Viiksi-indikaattori ja kalavale

leikkiessä

Kyllä me täällä leikitäänkin, olen vaan huomannut, että leikin valokuvaaminen on lähes mahdotonta. Kun kaappiin piilotettu lempilelu - Cat Dancer - löytyi siivouksen yhteydessä, oli pakko testata Sulon viiksi-indikaattoria tämän lelun kanssa ihan keittiön pöydällä. 

Viiksi-indikaattorin mukaan tämä on erinomainen lelu. Kun viikset sojottavat suoraan eteen on lelu täysi kymppi. Niin oli Cat Dancerin lisäksi myös Tarun tuomat sulkalelut, mutta kas, niistä on jo sulat irrotettu, sekä Pikku Punapippurin lähettämä pakettinarulelu. 

Se oli näin iso kärpänen minkä mä sain melkeen kiinni.

Sen verran tässä ympärillä nyt onkin tohinaa, että täytyy mennä taas leikkimään! Muistakaa leikkiä! Se virkistää mieltä. 

Ukkosella

nukutaan

Näissä maisemissa jylisteli eilen hurja ukkonen. Aiemmista sääennustuksista huolimatta, tämä oli meille kesän ensimmäinen kova ukkonen. Samaa herkkua taisi tulla ympäri Suomen. 

Minua hieman jännitti, mitä mieltä Sulo on ukkosesta. Mutta eipä tarvinnut kauaa asiaa pohtia. Ukkonen tuli päiväuniaikaan ja silloin nukutaan. Paikaksi oli valikoitunut tällä kerralla virkkaamaani tyyny (ent. kaulaliina). 

Kun sade alkoi vihmoa maisemia Sulo heräsi ja ihmetteli hetken. Vesi on niin kovin mielenkiintoista. 

Päiväunilla

sängyssä

Täällä on palattu arkeen, näyttelyverhot on pesty ja ne ovat valmiina odottamassa seuraavaa koitosta. 

Rutiineihin kuuluu, että aamuisin käydään ulkoilemassa, sitten touhutaan yhdessä ja erikseen. Päiväunille Sulo vetäytyy yksin. Huolellisen pesun jälkeen. 

Varpaanvälit puhtaiksi ennen päikkäreitä - muistakaa se! 

Mamma, onko tää mun sänky kutistunut?

En usko, että mikään on ilahduttanut viimeaikoina isääni yhtä paljon kuin se, että Sulo on ottanut tämän isäni n 45 vuotta sitten tekemän nukensängyn omakseen. 

Sisustusta

Kaapelitehtaalla

Sulolla oli Kaapelilla miehekkään pinkit verhot ja täplikäs pesä pinkillä sisustuksella, kiitos Annin. 

Verhot olivat kolmelle sivulle ja nauhoilla kiinnitettävät. Systeemi toimi hyvin. Katolle oli oma pinkki kaistaleensa kangasta. Ainoa miinus oli kankaan paksuus ja tumma väri, kiitos minun kangasvalintani. Halusin verhot samasta kankaasta kuin pesän sisus. Matto oli kylpyhuoneen matto. 

Hiekkalaatikkona toimi kenkien säilytykseen tarkoitettu laatikko. Etualalla Sulon taulu sekä ystäviltä P&J näyttelypäivänä saatu hiiri. 

Katossa roikkui "kristallikruunu" valoineen. Tämä auttoi hieman näkemään kissaa. Hyvä, että kehtasin ottaa mukaan! 

Pesän taakse jäi vielä pieni tila, mutta Sulo viihtyi paremmin pesässään. Siellä tunnelmaa viilensi kotitekoinen kylmävesipullo eli pakkasessa ollu puolen litran muovipullo, jossa sisällä vettä. 

Häkin päällä roskiksessa säilytetiin Sulon raksuja. Näyttelyhäkin päällä oli Sulon kuva ja kuvanottohetkellä myös EX1-arvostelusta saatu rusetti. Vaikken rusetteja aiokaan kerätä, tämän ensimmäisen halusin kuitenkin ottaa muistoksi ensimmäisestä näyttelystä. 

Rusetin ottaminen olikin hyvä juttu, sillä Sulo on käynyt ihastelemassa sitä jälkikäteen nyt useita kertoja. Heti ensimmäisenä iltana kahdesti ja eilen vielä uudelleen. 

Kovasti olenkin tätä pentuluokassa näytellyttä suloisuutta kehunut. 

Tästä näyttelystä rohkaistuneena ja kasvattajan pyynnöstä, lähdemme seuraavaan näyttelyyn lauantaina 23.8 Myyrmäki-halliin Vantaalle. Siellä Sulo on edelleen pentuluokassa, sillä seitsemän kuukautta tulee täyteen vasta sunnuntaina 24.8. 

