sunnuntai 21. huhtikuuta 2024

Elämisen suloinen vaikeus

Tietokonehommissa

Ajoittain työpöytä on kovin varattu, karvainen ja ranteet lämmitetty. Ilmeisesti tämä kevään viivästyminen on saanut talouden vilukissan hakeutumaan lämpölähteen eli minun luo tavallistakin enemmän. Olen jopa harkinnut sellaista vauvoille tarkoitettua kantoliinaa ja näin vastaavan jossain eläintarvikeliikkeen mainoksessakin. Toistaiseksi en kuitenkaan ole moista hankkinut. Joku raja sentään. 

Kuvia viime päiviltä, olkaa hyvät. 







Tämän päiväisen häiriköinnin ehkä ymmärrän, kun lähetin kuvia Katinhännän eurooppalaispennuista kasvattajalle. 
Onhan meidän vilukissa myös vähän mustasukkainen. 


Nyt kun on kissankuvat lähetetty eteenpäin myös pieni punainen häirikkö on siirtynyt päiväunilleen ihan muualle. 

lauantai 20. huhtikuuta 2024

Parvekkeella paistaa aurinko

Kylmää vaan

Pieni kissa ei voi aina ymmärtää. Vaikka aurinko paistaa jo (satunnaisesti) kevään lailla, sviitin parvekkeella on silti kylmä. Ihan jäätävä. 

Näen kevään. 

Mutta se on silti talvi. 
Rouva hyvä, voisitteko selittää?

Selitä siinä sitten. 

torstai 18. huhtikuuta 2024

Mistä etsiä sisätiloihin kadonnutta kissaa?

Namu kateissa

Epäilen, että usea, jos ei peräti jokainen, kissatalous on välillä kadottanut kissan sisätiloihin. Vaikka kutsuisi, ei kissa tule ja vaikka kuinka etsisi joka paikasta, kissaa ei vaan löydy. Välillä saattaa iskeä pieni paniikkikin, vaikka ulko-ovi ei ole ollut auki eikä pitäisi olla mitenkään mahdollista kadottaa kissaa noin vain, simsalabim, sisätiloihin. 

Viimeisimpänä minä kadotin Namun. Sen ei luulisi olevan mahdollista, kun Namu kuitenkin on iso punainen kissa ja yleensä vielä vastaa kun häntä nimellä kutsun. Niin kuitenkin kävi, Namu oli hetken kateissa kunnes sitten löytyi. Ihan väärästä paikasta, Sulon kuljetusboksista ja yöpaikasta. 

Mitä nyt? Kai tätä nyt saa joku muukin kokeilla?
En ole aikaisempina kahdeksana vuotena vielä ehtinyt. 

Kuljetusboksi on saunan lauteilla ja saunastakin kävin etsimässä Namua muutaman kerran. Katsoin tarkasti ylälauteiden päällä olevat pesät ja yhden Namun lempipaikoista, alimmaisen lauteen alta. Eipä vaan löytynyt tutuista paikoista, eikä viitsinyt sitten vastata edes kutsuihini. Väitän, ettei ole tuolla käynyt koko kuljetusboksin täällä olo aikana, mutta tämän katoamistempun jälkeen on löytynyt sieltä jo toistamiseen. Vaihtelu virkistää, kai. 


sunnuntai 14. huhtikuuta 2024

Tuumaustauko

Pesulla

Joskus voi käydä niin, että kesken pesuhetken täytyy pitää tuumaustauko.

Voisiko paparazzi häipyä, 
niin voisin viimeistellä pesun. 

Tänään täällä ei olekaan tuumailtu kuin sitä, että koska se kevät oikein lämpenee. Viheliäisen kylmää on ja sateistakin. 

keskiviikko 10. huhtikuuta 2024

Uskomatonta mutta totta

Ulkotarhassa

Etätyöpäivinä olen pitänyt ulkotarhaan vievää ikkunaa auki hieman pidempään kuin normaalisti ja tuulettanut talven pölyjä pois. Useimmiten Hertta viipyy tarhassa pisimpään, myös Namu ja Sulo viihtyvät siellä. Kun tänään olin menossa sulkemaan ikkunaa huomasin siellä yllätyksekseni Noomin! Siis meidän vilukissa Noomin. 



Onneksi vieressä oli kamera. Eihän tätä kukaan muuten uskoisi. 

sunnuntai 7. huhtikuuta 2024

Ei tilattu

Kevään tuloa Naukulassa

Täällä on ehditty riemuita aurinkoisesta ja lämpimästä keväästä, mukavasta pääsiäisestä ja erilaisista tapahtumista. Mainittakoon nyt esimerkiksi, että auton tuulilasiin lensi kivi tai nasta ja se meni vaihtoon, sitten eräänä iltana päätettiin Pinkkitassujen kanssa ryhtyä katsomaan televisiota ja kas, se pysyi auki noin 30 sekuntia eikä sittemmin ole käynnistynyt. Uusi telkkari pitäisi hankkia. Autoon on vaihdatettu kesärenkaat ja niillä sitten luistelin kotiin huollosta. Onneksi matkaa oli vain reilu kaksi kilometriä. Onnettomuuksia ei tällä matkalla sattunut ja nyt sitten vain odotetaan sään lämpenemistä ja lumen sulamista. 

