Nala

Natalie, Namun tytär

Pääsimme eilen yhdessä Pinkkitassun kasvattajan kanssa vierailemaan Nalan, eli Namun tyttären Pinkkitassun Natalien (EUR d 22) luona. Nalasta oli tullut ihan niin kaunis kuin oletimmekin. 

Itse tehty on paras. Nala viihtyy itse tuunaamansa laatikon päällä. 

Vierailun aluksi saimme osaksemme epäileviä katseita.
Sellaisia, että  "mä niin kuin jotenkin tunnen noi,
mutten oikein tiedä miksi". 

Nala esittelee viihdekeskustaan. 

ja komeita viiksiään! 

Nala ja Nalan sydän.

Keittiötä koristi ihastuttava taideteos perheen kotikissasta Raipsusta ja
jo edesmenneestä eurooppalaisesta, Mäkikatin Soinnusta.
Sulon vaarihan on Mäkikatin Sinfonia.
Soinnut veli. 

Tässä ihastuttava kotikissa Raipsu. 

Nalassa näkyi selvästi piirteitä Namulta ja näkyi Nalassa hippusen Noomiakin. Keskustelutaito oli selvästi äidinperuja sekä terhakka kynsihuolto. 

Kerrassaan ihastuttava vierailu, suuri kiitos Nalan perheelle! 

Auttavainen isäntä

Vieraita

Tämän talouden isäntä on kovin auttavainen. Jos vieras ei millään jaksa syödä herkkutikun viimeistä pätkää, isäntä kyllä auttaa mielellään. 

Kato täs on vielä tällainen pala sun herkkutikkua, Puolu-täti!

Voi olla ettet enää jaksa syödä sitä.

Voisin kyllä auttaa sua tarvittaessa.

Jos mä sitte autan?

Möyhääääät! 

Ai kato Noomi! 

Puolu-täti kävi eilen kylässä yhdessä Telliksen kanssa. Kesti noin sekunnin, ennen kuin Sulo oli vatsa pystyssä olohuoneen lattialla odottelemassa möyhiä ja Puolu-täti senkun spurttaili innoissaan ympäriinsä. Namu päivysti rappusilla ja kävi ruokakupillaan tarkastamassa tilanteen. Noomi vahti silmä kovana ja sanoi lopuksi ihan nenäpäivää. Puolu-täti on sellainen kissakuiskaaja, että tietää kyllä että neitosten kanssa täytyy ottaa vähän rauhallisemmin kun Sulon kanssa. 

Yhdessä

Batmanin kanssa

Eilen katsoin pitkästä aikaa televisiota, elokuvaa Batman Begins. Enkä ihan kenenkä tahansa kanssa sitä katsonutkaan. Ihan selvästi leffaseurana oli itse Batman. Eikö?

 Eikun sehän olikin Catman Sulo, joka tuollalailla mamman kanssa vitsailee. 

Vaan oli kyllä Sulostakin varsin jännä elokuva. Sitä piti tarkkailla välillä kovinkin tiiviisti. 

Painiksihan se menee

Emo ja tytär

Eräänä aurinkoisena päivän tapahtui Naukulassa seuraavaa. Tytöt ne vaan halailee ja pussailee, pesee korvan taustaa ja nauttii aurinkoisesta päivästä. 

Ettei nyt kumminkin painiksi menisi, tuumaa Sulo ja kuinkas sitten kävikään?

Hieman oli pieni painimolski, mutta hyvin pystyi siinä erän ottamaan. Erän, joka päättyi selvästikin tasapeliin. 

Syntymäpäivillä

3 & 8 -vuotiaat

Toissa viikonloppuna oli kahdet tärkeät syntymäpäiväjuhlat ja yhdet häät, mutta niissä ei ollut kissoja. 

Lauantaina juhlittiin Zetoria, Ilonan kämppistä, Anan sydänkäpystä. Zetor täytti kolme vuotta! Onnea vielä Zetor! 

Pussataanko nyt ihan suulle, Saila-täti?

Zetor houkuttelee leikittäjiä.

Tarjoilut olivat maukkaat, kiitos!
Ja mä tässä näytän missä kolmevuotiaat ei saa olla silloin kun ihmiset syö.

