Talvi yllätti

Naukulan

Nyt kävi niin, että talvi pääsi yllättämään meidät. Kissatarhan lumityöt ovat olleet puutteelliset ja se on sitten hiukan rajoittanut ulkoilua. Todistettavasti tarhassa on kuitenkin käyty. 

Vaan niin ihanalta näyttävät tassunjäljet lumessa, että saattavat jäädä seuraavatkin lumityöt tekemättä. 

Talvikauden avajaiset

Naukulassa

On talvi. Noki-Noora on siirtynyt nukkumaan pesäkoloonsa eikä suostu enää käymään parvekkeella, vaikka sitä mahdollisuutta hänelle tarjoaisin. 

Noomi ja Hertta ovat jälleen päätyneet nukkumaan yhdessä. Ainakin silloin tällöin. 

Rouva hyvä, laittakaa nyt ihmeessä sukat jalkaanne ja
huomauttaisin vielä, että pyjamahousuissanne on kissankarvoja. 

Laittakaa siis lämmintä päälle, ottakaa talvipeitot ja -vaatteet esiin ja hiljentykää nauttimaan tulevasta talvesta. 

Aurinko toi kevään

Tatamillekin

Kyllä aurinko vaan tuo energiaa. Niin paljon, ettei kamerakaan pysy mukana. Ei anneta sen häiritä, sillä uskon, että riehakas tunnelma välittyy näinkin. 

Painin ohella tuli hoidettua sitten sekin epäkohta, ettei puhtaissa lakanoissa ollut vielä kissankarvoja. 

Tällaisina keväisinä aurinkoisina päivinä on vaikea muistaa, että on vasta helmikuu, mutta kyllä sitä vähemmästäkin riehaantuu. 

Pysykää lämpiminä

Voihan pakkanen sentään

Vaikka täällä ryhdytään odottamaan kevättä heti vuoden vaihteen jälkeen, pakko se on todeta, että talvi jatkuu vielä kuukausia. Onneksi valon määrä kuitenkin lisääntyy ja välissä on ollut leudompiakin päiviä. 

Pakkasilla täällä kaivetaan kissoille esiin kaikki lämpimimmät pesät. Hyvin kelpaavat. 

Mitä nyt Noki-Noora välillä heittää oman petinsä lattialle tuolta taustalta näkyvältä kissan raapimapuusta. Ehkä sen alla oleva talja on mieluisampi tai sitten hän vain kokeilee pelaako palvelu. Niinkin se voi olla. 

Pitäkää itsenne lämpiminä, ystävät. 

Talvi tuli

 Naukulaan

Taas tätä valkoista töhnää, 
miettivät kolmen sukupolven Pinkkitassut

Huhuu

Kevät missä olet?

Vilukissakin käväisi tarhassa, vaikka oli pakkasta. Ilmeisesti kuitenkin sen verran kevättä ilmassa. 

Kevät, missä oot? 
Täällä oottaa Noomi. 

Pidetään huolta itsestämme, toisistamme ja autetaan mahdollisuuksien mukaan hädässä olevia. 

Kylmää

 ulkoilua

Hertta: "Äiti, ootko sä kipee?"

Noomi: "Ai miten niin?"

Hertta: "No kun täällä on pakkasta. Yli viis." 

Noomi: "Hertta, hyvä! Olemme kissoja.
Ei meidän pidä olla 
ennalta arvattavia."

Pysykää lämpiminä, ystävät! 

Taudinkuva: marraskuu

Kun neljältä on jo keskiyö

Meitä vaivaa marraskuu. Päivät ovat lyhyitä, eikä täällä oikein ole edes valokuvia jaksettu ottaa. Uni sen sijaan maistuu ja ruoka. Raksut Namulle ja suklaa mammalle. 

Taudinkuva on marraskuu. Ollaan siis vaan ja möllötetään. Lokoisia pakkaspäiviä teillekin! 

