maanantai 31. tammikuuta 2011

Uskomatonta

Mutta totta!

Noin viikko sitten kodin viherkasveja kastellessa, silmiini osui peräti kummallinen näky.



Noin viisi päivää myöhemmin, näkymä oli tällainen:



Ihmeiden aika ei ole ohi! Naukulassa kukkii muutakin kuin lahjakimput.

"Minä olen pikku mamma puutarhuri, puutarhuri, puutarhuri. Minä olen pikku mamma puutarhuri ja ...."  Nyt loppui runosuoni.

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Aamuruuhka

Kaksisuuntainen liikenne

Tänä aamuna oli varsin kova trafiikki ottaen huomioon, että kumpikaan ei vahingossakaan pistä tassuaan rappusille. Rappusilla on lunta.



Eilisaamuinen Hesarin lukuhetki puolestaan sujui (yllätys, yllätys) vain yhden kissan toimesta. Helmi sitten kertoikin mielipiteensä hännällään kohtalaisen tarkkaan. Mammalle vain jäi vähän epäselväksi kumpi kiusaa ja häiritsee kumpaa?

lauantai 29. tammikuuta 2011

Kotoilua

ja korvinkuultavaa tyytyväisyyttä

Kyllä se vain niin on, että oma koti on paras. Täällä on oma sänky, oma hiekkis ja omat jutut. Likat ovat nauttineet vierailustaan ja nyt kotoilevat kehräten.


Eikä likkoja haitannut lainkaan, että Mamma sai vielä yhden kukkalähetyksen työkavereiltaan ja toi sen perjantaina kotiin.


Lauantaiaamun rauhaa häiritsi vain Mamman yllättävä into tehdä lumityöt myös pienen ulkovaraston katolta. Sinne pääsi vain kirjaston ikkunan kautta. Nyt on homma hoidettu ja rauha on palannut Naukulaan.

torstai 27. tammikuuta 2011

Kotona

Haavoittunut, mutta onnellinen

Mamma karkasi töistä hieman aikaisemmin ja hurautti bussilla Porvooseen. Onneksi matkaseuraksi tuli yllättäen ystävä, joten matka kului joutuisasti höpötellen.

Kun saavuin Mummolaan, oli Wilma Ilona keittiönpöydällä päivystämässä. Minut nähtyään, katosi paikalta salamaakin nopeammin. Helmi löytyi sängyltä hieman hölmistyneenä. Näki aivosolujen raksuttavan: "Toi täällä! Mitäs nyt?" No, Wilma sai sen merkityksen jotenkin supsutettua Helminkin tietoisuuteen ja sitten oli kaksi kateissa olevaa kissaa. Pikku hiljaa, huoneita läpikäyden ja tyhjien huoneiden ovia sulkien, löytyivät Naukulan likat. Vierekkäin, hiirenhiljaa. Ilmeet eivät olleet hilpeitä. Helmi saatiin kuljetuskoppaan suhteellisen hyvin, ja Wilma pienen taistelun jälkeen. Haavoittuneita yksi - Mamma.

Matka sujui protestilauluja laulaen. Ne loppuivat kun kopat avattiin Naukulan eteisen lattialla. Sen jälkeen kuului vain tyytyväistä hurinaa. Mamma sai anteeksi samantien. Se oli ennätys!

Ensin Wilma luonnollsesti tarkasti kukat. Kuva ajalta, jolloin joulutähti näytti vielä joulutähdeltä. Hyvin tuntui maistuvan nytkin.

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Huominen

on toivoa täynnä!

Nyt on tehtävä tunnustus! Koska pelkäsin eroa kissoista, järjestin itselleni työmatkan! Nyt on vain yksi yö yksin kotona. Senhän nyt kestää helposti, eikö? Tai sitten ei tule uni silmään lainkaan.

Mummolasta kerrotaan terveisiä:

Helmi on iloinen ja puuhakas kuin mikä! On innoissansa aikaisista aamuheräämisistä! Siihen Mamma sanoo jo etukäteen: Ou nou! Osallistuu kaikkeen toimintaan ja keimailee kaikille.

Wilma puolestansa on arempi, ja ensimmäisenä iltana kulki etsimässä koko asunnon läpi. Suhisi Mummolle ohi mennessään, ihan ilman mitään näkyvää syytä. Nukkuu päivisin, ja vaeltelee öisin.

