torstai 19. tammikuuta 2017

Lisää punanuttuja

sekä isoisosetä

Minä kävin kylässä Sulon ja Namun isoisosedän ja hänen perheensä luona. Pidemmän aikaa Naukulan Kerho -blogia seuranneet saattavat muistaa isovaari Mikin? Siis Silkkiturkin Menevän Machon.  Tänään tapasin hänen veljensä, Silkkiturkin Mahtavan Mikaelin eli Nappulan. 

Ruskeatabby Silkkiturkin Mahtava Mikael. 
Ai kerro vielä kuinka mun velikin on sulle poseerannut. 

Kissat olivat ihanan seurallisia ja leikkisiä. Toki kauneusunet tuli ottaa silloin kun oli niiden aika, eikä vieraan käynti häirinnyt tässä tärkeässä puuhassa perheen 16-vuotiasta senioria Silkkiturkin Heikunkeikun -kissaa eli Kukkaa. 

Tässä Kukka nukkuu yhdessä talouden pienen punanutun kanssa. 

Punatiikeri Silkkiturkin Jimi Hendrix eli Pirkka näytti miten leijonat lepäilevät ja lähtiessäni yritti selvästi omia kassini. Oli selvästi Pirkan kokoa. 


Ja sitten, sitten siellä oli niitä Silkkiturkin punanuttuja. Enpä mene nyt yhtään sanomaan kuka on kuka (!), sillä vaikka omani tunnenkin, niin toisia näemmä en. 

Höh. Mähän oon mä enkä kukaan muu. 

Ai siis tää oli se täti ku tykkäs täplämassuista?










Pikkuisten emosta, Silkkiturkin Pihlajanmarjasta eli Pimusta en saanut tämän parempaa kuvaa kun siinä kävi sitten niin, että Pimu tuli syliini. En pistänyt pahakseni. 

Silkkiturkin kasvattajan kotisivut löytyvät täältä ja siellä pääsee ihailemaan käsittämättömän upeita Inkeri Siltalan ottamia kuvia tästä punanuttupentueesta. Tuollaisista kuvista minä voin vain haaveilla. Huoh. Sieltä löytyvät myös yhteystiedot, sillä näistä punanutuista kaksi on vielä vapaana. Olisi vissiin pitänyt varoittaa jo heti! 

maanantai 16. tammikuuta 2017

Haukotus

tarttuu

Tai mitä isot edellä sitä pienet perässä? 









Ja nyt alkoi kyllä väsyttämään minuakin. Tulee aikainen ilta, jos Naukulan Kerhon muut jäsenet sellaisen sallivat. Muut nukkuvat nimittäin nyt, kun minä tätä naputtelen. 

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Viikonlopun kuviot

Naukulassa ja Porvoossa

Mummulassa on käynyt hassusti. Mummu on murtanut jalkansa ja siinä on kipsi seuraavat kuusi viikkoa. Siispä aikataulut hiukan muuttuivat ja kotiviikonlopusta osa sujui mummua siis äitiäni hoidellen. 





Ja koska Namu hoitaa pentunsa (tänään 9 viikkoa) esimerkillisesti, niin minä ehdin hoitamaan hieman kotiakin. Jostain syystä tänne kertyy ajoittain lattioille kissanhiekkaa. 








Siivous on rankkaa hommaa, se on selvästi nähtävillä yllä olevista kuvista. Siivouksen jälkeen on hyvä ottaa pienet torkut (paitsi minä en ehtinyt).


Sulon pyynnöstä lisätään tähän postaukseen hieman mieskauneutta. 

torstai 12. tammikuuta 2017

Muistilappu

Puhelimessa

Minulla oli tänä aamuna hammaslääkäri. Jotta sen varmasti muistaisin, olin laittanut muistilapun puhelimeen. Kun sitä siinä sitten sängyssä selailin, kävi näin: 


Tänään yritimme kissamummulan Paulan kanssa ryhmäkuvia pentueesta. Ei tullut mitään. Parhaimmat ryhmäkuvat tulevat silloin, kun pennut nukkuvat läjässä. 





Ja harjoitukset jatkuvat. 

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

4/5

Melkein

Erinäköisten vaiheiden jälkeen, melkein onnistuin. Melkein, mutta en ihan. 

Mä oon eka, mä oon ekä sanoo Lulu ja kiipeää tynnyrin katolle. 
Lulu. 


Seuraava lisätty katolle, vasemmalla Noomi, oikealla Lulu.

Kolmas. Oikealla Nala, keskellä istuu Noomi, oikealla Lulu. 

Neljä!
Vasemmalla Nala, sitten Noomi, Noomin vieressä Nacho ja etualalla oikealla Lulu. 

Lisätty joukkoon yksi Pekka, joka heti pyrki katolta pois.
 Noomi kääntynyt katsomaan Pekan lähtöä.

Pekka, miks sä lähit?

Pekka oli löytänyt jotain todella ihanaa.
Kivikis-huopapesän.
Muutenkin pennut ovat viime päivinä ryhtyneet nukkumaan erikseen. Välillä löytyy yksin uinuvia, välillä löytyy pari. Selvästi itsenäistyvät. 

Sitten meiltä löytyy yksi mammanpoika, joka on alkanut työntämään televisiota seinää vasten mikäli ei saa tahtoaan läpi. Siis heti. Ei auta vaikka olisin yläkerran kylppärissä suihkussa, jos herra haluaa ulos eikä pääse, herra työntää telkkarin kumoon. 


Taidanpa sitten asennuttaa sen seinälle. Huoh. 

maanantai 9. tammikuuta 2017

Mikä on oikein?

Mikä väärin?

Kuvittelin aikanani, että on hankalaa kun yksi punatabby haluaa suorittaa kanssani aamutoimia kylpyhuoneessa. Olin väärässä. 

Nacho-Nathan pitää vahtia kylpyhuoneen "eteismatolla"

Kuvittelin aikanani, että on hankalaa kun yksi punatabby haluaa kulkea ihan samaan tahtiin rappusissa. Olin väärässä. 


Noomi keikistelee. 

Tästä voimme päätellä, että Namun opetus on edennyt. Nyt harjoittelemme ihmisen aamuista kylpyhuonekäyttäytymistä sekä hidasta etenemistä rappusissa. Nopeanhan pikkuiset oppivat ihan itse. 


Lulu-Nanette söpöilee kiipeilypuussa siskonsa Nala-Natalien kanssa. 
Nala-Natalie.

Lisäksi on harjoiteltu kuinka tassut jätetään oven väliin, tämän onneksi pystyin estämään. Tästä löytyy video YouTubessa. Kuten myös Nala-Nataliesta lempilelunsa kanssa. 

Kuvittelin, että kissankiipeilytelineessä riekutaan. Olin väärässä, siellä nukutaan. Ja kyllä siellä välillä myös haukotellaan, varsinkin jos sattuu olemaan aamu-uninen Pekka-Noël. 



Missään kohdin en kuitenkaan kuvitellut, etteivät kirjahyllyt kiinnosta. Jossain sentään minäkin olin oikeassa.