sunnuntai 25. heinäkuuta 2021

Uusia reittejä

 Ikkunat

Taas on pimitetty kissoilta tärkeää tietoa. Reittivalikoima tarhaan olisi suurempi kuin on annettu ymmärtää. Nyt ei tiedetä miten tästä tiedosta sitten toivutaan. 

Mummu, mitä ihmettä? 
Tästäkin olisi siis kulku?

Niin on, Hertta-pieni, mutta ei tätä auki pidetä ja 
kun nyt katson tätä lasia, niin aika likaseksi jäi. 

Kaikki käyttivät tätä kulkureittiä sen hetken kun ikkuna oli auki. Sen jälkeen siltä onkin sitten ahkerasti kurkisteltu sisään. 

Anteeksi nyt, täällä olisi yksi ruskeatäplikäs tulossa sisään. 

Niin höpsähtänyt minäkään en sentään ole, että tuota ikkunaa ryhtyisin avaamaan vaikka siltä kuinka sisään pyrittäisiin. 


lauantai 24. heinäkuuta 2021

Kaksi elävää saalista

 ja kaksi kuollutta

Tänä kesänä on saalistusonni ollut myötä. En tosin tiedä ketä on onnistanut vai keitä on onnistanut. Ensimmäiseksi havahduin siihen, että ulkotarhasta tuotiin sisälle päästäinen. Se pötkötteli sitten kuolleena olohuoneen matolla, kunnes ikävästi korjasin sen pois. Seuraavaksi sain sisälle myyrän (ehkä metsämyyrä?), valitettavasti se tarjoiltiin minulle elävänä. Aikanansa sitä sitten yhdessä jahdattiin ja sitten se katosi. Lieneekö tälläkin hetkellä vipeltävän ympäriinsä Naukulan väen nukkuessa? Hui. 


Sori vaan likat, en usko, että saatte pitää totakaan. 


Seuraavatkin kaksi oli sitten myyriä. Tai saattaa olla, että se kuolleena löytynyt oli se joka katosi. Ei voi tietää, eikä viikkosiivouksessa ole mitään löytynyt. Että ehkä niitä sittenkin oli kolme. Minun mielestäni tarpeeksi siinäkin. 

sunnuntai 18. heinäkuuta 2021

Hartsa ja Hugo

 Sukulaisia

Sukulaisia on aina mukava käydä tervehtimässä ja niinpä ei kauaa tarvinnut miettiä, kun kävi kutsu Hartsalle ja Hugolle. Hartsahan on Namun veli ja Hugo Hartsan poika. Hartsan mielestä kahvittelun olisi kyllä voinut jättää vähemmälle ja keskittyä enemmän ulkoiluun. Hugolle sopi molemmat yhtä lailla. 

Ai, sä, no moi.
Riittäiskö tää poseeraus tällä kertaa ja mentäis sitten vaikka ulos?

Voit sä sitä huiskaakin heilutella, 
viestii Hugo




 Leikkituokion jälkeen Hartsa ilmoitti jälkikasvulleen, että nyt pitää hetki poseerata, sillä vasta sen jälkeen pääsisi ulos. 

Älä nyt sitä huiskaa siinä katsele,
katsele vaikka seesteisenä ikkunasta ulos, sanoo Hartsa. 


Tiedättekö sen Sielun Veljien biisin missä lauletaan: 
Toiset on luotuja kulkemaan? 
Mitä siitä että valjaissa mamman kanssa. 



Olipa mukava käydä tapaamassa näitä poikia perheineen! 

lauantai 17. heinäkuuta 2021

Yhteistyössä on voimaa

 Namu ja Hertta asialla

Meillä on sellainen aktivointilelu, jossa saa vedettyä luukkuja auki ja luukkuihin saa laitettua jotain herkkuja tai raksuja tai sen sellaista. Aktivointilelu on ollut täällä jo edesmenneen Helmi Orvokin aikana, joten uusi hankinta se ei ole. Välillä se on piilossa ja välillä se otetaan käyttöön. Tällä hetkellä Sulo, Noomi ja Hertta hallitsevat pelin salat. Namu hallitsee toisella tavoin. Kävipä nimittäin niin, että kun täytin peliä Herttaa varten ja poistuin paikalta hetkeksi, niin pääsin takaisin tultuani todistamaan sitä, että Hertta availi luukkuja reippaasti ja Namu pisteli raksuja napaan ihan yhtä reippaasti, jollei peräti reippaammin. 

Videolla Hertta ja Noomi ja taustalla jääkiekkoselostus. Eli jos ei sitä halua kuunnella, niin äänet sitten pois. 




Yhteistyössä on voimaa. 

(Video ladattu uudelleen Naukulan You -tube kanavalta kun ei ensimmäisellä yrittämällä kaikille näkynyt)


maanantai 12. heinäkuuta 2021

Ihme ja kumma

 Nukkumisjärjestelyistä

Huh, hellettä! Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, oli niin kuuma, että petasin itselleni suosiolla pedin alakertaan. Siellä on sentään vähän viileämpää kuin yläkerrassa, vaikka viileää ei toki ole missään. Luonnollisesti moinen kummastutti Naukulan kissaväestöä erittäin paljon. 


