lauantai 18. syyskuuta 2021

Silmäpeliä

Noki-Noora

Kissat viestivät silmillään. Rauhallinen silmien siristely tai silmien sulkeminen kertoo, ettei kissa aio hyökätä vaan on rauhallisissa aikein. 




Sellaista silmäpeliä me täällä pidämme Noksun kanssa päivittäin useita kertoja. 

perjantai 17. syyskuuta 2021

Syntymäpäiviään tänään viettävät...

 Pinkkitassun P-pennut

Paljon onnea Psipsina, Priscilla, Pekka, Patricia sekä meidän oma Paula. Meidän rakkaat jo 3-vuotta! 

Pinkkitassun Psipsina eli Tove

Pinkkitassun Pekka eli Pekka

Pinkkitassun Priscilla eli Pihla

Pinkkitassun Patricia eli Patci

Pinkkitassun Paula eli Hertta

Sekä ikuiseen uneen nukkunut Pinkkitassun Pirkko eli Papu - olet aina meille rakas. 

maanantai 13. syyskuuta 2021

Tänään en voi luokses tulla

 Valjaissa mä kiinni oon




Hertan kanssa käymme Noksun luona vierailulla useita kertoja päivässä. Muutamia kertoja Hertta on astellut sinne myös valjaissa. Harmi vaan, että valjashalvausiskee. Ja silloin jos ei iske, niin talutushihnan toisessa päässä on hidaste, eikä Hertta voi rynnätä suin päin Noksun luo. Ehkä vielä jonain päivänä, mutta siihen saattaa kulua aikaa. 

sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Hyviä merkkejä kotiutumisessa

 Noki-Nooralla

Viime keskiviikkona tapahtui kummia. Käydessäni lisäämässä Noki-Nooralle raksuja, jäin hetkeksi sohvalle. Laskin käteni alas ihan vaivihkaa ja katsoin mitä tapahtuu. Ensin Noksu (olisiko tämä tulokkaalle hyvä nimi?) rouskutteli raksuja, sitten pysähtyi katsomaan minua ja hetken miettimisen jälkeen tuli ja nuuhki kättäni. Pieni kostea nenä koski minua. Olin vallan liikuttunut. 






Onneksi ymmärrän tällaisena konkarikissabloggaajana, että kamera tai ainakin puhelimen kamera täytyy olla koko ajan valmiustilassa! 

Sittemmin vastaava on tapahtunut kerran. Minä en tietenkään saa vielä koskea, hän päättää koska ja miten mahdollinen lähestyminen tapahtuu. 

Rauhallista sunnuntaita kaikille! Täällä sataa vettä ja se tuntuu vallan rentouttavalta. 

lauantai 11. syyskuuta 2021

Valitusvirsi

 Ei ole asiat hyvin

Tässä mä vaan istun ja odotan, 
pienen pientä herkkupalaa. 
Eihän ne viisi mitkä jo sain mihinkään riitä. 
Olen iso kolli ja raavas kissa, 
kai ne herkut koon perusteella jaetaan?

 
Huolestuneille kerrottakoon, että Sulolle riittää herkkupaloja vielä illallekin. Etteivät nämä asiat nyt ihan näin huonosti ole. 

Hertta puolestaan on saanut uuden harrastuksen. Hänestä on kehkeytymässä oiva lukkoseppä. 


Sen vuoksi Naukulassa on otettu käyttöön turvavyö. Jossain muualla tätä voitaisiin kutsua aamutakin vyöksi. 


Mukavaa viikonloppua kaikille! 

keskiviikko 8. syyskuuta 2021

Mitä tämä tarkoittaa?

Kuva-arvoitus

Miten nämä kuvat liittyvät toisiinsa?



Arvaako kukaan?

sunnuntai 5. syyskuuta 2021

Entäs sitten oma väki?