Sijainti, sijainti, sijainti

Nyt kelpaa

Kissakotien ikuinen haaste on oikean paikan löytäminen. Tämäkin kuvan kori on pyörinyt Naukulan nurkissa jo useita vuosia, eikä siellä ole nukuttu kuin muutamia kertoja. Kunnes ymmärsin sijoittaa sen makuuhuoneen nurkkaan. Nyt kelpaa ja Hertta nukkuu siellä päiväunia harva se päivä. Kunhan vaan malttaa asettua päiväunillensa. Etätyöajan työnjohtotehtävät häiritsevät. 

Siellä on myös takuuvarmasti lämmintä. Pitäkäähän tekin itsenne lämpiminä! Talvi tulee. 

Normaaliaika tai kesäaika

 Kellot

Olen Namu Naukula ja kirjoitan teille tärkeästä aiheesta - ajan siirtämisestä. Kehotan kaikkia kissoja liittymään liittoon sen ajan puolesta, joka tuo aamiaisen aikaisemmin pöytään. Vaikka ei kelloa tuntisikaan samalla lailla kuin ihmiset, tuntee sitä ruokahalun heräävän. Aamiaista pöytään! Aikaisemmin! Nopeammin! Ja heti. 

Noomin erehdys

 Aurinkoisella säällä

Niin näytti kesältä, että pieni kissa erehtyi. 

Onneksi parvekkeen ovi oli auki ja pienelle kissalle oli sentään järjestetty talja ja topattu pesä. 

Ulkotarhan valokuitukate

 Ehjä

Tämä on uuden kissatarhan toinen talvi. Ensimmäinen oli vähäluminen, mutta nyt sitä lunta sitten tuli. Kahdesti tein lumitöitä valokuitukatteen päältä. Sillä lailla kätevästi makuuhuoneen ikkunasta. En kuitenkaan saanut tiputettua lunta katoilta ja pelotti hieman, jos katolta tippuva lumi tekisi tuhoa tarhan katolle. Onneksi ei tehnyt! Lisäksi nämä lämpimät säät ovat pudottaneet loputkin lumet valokuitukatteen päältä pois. 

Olen tyytyväinen! Vaikka en usko, että kissat olisivat tuota kautta tarhasta pois lähteneet, sinne olisi valitettavasti voinut eksyä lintuja tai oravia. Nyt ei näin pääse käymään. Toivottavasti ei enää tule sellaista takatalvea, että saisi ryhtyä uudelleen jännittämään katon kestävyyttä. 

Pakkanen paukkuu

 eikä sitä ymmärretä

Viikonloppuna Naukulassa paukkuivat pakkaset, eikä sitä tahdottu millään ymmärtää. Pyrkimys tarhaan oli kova ja kyllä siellä sitten osa jengistä kävikin. Vaikea varmasti arvata ketkä. 

Ulkoilijoiden joukonjohtaja. 

Ei ulkoilija. 

Päästin kyllä tarhaan pari kertaa, vaikka pakkasta oli yli 20 astetta. Ajattelin, että ulkoiluhalut vähenisivät. Väärässä olin. Sinne haluttiin usein, ehkä tarkastamaan josko pakkanen jo olisi lauhtunut. Ovimiehen hommien sijaan päätin sitten heiluttaa ahkerasti huiskaa. Se vei huomion muualle. 

Lunta tulee

 ja jatkuu vaan

Ehkä joku muistaa vielä Naukulan edellisen kissatarhan? Sen pienemmän, josta hajosi katto lumitaakan alle. No, nyt on valokatekattoa vain puolet tarhan katosta ja sen katon pystyy pitämään puhtaana paremmin. Pitää vaan avata koko makuuhuoneen ikkuna ja sitten pitkävartisella lumilapiolla työntää lumet alas. Pikkasen täytyy kurkotella. Tätä on nyt harjoiteltu kaksi kertaa ja epäilemättä vielä muutaman kerran. Toivottavasti tepsii ja katto pysyy ehjänä. 