Sukukokouksessa

Kaapelitehtaalla

Eilinen oli pitkä päivä, ainakin mammalle. Sulo ei näyttänyt pistävän touhusta pahakseen. Varsinkaan kun Harmaan ja Ilonan ihminen bongasi Sulolle näyttelyhäkkiin tuulettimen. 

Starttasimme ennen aamu seitsemää ja noukimme matkalla mukaan Sulon Iso-Vaarin ihmisineen. Lienee Mikki kertonyt näyttelemisen saloista Sulolle, sillä niin kauniisti Sulo päivän pesässänsä vietti. 

Tässä näyttelyssä oli Eurooppalaisten Best in Breed -näyttely. Eli Eurooppalaiset kisasivat vain Eurooppalaisia vastaan. Tällainen on kuulemma Eurooppalaisilla harvinaista herkkua ja tapahtuu vain jos saman rodun edustajia on paikalla yli 50. Eurooppalaisia oli paikalla eilen 54. 

Tuomarina meillä oli norjalainen Steven L Jones. Tuomari oli oikein miellyttävä. Mukava kokemus näin ensikertalaiselle.

Mitä Sulosta sitten sanottiin? No, ensimmäiseksi tuomari sanoi Sulon nähtyään, että täällä kasvatetaan kissoja, ei hevosia. Tästä voi amatöörikin päätellä, että Sulo on iso pentu! Värin paras -arvostelussa, Suloa kutsuttiin hirviöksi. Hymy huulilla tosin. 

Sulon äiti oli värin paras, Sipi-sisko pääsi paneeliin kilpailemaan pentusarjan voitosta, Iso-Vaari Mikki ja Didi-eno kilpailivat paneelissa oman sarjansa voitosta, tässä Mikki vei voiton. Lisäksi näimme mm Ruska-mummun ja Rauha-tädin sekä Nuttu-serkun ja Didi-enon siskon ja kämppiksen Minni-tädin. 

Blogin lukijoista meitä kävi tervehtimässä myös Pauliina ja Kaisu. Kaisu, Eurooppalaissukulaiset ja kasvattaja auttoivat meitä kovasti näyttelyn aikana. Kaunis kiitos! Ensikertalaisena on tosi mukavaa mennä näyttelyyn kun saa paljon apua ja neuvoja. 

Lopuksi on pakko laittaa kuva myös Kaisun kynsistä! Sulon fani oli maalannut kynteensä Pinkintassun. Upeat kynnet, hienoa fanitusta! 

Kukapa sitä nyt

Kissanpedissä nukkuisi?

Minulla oli kalentereita, papereita ja vihkoja siistissä pinossa työpöydällä. Sulo järjesti ne mieleisekseen uuteen paikkaan printterin päälle ja päätti käydä torkuille. 

Kukapa sitä nyt kissanpetejä käyttäisikään? 

Puoli vuotta

ja pientä tuunausta

Sisarukset Sipi, Kapsu ja Sulo täyttävät tänään kuusi kuukautta! 

Onnea siskolle ja veljelle sekä Mesi-mammalle. 

Sulon mielestä kuusikuukautisia ei enää punnita neuvolassa. 

Eikä kyllä kohta enää tuossa laatikossakaan. 

Laatikko painaa edelleen 176 g ja Sulo vähän enemmän. 

Viisikuukautispunnitus täällä. 

Pientä tuunausta täällä on tehty myös. 

En millään voinut olla ostamatta näitä silitettäviä kangaskirjaimia

kun ne taannoisella Porvoon matkallani löysin.

Nyt sain ne silitettyä paikalleen.  

Aika kiva, vaikka itse sanonkin. 

Ulkona

on kuuma

Ulkona on kuuma, heti aamusta. Niinpä Sulo käyttää tilanteen hyödyksi ja käy maahan makoilemaan silloin kun hetkeksi kerkeää kiipeilyn ja hyönteisten metsästämisen lomassa. 

Aina ei kuitenkaan kerkeä makoilla. Penkin päältä on päästävä harjoittamaan tasapainotaitoja aidan päälle. 

Naapurin poika kiinnostaa kovasti myös. Eilen Sulo yritti hieman pelata palloakin ja katsoi pojan keinumista hyväksyvästi. 

Ulkoilu maittaa, aamuisin sitä suorastaan vaaditaan. 

Hammaskeijun tekosia

ehkä...

Leikitään vaikka niin, että Naukulassa kävi hammaskeiju. 