 Naukulassa

Naukulan oma väki, Sulo, Namu, Noomi ja Hertta, eivät ole juuri uudesta tulokkaasta moksiskaan. Herttaa tulija kiinnostaa selvästi eniten. Muut toimivat lähestulkoon niin kuin ennenkin. Mitään stressiä ei tunnu olevan. Kun sylittelyaikaa on tarjolla Noomille, harjausta ja raksuja Namulle, herkkuja ja rapsutuksia Sulolle ja kaikkea täysillä Hertalle silloin kun Hertta haluaa, niin elämä on mallillansa. 

Noomi äippä ja Hertta tytär hengailevat yhdessä päivittäin. 

Välillä Hertta käyttää hyväkseen myös Namu-mummun pesulapalveluita. 

Sitten me pötkötellään kaikki, mitä nyt Noomilla tuli kiire jonnekin. 




Rauhallista on elo ja olo. 

lauantai 4. syyskuuta 2021

Asukas saapui

 Naukulaan

Kuten edellisessä jutussa kerroin, keskiviikkona 18.8. saimme verkko-oven ja jo samana iltana saimme Naukulaan uuden asukkaan, Noki-Nooran. Noki-Noora oli asustellut eurooppalaiskasvattajaystäväni luona tilapäisesti kuukauden päivät. Koska Noki-Nooraa ei voi hänen arkuutensa vuoksi koskea, oli kuljetuskoppaan laittamisessa pieniä haasteita eikä ilman verenvuotoa onnistuttu. Tahallista se ei Noki-Nooran puolelta ollut, hän vain yritti ottaa ponnahdusvauhtia käsivarrestani kun otin hänet kiinni etutassujen alta. 

Sanomattakin on selvää, että Naukulaan ei noin vain tulla ovesta sisään ison kuljetusboksin kanssa. Tarkastuspartio punatabbyt oli paikalla välittömästi. Kuvan ulkopuolella luonnollisesti myös Sulo ja Hertta. Ensimetreistä lähtien oli siis selvillä myös Noki-Nooralle, että Naukulassa asuu pelottavan ihmisen lisäksi myös kissoja. Varsin uteliaita kissoja, jotka kaveeraavat kummallisesti sen pelottavan ihmisen kanssa. 


Hei, mä olen Hertta. Ootko mun kaveri?

Hei, mä oon Sulo, tän talon isäntä ja kuninkas. 
Tossa mun vierellä on Noomi. Sängyllä Hertta ja takana Namu. 

Siis mä olen Namu, 
tän talon kuningatar vaikka muut toista väittäis. 

Illan mittaan kävi selväksi, että jonkinmoinen näköeste olisi tarpeen. Sen verran uteliaita täällä vierasta kohtaan oltiin. Murinoita, suhinoita tai karvojen pörhistelyitä ei kuitenkaan nähty. 




Erittäin pian kävi myös selville, että näköesteen olisi parempi olla Noki-Nooran sviitissä eikä sen ulkopuolella. 

Ensimmäisessä turvapaikassa. 

Näköeste Noki-Nooran sviitissä. 

Toinen turvapaikka. 


En tiedä missä oon, mutta tuntuu siltä,
että mä olen täällä se ainoa normaali. 

Hertan kanssa olemme vierailleet huoneessa niin, että Hertta on ollut yleensä sylissäni. Kerran nenuttelivat ja sitten Hertta hermostui ja läimäisi Noki-Nooraa. Siitä ei kuitenkaan traumoja tullut. Onneksi niin. Etenemme pienin askelin ja katsomme mihin tämä tilanne johtaa. Noki-Nooran tahdissa edetään. 


sunnuntai 29. elokuuta 2021

Ensin meillä vaihtui ovi

Verkko-ovi

Naukulassa on tapahtunut asioita. Niin kuin nyt esimerkiksi se, että yksi ovi vaihtui verkko-oveksi. 