Nyt mietityttää vain se, että jos ja kun lumi tuolta katolta, meidän ja naapurin parvekkeiden väliltä tippuu tarhan valokatteen päälle, niin mitä tapahtuu? Pitäisikö sinne vain jättää lunta, jotta pudotus ei olisi niin korkea? Vai mitä? Kommentteja otetaan vastaan mieluusti. Mitä sinä tekisi? 

Kaikki kissat ovat käyneet ulkona, Noomi tosi vain rapuilla. Muiden mielestä tarha on nyt erittäin mielenkiintoinen ja sinne pitäisi päästä koko ajan. 

Minäkö ennalta-arvattavissa?

 Höpö höpö

Noomi on Naukulan syli- ja vilukissa. Muut kun ulkoilevat, niin Noomi on mieluiten keväällä, syksyllä ja talvella sisällä, mitä nyt välillä pistäytyy ulkona. Eilen hän kuitenkin yllätti ja vietti pitkät tovit tarhassa. Pakkasta oli 3 astetta. Tassujen alla kuitenkin paksusti pahvia, se varmasti vähän helpotti. 

Tiedoksi: En ole ennalta-arvattavissa, 
olen kissa. 

Niin sitä sitten joutuu taas kerran ottamaan opikseen ja toteamaan, että kissa on kissa eikä sitä ikinä tiedä mitä kissan päähän pälkähtää. 

Viimeistä talvea

Ränsistyneessä tarhassa

Se on kyllä nyt niin, että meillä vietetään viimeistä talvea ränsistyneessä tarhassa. Sellaisessa, jonka verkkokatto on mennyttä ja joka natisee liitoksissaan. Kunhan nyt vielä kestäisi tuonne maalis- huhtikuun vaihteeseen. 

Tältä tarha näyttää nyt kun lumi on hajoittanut katon. 

Meillä on nimittäin viime sunnuntaina käynyt herrahenkilö katsomassa paikkaa mihin tarhan rakentaisi. Jännityksellä jäämme odottamaan. 

Vaan kyllä sinne vielä pitää päästä vaikka pakkanen paukkuu nurkissa. 

Mä taivalsin läpi tuulen ja tuiskun

nähdäksen sen herkkutikun

La la laa, lumimiestä laulattaa. Kun oli sopiva vieras pistäytymässä, päätin tarjota Sulolle lumipesun. Tai no. Minä pitelin flexin päätä, lumipesun Sulo hoiti ihan itse. Vieras huolehti siitä, etteivät muut (lue Pipsa ja Noomi) tulleet Sulon perässä. 

Kauaa ei lumipesu kestänyt, ehkä sitten uudelleen jos talonmies olisi hoitanut hommansa ja tehnyt Sulolle vaikka pieniä polkuja. Saas nähdä tekisikö. 

Lumipesu

Lumipantteri täpliä myöden

Jos ei mamma ymmärrä antaa Sulolle lumipesua, se täytyy sitten tehdä ihan itse. 

Epäilen suuresti, että talvi on Sulon lempivuodenaika. Ei haittaa vaikka pakkanen vähän paukkuisikin kun ulkoilut suoritetaan Sulon tahdissa ja sisään pääsee heti kun haluaa. Lumi, puuterilumi tai loska sepä vasta jotain on se. Ihan parasta, jos Sulolta kysytään! 

Lastenohjelmia

TipuTV:stä

Kuten ainakin Friedellä ja Figolla ja Kiskateilla, tipuTV on aloittanut lähetyksensä täälläkin. Vaikuttaa siltä, että meidän kanavalla näytetään lastenohjelmia. 

Lapseet, lastenohjelma alkaa! 

En oo lapsi, oon iso poika, toteaa Nacho.

Hetkeä myöhemmin, vasemmalla Noomi, oikealla Nacho. 

Sitten meillä on lapsenmielinen Sulo. Tänään Sulo on viettänyt laskiaislauantaita ulkotarhassa. Hyökkäili siellä lumeen ja välillä vähän Namun häntään. Namu ei innostunut asiasta. Odottelee jo ilmeisesti kevättä.