaa, vaikka rämpytys alkaisi kello 5.21 kuten tänä aamuna. 

Ei haittaa, vaikka television päälle hypättäisiin kymmenen kertaa ja aina joko suljettaisiin se, vaihdettaisiin kanavaa tai lisättäisiin ääntä. 

Ei haittaa, vaikka jotain menisi rikki tai vaikka viisi valosarjaa ja yksi hiiri. 

Ei haittaa, vaikka lattialla lojuu leluja ja ne kaikista tärkeämmät paperitollot. 

Ei haittaa, että vaatteet ovat karvaisia jo vaatekaapissa. 

Ei haittaa, vaikka herätys tapahtuu välillä upottamalla hampaat takamukseen. 

Ei haittaa, vaikka ikkunat on nenutettu. 

Ei haittaa, vaikka vettä roiskitaan ympäriinsä ja tassuilla tehdään taidetta. 

No mikäs siihen nyt tuli?
Sehän ihan herkisty.
Niin, ja sit sen jälkeen se yleensä pussaa lujaa. 

Vain rakkaus merkitsee jotain.  

Lisäksi lähetämme paljon nimpparionnitteluja Saaripalstalle Sailalle & Franzille! 

I+I+F

Kylässä 

Kävin kylässä. Heti ovelta minut vastaanotti I niin kuin Ivan. Siskonsa I niin kuin Iris pakeni sängyn alle emonsa F = niin kuin Lilyn eli Florencen luo. Pinkkitassujen sukua kaikki. 

Osaako täti palloa pelata, kysyy Ivan, Pinkkitassun Ivan. 

No kuvaa sit eka! 

Joo! Huiskalla kans! 

Niipä sitten Ivanin kanssa pelasimme ja herkuttelimme kunnes emonsa päätti tulla mukaan leikkiin. Iris piti minua hyvin epäilyttävänä henkilönä. Erittäin. 

Annas kun minä näytän, poikani! 

Täti on aika hidas tossa huiskanheilutuksessa.
Pistäs vähän vauhtia! 

Etualalla Ivan katsoo emonsa Lilyn taidonnäytteitä ja
Iris hiippailee katsomaan tätä kummallista tätiä. 

Täti, oot vähän outo kyllä.
Etkä osaa tällä vihreelläkään pelata. 

Pinkkitassun I-pentue syntyi samana päivänä kuin Pinkkitassun H-pentue, eli syntymäpäivä on sama kuin Namulla. 

Kiitos mukavasta vierailusta J & S & L & I & I!

Mukavaa viikonloppua kaikille! 

Syksyn muotia

ja värit

Mukavaa perjantaita ja viikonlopun alkua kaikille! 

Ilmoitus

Sulolta

Sulo tässä moi!

Sellaisia asioita aamu toi, 

että haluaisin nyt likkakaverin, 

sellaisen ittelleni tarviin. 

Mun kämppikseni, se serkkulikka, 

on kuin kissa pistoksissa. 

Se kiehnää ja miettii; 

sydämii ja Zetorii. 

Mut mä kerron nyt musta, 

enkä mistään muusta. 

Mulla on hyvä tavat, 

osaan nau'unnat oivat. 

Rämpytys on mun rakas harrastus, 

oisiko meillä siinä yhteinen kiinnostus?

Oon timmi jätkä, 

en mikään pätkä. 

Tonnikala on oiva pala, 

kelpaa kyllä muukin kala. 

Lisäks tykkään herkkutikuista, 

kärpäsistä ja itikoista. 

Nettideittailu on päivän sana, 

ethän oo mikään tyhmä kana?

Pistä tulee viestiä mulle, 

vastaan ehkä sulle. 

Mut muista kuitenkin se operaatio, 

mamma sanoo että kastraatio. 

Että sellaista platonista, 

tyttökissaa kaunista. 

Kirjeystäväksi kaipaan, 

vain ainoastaan. 

Terveisin, 

Sulo Naukula