Eli roolit ovat aika erilaiset kuin kotona. Täällä Helmi on vieraiden tullessa ujompi ja Wilma tervehtii kaikki ilosesti!

tiistai 25. tammikuuta 2011

Mielikuvaharjoittelua

Erossa

Likat ovat nyt siis Mummolassa Porvoossa hoidossa ja paossa seinänaapureiden kylppäriremonttien aiheuttamaa suurta melua. Luonnollisesti Mammalla on ikävä, eikä auta kuin tehdä mielikuvaharjoituksia vanhojen kuvien turvin siitä mitä siellä tälläkin hetkellä tehdään.

Onko vuorossa päikkärit?


Joko Helmi on tutkinut päivän ruokaostokset?


Tarjoaako lintutv hyvää ohjelmaa?

maanantai 24. tammikuuta 2011

Tämä ei ole sellainen

Kissanpeti

Nämä korit kuuluvat Mammalle, ja näissä on säilytetty sekalaisia tavaroita.
Nämä korit eivät missään tapauksessa ole mitään kissanpetejä. Varmimmin sen tietää siitä, että näissä koreissa on kissa.




sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Mustavalkoinen maailma

Mummolaan

Tämä Mamma haluaisi jo värit takaisin tähän maailmaan! Mustavalkoiset valokuvat ovat yleensä vallan ihania, mutta nyt tuntuu että asuisi sellaisessa. Ulkona ei värejä juuri näe.



Likat saavat väriä elämäänsä matkustamalla tänään Mummolaan. En henno pitää likkoja kotimiehinä, kun naapureiden kylppäreissä alkaa lattioiden piikkaus. Toivottavasti työ on ohi pian ja saan taas hakea likat kotiin! Ikävä on jo nyt vaikka kotosalla kaikki vielä olemmekin. Ei taida Mammankaan silmään uni tulla kun yksin joutuu nukkumaan...

Wilmakin havahtui kuljetuskoppeihin ja vatsa lattiaa viistäen viiletti keittiöön. Juuri siihen paikkaan missä kiinniotto yleensä tapahtuu. Nyt sitten viimeistään tietävät likatkin tämän päivän ohjelman.

lauantai 22. tammikuuta 2011

20 vuotta

ja yksi päivä

Mammalla oli eilen merkkipäivä. Itsekään ei sitä kyllä uskoisi, mutta saman työnantajan palveluksessa olen ollut 21.1.1991 lähtien. Kuinka se on mahdollista, ihmettelenpä vaan.  

Mitä merkkipäivä tiesi Wilmalle ja Helmille? Myöhästyneen katkaraputarjoilun. Ai, ai, vasta kymmeneltä illalla tuli perjantairuokaa. Onneksi käsittämättömän myöhästymisen korvasi mukana tullut kukkakimppu. Nam, nam.



torstai 20. tammikuuta 2011

Sisustamista - osa 2

Puu peittoon

Luonnollisesti myös Wilma osallistui viikonlopun sisustusprojektiin. Itse työnteko ei Wilmaa niin kiinnosta, mutta lopputuloksesta nautitaan aina. Varsinkin silloin kun Mamma on onnistunut tekemään jotain järkevää. Tällä kerralla suurimman hyväksynnän sai lipaston verhoaminen vanhalla verholla ja päiväpeitolla. Kuinka mukavaa ja ihanaa siinä päällä nyt onkaan. Myös omaa kuvaa täytyy satunnaisesti ihailla. Ja onhan siinä toki vieressä oman kaverinkin kuva <3


keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Sisustamista

Työhuone

Tässä työhuoneessa ei oikein tunnu huonekalut asettuvan oikeille paikoilleen. Vähän väliä täytyy yrittää jotain uutta vääntöä, ja mikäs Helmistä sen mukavampaa.


Tuotakin laatikostoa on huomattavasti helpompi siirrellä, kun ottaa alimman ison laatikon pois. Kissan läsnäolo ei aina kuitenkaan auta asiassa.

maanantai 17. tammikuuta 2011

Ja vanhakin nyt nuortuu

kuin lapsi leikkimään

Tiedetään, että joululaulujen sesonki on auttamattomasti ohi - ainakin hetkeksi. Lahjat sen sijaan ovat ajankohtaisia aina. Niinpä likatkin saivat ruuanhakureissun kylkiäisinä omat kivat kissanminttulelut. Siinä ei sitten valokuvaajakaan perässä pysynyt. Tässä kuitenkin muutama eniten onnistunut otos. Naukula suosittelee, suoraan Mustista ja Mirristä!




Kuvissa ei vauhti näy ja ne missä näkyy eivät ole julkaisukelpoisia. Vai mitä sanotte tästä?