Namu nautti auringosta ja lämmöstä. 
Silloin kun sitä vielä oli. 

Hertta toivoi vähän vauhtia kevätsiivouksiin. 

Sulo löysi kesäistuimensa ja karhu sai vettä. 

Noki-Noora tuuletteli turkkiaan lasitetulla parvekkeella. 

Noomikin on käynyt ulkoilemassa, vaikka hellettä siellä ei nyt kuitenkaan ole vielä ollut. Mutta sitten, sitten tuli se takatalvi keskelle kauneinta kevättä. 


Siis mitä?


Voitko selittää?
Minne meni se kevät?

Kuva otettu hetki sen jälkeen kun
kesärenkaat oli vaihdettu autoon 5.4.2024.
 

Pinkkitassujono.

Ollaan sitten vaan puuhasteltu ja kuunneltu kimpassa äänikirjoja ja sen sellaista. Aikamoinen kevät. 

Leppoisaa sunnuntaita! 

sunnuntai 24. maaliskuuta 2024

Itse pedattu

Talvikolo

Naukulan sisälämpötila on kohtuullinen talvellakin. Ei vedä ikkunoista, ei ovista. Vaan kun kovimmat pakkaset olivat, kävi Noki-Noora petaamassa itsellensä oman pesäkolonsa mieluisaksi. 


Kun ulkona keli on plussan puolella, ei pesäkolo ole käytössä. Se lienee sitten talvikolo. 

Herkut sen sijaan maistuvat oli keli millainen tahansa. Nykyään tarjoilua ryhdytään vaatimaan etätyöpäivinäni jo hyvissä ajoin. Yleensä herkut nautitaan kuitenkin vasta työpäivän jälkeen. 


Vähän vauhtia nyt, rouva! 
Ei tässä jouda koko iltaa seisoskelemaan. 

Herkkuhetken viralliset valvojat katsovat tarkasti kun sviitissä paijataan, pusketaan ja höpötellään. Joskus tuntuu jopa siltä, että ne herkut eivät enää olisikaan se pääasia, vaan se rapsuttelu ja paijaaminen. Jos silmäkulmassa on vähän rähmää, niin senkin saan jo poistaa. 

Tällä hetkellä turkki on hieman sähköinen, mutta varmasti kevät tuo muutoksen siihenkin. Kun vain ilmat lämpiäisivät niin, että parvekkeella tarkenisi ja sinne paistaisi aurinko. Sitä odotellessa Noki-Noora tyhjentää lelukoppansa päivittäin lempilelua etsiskellen. Välillä kelpaa joku ja toisina päivinä sitten joku toinen. Parasta kuitenkin kun saa sen itse tonkia kopasta esille. 



Uusinta uutta on myös se, että teemme välillä pääpuskuja, niin että Noki-Noora seisoo sylissäni. Välillä herkkutikut ovat niin hyviä, että Noki-Noora joutuu seisomaan sylissäni takatassuillaan ja pitämään etutassua rinnuksillani. Lienee ottanut mallia virallisilta valvojilta. 

perjantai 22. maaliskuuta 2024

Tasavaltalaisia ja kuninkaallisia

Namu Naukula ja tyttärensä Noomi sekä oikeita kuninkaallisia

Koska kuninkaalliset ovat olleen kovin medioissa viime aikoina, täytyy meidänkin julkaista kuva Naukulan kuningataräidistä. Hän voi erinomaisesti. 

Saatte suudella tassuani. 

Pidempää Naukulaa seuranneet tietävät kuitenkin, että Naukula on tasavalta ja tasavallalla on hyvät naapurussuhteet Koratian kuningaskuntaan. 

Koratian kuningas Cisu katsoo kameraan, 
Toto on kääntänyt kameralle kylkensä. 

Tasavallan nuorempi punatabby antaa myös tassunsa näkyä, hieman erilailla kuitenkin kuin emonsa, kuningataräiti Namu. 


Mukavaa viikonloppua, ystävät! 

torstai 14. maaliskuuta 2024

Ei väistytä

Ruuhkaa rappusissa

Naukulassa on lähes aina ruuhkaa rappusissa kun viidestä kissasta neljä haluaa kulkea rappusissa samaan aikaan kuin minä. Ainoa joka saattaa väistyä on Sulo. Namu, Noomi ja Hertta eivät väisty tai korkeintaan painelevat ohi puolelta jos toiseltakin. Noki-Nooran kanssa emme voi käyttää rappusia samanaikaisesti. Ehkä vielä joskus. 




Villasukat jalassa saa kyllä varoa. 