Lämpötilan puolesta nukuin hyvin. Noomi nukkui jalkojeni päällä koko yön, Hertta osan aikaa. Namu kävi välillä istuskelemassa vieressä ja tuijotti minua herkeämättä. Sulo nousi takajaloilleen ja nuuhkutteli kasvojani. Totesivat ilmeisesti kuitenkin kaiken olevan hyvin, vaikka näin kummallisella tavalla käyttäydyinkin. Yläkerrassahan täällä nukkua pitäisi. 

sunnuntai 11. heinäkuuta 2021

Noomin mieltymykset

Noomi

Noomi rakastaa kasseja ja pusseja, kukapa ei? Siksi täällä ei juuri muovi- tai paperikasseja jaloissa pyöri. Tai paperikasseja on joskus, mutta silloin niistä on turvallisuussyistä leikattu kantokahvat rikki. Muuten voisi käydä ikävästi, jos kissa siitä päänsä läpi työntäisi. Jos ei muuta niin ainakin voisi tulla paniikki.

Joskus käy niin, ettei sitä ehdi edes kassia purkaa kun siellä on jo kissa. 



Muovikassejakin enemmän Noomi rakastaa sellaista muovia, mitä on esimerkiksi tomaattirasioiden päällä. Sellaista ohutta ja rapisevaa. Siis sellaista, minkä sisällä sitten on kovemmasta materiaalista tehty rasia. Niin ja paperisten leipäpussien päällä olevaa muovia. Jos pöydälle vaan on jäänyt tomaattirasia tai leipäpussi näkyville, niin ei kestä kauaa kun Noomi on jo sitä muovia nuolemassa.  Mikäköhän siinä niin kiinnostaa?  

perjantai 9. heinäkuuta 2021

Siisti neiti

 Vessakäyttäytymistä 

Kissat ovat siistejä. Asiat tehdään vessaan ja peitellään kauniisti päälle. Perussääntö on se, että vessojen lukumäärä on kissojen lukumäärä plus yksi. Täällä on kissojen lukumäärä plus kaksi ja vessoja myös siivotaan ahkerasti, vähintään kerran päivässä. Näyttää siltä, että eri vessoihin tehdään eri asioita ja myös sillä kohdalla on merkityksensä. Aamuisin vessojen siivouksen jälkeen alkaa yleensä uusi vessakierros. Kaikki käyvät yllättäen ilmaantuneilla asioillaan ja minä sitten siivoan kaikki uudelleen. 




Talon suurinta kissaa eli Suloa ajatellen hankin tuollaisen ylhäältä auki olevan mallin ja luonnollisesti sitä käyttää sitten talon pienin kissa eli Hertta. Hertta on asiointinsa jälkeen erityisen huolellinen. Hiekkaa kuopsutellaan antaumuksella ja pitkään. Sitä kuopsutellaan myös vessan ulkopuolelta sekä liukuovesta että kaapin seinästä. Ei jää epäselväksi kuka on käynyt asioilla. 

keskiviikko 7. heinäkuuta 2021

Ruska ja Rauha

 Suvilystipaikassaan

Muutamia viikkoja sitten hain muutaman rouvan ja Puolu-tädin matkaan ja suuntasimme kesäpäivän viettoon Namun ja Sulon mummon Ruskan (Pinkkitassun Bette, EUR f 22) ja Namun äidin Rauhan (Pinkkitassun Edina, EUR e 24) luo. Kyydissä olivat Pinkkitassun D-pentueen Didin (Dionysos), Minnin (Diana) ja Mesin (Dorothyn eli Sulon äidin) palvelijat.

Oli mukava lähteä porukalla kyläilemään. Viime kesänä poikkesin koronatilanteen vuonna yksin ja kahvitkin juotiin ulkona. Tänä vuonna uskaltauduimme matkaan yhdessä, kun moni meistä oli saanut jo molemmat rokotukset. Pienessä tilassa eli autossa käytimme toki maskeja.

Rauha, Namun emo.


Ruska, Rauhan emo ja Sulon ja Namun mummo.





Ruskalla ja Rauhalla on mielestäni maailman kaunein ulkotarha. Minä voisin istuskella tuolla vaikka kuinka kauan itsekin ja niin olen joskus tehnytkin. 

Kiitos isäntäväelle ja matkaseuralaisille! Oli mukava reissu. 


Koodien selitykset: 

EUR = eurooppalainen eli kissan rotu, 

f=kilpikonnaväritys, 

e=creme, 

22 = tabbykuvio ja 

24 on täplikäs. 

sunnuntai 4. heinäkuuta 2021

Vauhdin hurmaa

 Karhun kyydissä

Oli se sitten polkupyörä, hevonen tai vaikkapa karhu, niin helteillä vauhdikas ajelu vilvoittaa mukavasti. 

Karhua ohjataan korvista, Sulo näyttää. 


Meno on sen verran tasaista,
että karhulla pystyy ratsastamaan myös pylly menosuuntaan.
Noomi näyttää. 

Namu nauttii vauhdin hurmasta,
alemmassa kuvassa näkyy miten sydänultakohta on
jo aikalailla saanut karvansa takaisin. 


Näillä helteillä karhunkin meno on välillä niin 
verkkaista, että sen selässä pystyy myös chillailemaan. 

Leikkisää viikkoa kaikille! 

PS: Karhu on mustaksi maalattua lasikuitua, ostettu muutamia vuosia sitten puutarhamyymälästä.