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Sisustamista

Ruokapöytä

Sanomattakin lienee selvä, että ruokapöydällä on Naukulassa suuri merkitys.

Sillä säilytetään vesikippoa, joskus sillä on pöytäliina ja siinä luetaan Hesaria. Lisäksi se kelpaa satunnaisesti myös kynsienhoitoon. Tämän puuhan aloitti jo edesmennyt Onni-kissa, ja Helmi jatkaa. Täytyyhän ruokapöytä hyödyntää kaikin mahdollisin keinoin.


Ruokapöydän vieressä näkyy lähes käyttämätön kynsienhoitoväline. Toistaiseksi se on kelvannut vain Wilman makuualustaksi.

lauantai 15. tammikuuta 2011

Vesi

vanhin voitehista

Naukulassa on aamusella katseltu hauska videopätkä Mindyn vesileikeistä. Jostain syystä myös Wilma haluaa heilutella vesikippojaan ennen kun niistä sopii juoda. Tekniikka on kuitenkin hieman toinen eli vesi on vain saatava liikkumaan. Epäilenpä, että joskus on pieni kaunis nenä mennyt vesikuppiin kun ei ole oikein hahmottanut sitä vesirajaa.

Aikaisemminkin on ollut puhe, että Naukulan vesikipot on strategisesti tärkeillä paikoilla. Yksi ruokapöydällä:


Yksi keittiön pöydällä:
Ja yksi kirjaston lattialla. Pitäisiköhän Helmille vielä viedä yksi saunaan kun kerran kavereillakin on?

perjantai 14. tammikuuta 2011

Kevättä rinnassa

Lallallaa ihan täällä laulattaa

Rakkaus (Cisulle terkut ja Totolle kans!). Perjantai. Katkaravut. Valosammat päivät. Auringon pilkahdus. Onpas aika ihanaa!



Kun vielä huomiselle saisi auringonpaistetta, niin tämähän olisi yhtä juhlaa! Eli pistetään yksi aurinkoinen päivä tilaukseen, kiitos!

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Mielipide

Että näin

Wilma Ilona halusi tänään ilmaista itseään kirjallisesti. Tulos on tässä:

'¨45€http://r/

Ehkäpä UnnaTuutikki ja Ransu osaisivat tulkita tämänkin? Niillä suunnilla kun on ollut vähän vispilänkauppaa viime aikoina! Ettei peräti viesti olisi ollut heille suunnattu, kun siinä on euron merkki ja pieni r-kirjain. Rahahan on UT:n sukunimessa ja Ransu taas alkaa r:llä? Ehkä Wilma ei vielä osaa isoja kirjaimia? Siinäpä pohdittavaa täksi illaksi.


Kuva arkistojen kätköistä ja tällä kerralla kävelysuunta näppiksellä oli toinen.

tiistai 11. tammikuuta 2011

Evakkoon

Kylpyhuoneiden saneeraus

Naukulan taloyhtiössä alkaa viikon kuluttua kylpyhuoneiden saneeraus useammassakin asunnossa. Vaikka Naukulassa on kaikki kunnossa eikä sellaisia toimenpiteitä tarvita, kahden seinänaapurin asuntojen kylppäreiden lattiat piikataan auki. Voi sitä meteliä mikä siitä syntyy! Onneksi Naukula saa asiasta varoituksen ja likat pääsevät pariksi päiväksi mummolaan turvaan. Ajankohta on vielä avoin naapureiden rempan aloittamiselle....mutta automatkaa lienee siis tiedossa lähitulevaisuudessa. Siitä tiedetään jo etukäteen mitä mieltä likat ovat. Muuten ollaan aika tuppisuina, mutta automatkailu saa aikaan miukuja, maukuja ja naukuja. Siitä nimi Naukulan kerhokin on itseasiassa saanut alkunsa.

maanantai 10. tammikuuta 2011

Neljää vajaa ja Eetulle koti

10.000 täynnä!

Oho. Tähän olis vissiin pitänyt keksiä jotain kivaa? Arvonta? Extra annos katkarapuja? Ideoita? Mamma laittaa mietintämyssyn päähän ja palaa mahdollisesti idean kanssa kehiin myöhemmin.

Likat näyttävät mallia miten parhaat ideat tulevat. Nukkumalla tietenkin. Heitä pois työ ja puuha (eli jätä lelu rauhaan) ja anna ajatusten tulla.

Nyt ei ehdi muuta kertoa, kun yritetään löytää Eetulle koti.


