Vieraita

Kylässä länsi-Suomessa

Harrastukseni vuoksi pääsen mitä ihanampiin paikkoihin, tapaamaan mitä suloisempia kissoja. Hieman iäkkäämpiä ja hieman nuorempia. Eli tästä eteenpäin sitten vaan omalla vastuulla. Tämä on söpöysvaroitus! 

Kävin kissamaisella retkellä muiden kissatätien kanssa, ensin Maskussa ja sitten Turussa. Vierailulla tapasin Lumihelmen kissalassa asustelevia kissoja sekä Lumihelmen pentueen. Lumihelmen kissalasta sain valitettavasti kuvia vain hurmaavasta Helmi-rouvasta. 

Silkkiturkin Lumia (EUR g) eli Helmi 

Helmi on leikkisä "pieni" leipuri.
Kerrassaan hurmaava tapaus. 

Maskusta matka jatkui Turkuun. Siellä oli valloittava Lumihelmen pentue. 

Mamman kanssa on mukava leikkiä. 

Mamma - Lumihelmen Glissando, hopeatabby EUR ns 22

Ihastuttava perhe! Eikä ollut perhe moksiskaan vaikka viisi kissatätiä tuli ovesta sisään pentuetta ihailemaan. 

Kiitos, että pääsimme kyläilemään! 

Suomen Kansalliskissa

Suomi 100-juhlavuoden tapahtuma

Suomen Kissaliitto ry on julkistanut tänään FB-sivuillaan uutisen Suomeen valitusta kansalliskissasta. Lisäksi asiasta on uutisoinut ainakin Iltasanomat.

Virallinen julistaminen tapahtuu SUROK:n kesänäyttelyn yhteydessä Hämeenlinnassa.  

Oletteko kuulolla?
Siis me ollaan rotua eurooppalainen
#kansalliskissa

Perustelut luettavissa mm. Suomen Kissaliiton FB:n julkisilla sivuilla. 

Olemme innoissamme, että Suomeen on valittu kansalliskissa. 

Onko korvat hyvin?

Näkyykö Noomi?

Maanvaiva

Ihan pieni riesa

Naukulan ovi- ja ikkunaremontti vetelee viimeisiään ja hyvä niin. Tiedotteen mukaan loput pellitykset olisi tultu tekemään huomenna, mutta ovi kello kilahti jo tänä aamuna. Hyvä niin. 

Jostain syystä remppamiehen vaatteissa olevat henkilöt saavat Sulon liukenemaan paikalta. Punatabbytytöt sen sijaan ovat äärimmäisen kiinnostuneita. Niin paljon, että heidät voisi jopa nimetä uudelleen Maanvaivaksi ja Pieneksi Riesaksi. 

Noomi ei tiennyt miten päin olisi ollut ja keikistellyt kun remppamies oli (suljettuna) parvekkeelle. Olisi halunut mukaan e-h-d-o-t-t-o-m-a-s-t-i. 

Namukin vahti työmiestä työhuoneesta käsin, mutta eritoten kun hän hoiti makuuhuoneen ikkunapellit kuntoon. 

Olisiko se niin, että Noomi oli se Maanvaiva ja Namu puolestaan Ihan Pieni Riesa?  

Kylässä

Ellimellillä

Kävin juhannusta edeltävällä viikolla kylässä. Namun tädillä eli Namun Rauha-emon (Pinkkitassun Edina, EUR e 24) siskolla, Pinkkitassun Ellenillä, EUR f 23 eli Ellillä eli Ellimellin kissalassa. 

Epäilemättä eniten hokemani sana siellä oli ihana. En usko, että ihmettelette. Ellillä on kaksi pentua ja kaverinaan musta kotikissa nimeltä Pekka. Vaikka Pekka ja Elli aluksi hieman ujostelivat, sulatti kuivattu kana myös heidän sydämensä ja kissamaisia perheposeerauksiakin saatiin. 

Ellimellin Mozart Amadeus EUR n 23

Ellimellin Cici EUR d 23

Minä vein tuliaisiksi pahvilaatikon, jonka Ellin emäntä asianmukaisesti rei'itti. Niin, ja sitä kuivattua kanaa. 

Elli

No oho, nyt jäi söpöysvaroitusantamatta, mutta ehkä se ei ollut tarpeen? Nämä kaksi tiikeripentua ovat nimittäin jo löytäneet omat loppuelämän kotinsa. 

Pentujen isä on Katinhännän Komeetta Hyakutake eli tuttavallisemmin Figaro (EUR es 23). 

Lemmikkiblogien top 10

ja sisällöntuottajat

Uskomatonta, mutta totta. Naukulan Kerho -blogi on valittu kolmatta kertaa Suomen lemmikkiblogien top 10 -listan ensimmäiselle sijalle. Listauksen tekee Cision Finland. 

Siis mitä me voitettiin?

Tiedon minulle toimitti ensimmäisenä kanssabloggari Oulusta, Pikku Punapippurin Äiti. Onnea Äiti ja Pikku Punapippurin valtakunta hopeasta! Sitten kävin katsomassa Naukulan sähköpostia ja sieltä löytyi virallinen ilmoitus Cisionilta (ja pari muutakin viestiä, kröhöm).

Tieto listauksesta tuli yllätyksenä, ensimmäisen ja toisen listauksen välillä kun oli kaksi vuotta. Nyt vain vuosi. Tällä kerralla Naukulassa oli juhlan tuntua, sillä ehdin kuin ehdinkin käymään postissa. Olin bongannut varsin tukevanoloisen kiipeilypuun Kermakupilla edellisviikonloppuna ja heti seuraavana aamuna tein tilauksen. Toimitus oli supernopea! 

Ruusu tässä, moi!
Esittelin meidän uuden puun erinomaisesti,
mulle kuuluis provikat.
Kuivattu kana käy hyvin, kiitos.  

 Kiipeilypuun kasaamisessa toki on aina omat haasteensa. Vaikka minä mamma osaisinkin lukea kokoamisohjeet, jostain niitä vaikeuksia silti aina ilmaantuu. Tilanteesta riippuen yleensä yhdestä kolmeen. 

Miten niin ei ole valmis?

Mä luulen, että tää on mun?

Toisaalta, eti tätä vanhaa huojuvaakaan voi hävittää?

Kiipeilypuu sopii sille suunniteltuun paikkaan enemmän kuin hyvin!

Vanha huojuva löysi paikkansa toiselta puolen kirjaston tuolia. 

Asiaa hieman harkittuani, päätin,
että kirjahyllyn päältä on hyvä ottaa pois särkyvät tavarat
ja sjjoitin sinne kissanpesän.

Kato, tääl on tällainen pallo.
Mä voi laittaa sen vaiks mun korvaan. 

Ja sit täällä voi roikottaa tassuaki. 

Oho. Tuol on mun pesä! 

Mun täytyy vähän laskea tätä nyt ja niitä tunnustusjuttuja kans.
Mä oon siis voittanut 3 kertaa.  

Namu on voittanut 2 kertaa. 

Ja Noomi vaan 1 kerran.
Oho, siis mä oon voittanut eniten. 

No nih, nyt Namu perintöprinsessa tuli tänne häiritsee
mun laskuja.

Siis MÄ oon voittanut. 

Onnittelut kaikille kanssabloggaajille! 

Kiitos lukijoille! 

Ja kiitos rakkaille sisällöntuottajille! 

Herkistyin, mykistyin ja riemastuin sijoituksesta! 

Kiitos kaikille. 

Aikaisemmista sijoituksista olen kertonut täällä ja täällä.