Sandra houkutteli Ilonan leikkiin. 

Seurustelun lomassa kuulimme tarinoita Korkeasaareen tuoduista kuuteista ja seuraavalla viikolla onnistuin kuulemaan niistä radiossakin. Hienot juhlat, kiitos  juhlista ja hyvästä seurasta kaikille! 

Sunnuntaina pääsin juhlistamaan Bonon ja muiden Pinkkitassun B-pentujen 8-vuotispäivää. Tähän pentueeseenhan kuuluu myös Namun ja Sulon Bette-mummu eli tuttavallisemmin Ruska. Bono asustelee Pinkkitassun kissalassa yhdessä emonsa Pupun, emon isän Belagian Ludwigin sekä setänsä Belagian Leon sekä Pinkkitassun Louisin kanssa. Joukkoon kuuluu myös Naukulassakin nähty cairninterrieri Riku. 

Näihin syntymäpäiväjuhliin toivat vieraat tarjottavat nyyttikestit periaatteella. Eräs Pinkkitassulainen oli kutsunut mukaan neljä ystäväänsä ja he järjestivät meille Bonon 8-vuotisjuhlakonsertin, eräs vieras toi juuri suomennetun kissarunon ja Paula kertoi miten ensi silmäyksellä ihastui Ruskaan. Lahjapöydästä löytyi myös huikean upea tarjotin, joka oli teetetty ensimmäisestä Pinkkitassun kissalasta syntyneestä kissasta. Ja sitten siellä oli Telliksen juhliin teettämä kakku! 

Kiitos onnitteluista! 

Upeita kissoja ja upeat juhlat! 

Onnea siis vielä Zetor ja Pinkkitassun B-pentue! 

PS. Joku ehkä muistaakin, että Bono oli hoidossa Naukulassa hetken. 

Eläinystäväni -messut

ja kissanäyttely

Omat kissat olivat kotona viettämässä laatuaikaa päiväunilla kun minä mamma olin Suomen Eurooppalaiskissarengas Ry:n rotupöydässä töissä viikonloppuna. Tutustuin toki myös muuhun messutarjontaan, ostin pieniä hiiriä, kissanruokaa ja säilytysrasian raksuille. Outlet-messut juoksin vain läpi, lapsimessuilta kävin hakemassa jäätelöä. Sieltä sitä löytyi, perimmäisestä nurkasta. 

Katinhännän hopeatiikeri eurooppalainen,
kutsumanimeltään Ampsu (10-vuotias)
edusti rotupöydässä lauantaina. 

Toinen Katinhännän eurooppalainen,
sininen, 5 kk vanha poika
otti ensimmäisen näyttelynsä varsin rennosti.

Sunnuntaina rotupöydässä piti komentaoa
Pikku-Piun Noita Nokinenä,
ruskeatabby. 

Samassa yksiössä kaveerasivat aina välillä Katinhännän kissat,
heillä oli yksityisiä asioita varten mukavuudet viereisessä häkissä.
Lempinimet Kielo ja Pikkis, ruskeatiikeritytöt.
Kielo vielä nuorten luokassa, alla 10 kuukautisena, Pikkiksellä kohta 9-vuotissynttärit.

Täplätyttöjen Stella kävi esittäytymässä
Bengaliyhdistyksen ständillä. 

Kermakupin Coco puolestaan hurmasi Somakissin
myyntipöydällä tuote-esittelijänä.
Tästä löytyy myös video Naukulan FB-sivuilta. 

Lisäksi tapasin nyt ensimmäistä kertaa Noran ja Piivin.
Pikkupetojen edustuskin oli siis paikalla! 

Ja sitten on vielä pakko esitellä se raksukippo. Tätä kävin ihastelemassa jo Jyväskylän näyttelyssä, mutten silloin sitä hankkinut. Lauantaina tarkastin vieläkö on myynnissä ja sunnuntaina kotiutin. Tämä on kerrassaan viehättävä, eikö? 

Kiitos myös tervesisitä Sulolle, Namulle ja Noomille. Terveiset tulivat perille, vaikka en itse rotupöydässä silloin ollutkaan kun nuori neitonen ne kävi lähettämässä ennen poislähtöään messulta.