Jos olet/olit 10.000s, laita kommentti tai sähköposti siltä varalta, että keksisin jotain järisyttävän ihanaa :) ! Statcounter löytyy hieman alempaa blogista.

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Vesisade

Kevättä ilmassa?

Tiedetään, tiedetään. Nyt on vasta tammikuu, eikä talvi vielä tähän loppunut. Kovin keväiseltä kuitenkin tuntuu tämä vesisade ja veden tippuminen räystäiltä. Ilmeisesti tulevalla viikolla saadaan kulkea kumisaappaat jalassa.

Likkoja tämä ei juuri tällä hetkellä hetkauta ja Naukulassa näyttääkin enemmän tai vähemman tältä juuri nyt:



Mitenkäs sitä sanontaankaan? Lapset ovat kauniita silloin kuin nukkuvat? No, ovat muulloinkin ja aika usein täälläkin käy samalla tavalla kuin eilisen Hesarin Kamut-sarjakuva kertoi. Kamut on paras!

lauantai 8. tammikuuta 2011

Fiksu temppu

Vai tyhmä veto?

Mammaa on viimeaikoina huolettanut ulkotarhan kohtalo. Kun lumitilanne on entisestään pahentunut ja puolikas ulkotarhan vielä jäljellä olevaa verkkokattoa kannatteli painavaa lumikuormaa, päätti Mamma ryhtyä toimeen. Verkkokatto on nyt leikattu osittain pois molemmilta puolin, jotta katolta tippuva lumi päätyisi suoraan tarhaan, tarhan seinärakenteita rikkomatta. Vielä en ole vakuuttunut toimenpiteen järkevyydestä, mutta tulipahan tehtyä.

Tässä uhkaava lumi:

Ulkotarha kun vain toinen puoli verkkokatosta on osittain poistettu. 



Katon lumitilanne tarhasta kuvattuna.


Molemmat puolet ilman kattoa. Vähän jäi homma etuosasta kesken...

Lumieste

Missä näköalat?

Ulkotarha ei tällä hetkellä kiinnosta, tai ainakaan sinne ei mennä. Ulkotarhaan johtavaa ikkunaa toki pyydetään edelleen avattavaksi säännöllisesti, tokihan sää nyt on tarkastettava myös likkojen toimesta. Parvekkeella piipahdetaan nopeasti ja vanha tuttu kesäinen näköala- ja nukkumapaikka testataan säännöllisesti. Näköala vain on mennyt. 

Kuva on joulukuulta 2009, mutta sama meno jatkuu myös tammikuussa 2011. Mihinkäs sitä nyt kissa tavoistansa, tai leopardi pilkuistansa?  

perjantai 7. tammikuuta 2011

Kirjastokissa

ja uusi tonttu

Yksi Wilma Ilonan ehdottomista mielipaikoista Naukulassa on kirjasto. Siellä on se parvekkeelta tuotu näköalapaikka, ihana valkoinen tuoli sekä kevät- ja kesäaamuisin ihana auringonpaiste. Mammakin pitää huoneesta, mutta ajatukset eivät aina käy yksiin.

"Kun yhdestä päästiin, niin toinen tuli"

torstai 6. tammikuuta 2011

Kaksi vuotta

Juhlapäivä

Kaksi vuotta sitten ryhdyin kirjoittamaan tätä blogia. Enpä silloin osannut arvata kuinka mukavaa tämä on, kuinka ihaniin blogeihin tutustun ja kuinka paljon kommentit lämmittävät mieltä!

Suuri kiitos kaikille teille, jotka olette Naukulan touhuja seuranneet ja piristäneet kommenteillanne!

Mitäs sitten nyt? Naukula jatkaa toki vanhaan malliinsa, mutta Mamman on keksittävä itsellensä uusi juttu tänäkin vuonna. Ensin tuli virkkauksen opetteleminen. No, opin yhden mallin jossa pelkkiä pitkiä pylväitä :) Se jäi sitten siihen. Sitten tuli blogi ja viime vuoden uusi juttu oli taloyhtiön hallituksen jäsenyys. Tämän vuoden juttu on vielä keksimättä. Jotain uutta täytyy kyllä opetella joka vuosi. Majan rakennus se uusi juttu ei kuitenkaan ole, sillä tämä ei kiinnostanut ketään:

"Maja, miks mä sinne menisin ku mul on tää nojatuoli?"

"No mä uhraudun sit"


"Juu ei ollu kiva"


Tyynyidean Mamma sai K-blogista, siellä tyyny oli suosikki, Naukulassa sitten taas ei.