Sulo sai nimittäin eilen uuden lelun. Ihan vaan siksi kun kavereillakin on! Onneksi lelun kylkeen oli kiinnitetty oranssi hintalappu, muuten olisi kyllä jäänyt ostamatta. 

"Jos mä pitäisin tästä viuhtovasta narusta nyt kiinni niin mä näkisin tän mekanismin." 

Tekniikka kiinnostaa.

Meillä jokainen leikkikerta loppui siihen kun Sulo nappasi narun kiinni. Sen jälkeen kone junnasi paikoillaan kunnes sen loppujen lopuksi sammutin. Kyllä sitä näköjään voi kissanhiekkaostoksillakin sortua heräteostoksiin. 

Sukuloimassa

Mamma kävi

Minä kävin eilen sukuloimassa. Kävin katsomassa Sulon iso-vaaria, eli Sulon mummun Ruskan isää ja Sulon isoisoisotätiä. 

Punatabby Silkkiturkin Menevä Macho eli Mikki (EUR d 22) ja kilpikonnatabby Silkkiturkin Kaunotar eli Sissi (EUR f 22) ottivat minut hyvin vastaan. Huolimatta siitä, että taisin tulla parhaimpaan päiväuniaikaan ukkosen jälkeen. 

Iso-Vaari Mikki. 

 Isoisoisotäti Sissi. 

Mikki poseerasi kuin vanha tekijä ja Sissi hetkellisesti myös. Sissin oli kuitenkin näytettävä, että kilpikonnatytöillä on oma tahto ja se on kova. Jos nukuttaa, niin sitten nukuttaa eikä silloin pidetä silmiä auki, vaikka kauniin vihreät ovatkin. 

Mikki tarkasti onko kahvipöydän antimet sopivia sukulaisvierailulle ja hoiti jälkeenpäin myös esitiskauksen.  

Sissi puolestaan lekotteli katonrajassa kissankiipeilypuun ylimmällä tasolla. Helle ei tuntunut tätä tätiä vaivaavan. Keittiötikkaat ovat oiva apu valokuvauksessa, huomasin minä. 

Kuvia tuli otettua taas hurjan paljon ja laitan tähän vielä pari. 

Mikin palkintosaalis on vertaansa vailla. Erittäin menestynyt Iso-Vaari Sulolla. 

Kiitos Mikille, Sissille ja heidän emännälleen mukavasta kahvihetkestä! 

PS. Tämän vierailun jälkeen sitä vasta huomasi kuinka baby-face Sulo vielä onkaan, vaikka iso poika jo onkin. 

Sulo salamatassu

Esittää: nappaus


Nyt popcornit esille! 

Tulossa lyhytelokuva nimeltä Sulo Salamatassu. Jännittävä, hellyttävä uusi filmatisointi siitä, kuinka pahvilaatikko elää ja syö kissanlelut. Vai onko se sittenkään pahvilaatikko? Onko kyseessä kuitenkin supersankari Sulo Salamatassu - kaikkien kärpästen kauhu?

Nautinnollista elokuvahetkeä! 

Pahvilaatikon tarjosi PrimaCat, tästä lisää myöhemmin. 

Hampaat

Ison pojan hampaat


Sulon maitokulmahampaat ovat lähteneet. Toiselta puolen yläleukaa oli maitohammas poissa jo toissa iltana ja toisen lähdön huomasin eilen. Kuten yleensä, niin onneksi myös meillä, hampaiden vaihtuminen ei aiheuttanut ongelmia. Pieni veripisara kulmahampaan kohdalla näkyi, mutta siinä se. 

Aamu-ulkoilu on suoritettu. Tänään näimme pienen siilin. Emme jääneet tekemään lähempää tuttavuutta vaan minä kannoin Sulon toiselle puolelle pihaa heinien sekaan. Tämä kohta pihalla on yksi Sulon suosikeista. 

Turhan jännää

mammalle

Ulkoilut ovat olleet kahtena viime päivänä vähän turhan jänniä. Ainakin minulle. Eilen seinänvierustaa pitkin mennä puhisi iso siili ja hiekkakäytävällä nökötti sen poikanen. Tänään kohtasimme rusakon. Ison rusakon. Minä olen nähnyt sen aikaisemminkin, Sulo ei. 

Rusakko selvästi seurasi meitä ympäri pihaa. Kun Sulo viimein näki sen, olisi nuori kissamies halunnut pistää pupun kanssa tassulla koreasti. Aika hyvä testi jälleen, että valjaat pitävät vikuroivankin kissan kurissa. 

Ja koska tästä tilanteesta ei ole kuvaa, laitetaan tähän nyt päivän salavakuva.