Pääseehän tuosta loikkimaan, kun varovasti menee. 

maanantai 11. maaliskuuta 2024

Näytelmissä

Porvoon Taidetehtaalla

Hertta kävi ensimmäistä kertaa kissanäyttelyssä pyörähtämässä sitten sterilisaation ja sydänultran. Edellisestä oli kulunut lähes kaksi vuotta. Sydänultraa varten Hertalta leikattiin karvat kainalosta ja toki niiden kasvaminen on kestänyt, muttei nyt ihan näin kauaa kuitenkaan. Minä vaan en ole saanut aikaiseksi ilmoittaa Herttaa kisoihin. 

Hertta on kaunis kissa, vaikkei ihan jokaiselta ominaisuudeltaan ole 100% rotumääritelmän mukainen. Hertan kanssa on kuitenkin kiva käydä näyttelyissä ihan siksi, että hän rakastaa olla tuomarin pöydällä. Ja tuntuivat tuomaritkin tykkäävän Hertan käytöksestä. Hertta on shownainen eikä välttämättä aina pysy pöydällä neljällä tassullaan. Koska eräs toinenkin Pinkkitassu eli Pinkkitassun Danny eli Tapsa (noin vuoden ikäinen leikkaamaton uros, sinihopeatiikeri väritykseltään) kellahtaa aina esittelemään massuaan ja pyytämään rapsutuksia, naureskelimmekin eilen, että Hertta oli ihan Tapsana pöydällä. 

Kaikki Hertan kuvat ovat Tarja-Leena Sillaston ottamia ja kuva Tapsasta on minun. 

Hertta ja tuomari Luigi Comorio. 

Hertta nautiskelee tuomarin käteen nojaten. 

Ei kuitenkaan ollut hyvien tapojen mukaista kiivetä tuomarin olkapäälle. 


Kyseessä oli kahden sertin näyttely ja myöhemmiin siirryimme toisen tuomarin arvosteluun. Tuomarina Marek Chadaj. 



Joku tuijotuskilpailu ilmeisesti. 

Ja ei muuta kuin katolleen! 

Tässä sitten vielä bonuksena Pinkkitassun Dannyn tyylinäytettä
Kattilahallin kissanäyttelystä. 

Mukavaa se on käydä näyttelyssä, nähdä tuttuja ja käyttää Herttaa tuomarin pöydällä, koska Hertta selvästi tykkää siitä. Katsotaan josko vielä kerran tai kaksi kävisimme. 

Molemmat tuomarit kirjoittelivat arvostelusetelin ja Luigin setelin yleisarvosana Hertasta on decorosa Bella! 

sunnuntai 25. helmikuuta 2024

Ei huimaa

Hertta

Ihmisen mielestä täällä saattaisi olla muutama muu hieman parempi lepuuttelupaikka. 



Mutta ei kai kissan kanssa kannata väitellä tästäkään asiasta, mistäs sitä tietää kuinka hyvä tuon kaiteen päällä on lepuutella kun en ole itse kokeillut. 


sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Aurinko toi kevään

Tatamillekin

Kyllä aurinko vaan tuo energiaa. Niin paljon, ettei kamerakaan pysy mukana. Ei anneta sen häiritä, sillä uskon, että riehakas tunnelma välittyy näinkin. 











Painin ohella tuli hoidettua sitten sekin epäkohta, ettei puhtaissa lakanoissa ollut vielä kissankarvoja. 

Tällaisina keväisinä aurinkoisina päivinä on vaikea muistaa, että on vasta helmikuu, mutta kyllä sitä vähemmästäkin riehaantuu. 


lauantai 17. helmikuuta 2024

Yksi peti

Kolme kissaa ja kaksi oman tiensä kulkijaa

Minä olen ihastunut rotuyhdistykseltä hankkimiini kissanpeteihin, onnekseni niin ovat myös Naukulan kissat. Kun otin kaapissa olleen pedin taas esille, sen suosio oli taattu. Ensin siihen meni Sulo, sitten Noomi, sitten tuli jo pientä kinaakin ja vasta tänään siihen pääsi Hertta. 


Sulo todistaa, että one size fits all -peti todella sopii kaikille. 


Mun vuoro, kertoo Noomi. 





Tää on ihan täydellinen, toteaa Hertta. 


Pitäydyn sohvassa, kiitos. 

Namu katsoo, että hänen arvolleen sopii parhaiten kolmen istuttava sohva. Noki-Noora on sitä mieltä, että vielä elellään sellaisia hetkiä, että lampaantalja on paras. Varsinkin kun hän rohkaistui käymään aamusiivouksen yhteydessä lasitetulla parvekkeella. Yleensähän Noksun pakkasraja on se +10 C. Pieni hetki parvekkeella riitti tällä nollakelilläkin ja sitten hän meni patterin ja sohvan väliin, mahdollisimman kauas kylmästä ilmasta. Ehkä tämä on jotain lapsuudentraumoja ajalta, jolloin Noki-Noora eleli äitinsä kanssa ilman ihmiskontakteja ja lämmintä kotia. 

Älkää hämäytykö, siellä on vielä talvi ja 
täysin kelvotonta. 

Rentouttavaa viikonloppua kaikille! Olkaa varovaisia, siellä on jäiset kelit.