Naukulassa on ollut aikaisemminkin hoitokissoja ja he ovat kaikki asustelleet oven takana. Täällä ovat majailleet kahteen eri otteeseen edesmenneen ystäväni Annan kissat, Ilona ja Zetor. Lisäksi Sulon äiti Mesi ja Sulon sisko Sipi. Lisäksi vielä Bono-herrakin (Pinkkitassun Brunetto) kävi kääntymässä Naukulassa. Naukulan väen väleihin eivät ole vierailijat juuri vaikuttaneet, mitä nyt Sulo hieman närkästyi Bonosta. Senkin kyllä lasken sen piikkiin, että Sulo loukkasi kyntensä rullalla olleeseen mattoon ja todennäköisesti yhdisti siitä syntyneen kivun Bonoon. 

Aikaisempien kokemuksieni ja Naukulan väen reippautueen pohjautuen, tein päätöksen ja meille muutti 18.8. arka, 9-vuotias kodinvaihtaja, joka tunnetaan Noki-Noorana. Noki-Noora on mustasavu eli päällisin puolin turkki näyttää mustalta, mutta jos sitä silittää vastakarvaan, alta paljastuu hopeaa. Katsotaan miten meidän käy, saammeko yhteisvoimin rohkaistua Noki-Nooraa? 

lauantai 28. elokuuta 2021

Loma loppuu

ja jo on aikakin! 

Maanantaina alkaa tämän mamman työt. Ja jo on aikakin, puuskahtaa siihen Noomi. Tietokoneaika on loman aikana ollut satunnaista ja sitä on tehty lyhyemmissä pätkissä silloin kun on ylipäätään tehty. Noomi on tätä asiaa hieman paheksunut. 

Tuolta suunnalta kuuluu ääniä, 
kerrotaan siitä teille kohta. 

Onneksi maanantai on pian ja tahti muuttuu. 

tiistai 24. elokuuta 2021

Työtuoli

 Ja viimeinen lomaviikko

Ensi viikolla olisi jälleen aika vaatia työtuolia itselleni. 

Et oo tosissas?
Vastahan mä tähän ihastuin. 

Toisaalta, onhan minulla se seisomatyöpistekin olemassa. Että jos oikein tiukat neuvottelut työtuolista tulevat. 

sunnuntai 22. elokuuta 2021

Ei soittanut ovikelloa

Pieni Pupu

 Perjantai-iltana Sulo näki jotain kummaa. 

Mitäh?!

Onneksi minulla oli puhelin kädessä ja sain kameran esiin tarpeeksi nopeasti. Sanomattakin oli selvää, että nyt oli jotain kummallista tekeillä. Hiivin siis lähemmäksi. 


Pieni pupu! Eikä soittanut ovikelloa. Ei ehkä ylettänyt kun oli niin pieni. 


Sellaisen tovin pupu meidän edessämme vieraili, että ehti kuvakulmiakin harkita. 


Sitten paikalle tuli yksi, jonka mielestä se olinkin minä, se nähtävyys. Hertta keikisteli sylissä tovin kun minä kuvasiin Suloa ja pupua. Näin kokeneena kissabloggarina sekin onnistuu. Näitä häiriötekijöitä kuvaamisessa täällä on useinkin. 






Sitten sitä jengiä alkoi tulla siihen enemmänkin ja pupu päätti lähteä muualle. Ehkä toisilla on ovikellot matalammalla? 

torstai 19. elokuuta 2021

Kankaita kirppikseltä

 Kissayhdistyksen käyttöön

Löysin kirppisreissulta muutamat kankaat (verhot, pussilakana), jotka päätin ostaa ja lahjoittaa kissayhdistyksen käyttöön. Tarkoitus on, että niistä tulisi sitten aikanaan myyntiin kissanpetejä. Yritin ottaa kuvia kankaista ja tiedätte kuinka siinä kävi. 




Niin, niinhän siinä sitten kävi. Ei liene yllätys. 

(Kankaat levitetty lattialle kuvausta varten, läjässä olevat dvd:t viety Kierrätyskeskukseen.)