torstai 30. syyskuuta 2021

Ai mitäkö kerroin?

 Namun viesti

Tässä taannoin Namu kipitti Noki-Nooran sviittiin ja höpötti koko ajan. Nyt on selvästi käynyt ilmi Namun viesti. 

Niin no, mähän sanoin sille, että ollos huoleti, 
en tee sulle mitään, 
mutta raksus syön. 

Seuraavalla kerralla Namu nimittäin kipitti suoraan Noksun raksukupille. Noksu nosti hieman päätään kolostaan, totesi tapahtuman ja jatkoi uniaan. Selvästi sovittu homma. 

sunnuntai 26. syyskuuta 2021

Draaman kuningatar

 Noomi Naukula

Sohva on tyhjä. 
Olen täällä yksin. 
Se on kurjaa. 
Missä on lämmin, pehmeä syli?

lauantai 25. syyskuuta 2021

Kurr, kurr, sanoi Namu

 Shääh vastasi siihen Noksu

Namu teki sen taas, livahti jalkojeni välistä, kipitti suoraan Noksun luo koko ajan höpöttäen. Noksu oli hieman hämillään moisesta tempusta. Kun Namu oli toimittanut asiansa, hän kääntyi ketterästi ja kipitti takaisin ovelle. 


Mitä ilmeisemmin tervehdys oli mieluisa, koska sen jälkeen Noksu on puskenut sohvaa ja tyynyjä ja ollut kerrassaan hyväntuulinen. 



Rentouttavaa viikonloppua kaikille! 

perjantai 24. syyskuuta 2021

Etsivätoimisto Naukula

Etsintöjä

Sillä aikaa kun uusin tulokkaamme Noki-Noora eli Noksu ulkoilee, suorittaa Etsivätoimisto Naukula tutkimuksiaan. 


Noksua ei löytynyt, mutta kaikki käytiin tarkasti läpi. Mitä todennäköisemmin tulokas todettiin vaarattomaksi kun mitään suhinoita, mutinoita eikä murinoita tässäkään kohdin kuultu. 

Huomioitavaa on, että Noksun sviitissä on nyt kangasta ja petiä jos jonkinlaista. Kun niitä on käytetty, ne siirtyvät toiselle puolelle verkko-ovea ja verkko-oven toisella puolen olevat taas sinne Noksulle. 

keskiviikko 22. syyskuuta 2021

Pientä ruuhkaa

 Lepohetki

Täällä on vähän ruuhkaista, sanoo Sulo. 

Työpäivän päätteeksi on hyvä heittäytyä hetkeksi huilimaan. Seura on varmaa ja erittäin hyvää. Välillä pötkötellään kaikkien Pinkkitassujen kanssa, mutta sen kuvaaminen on kertakaikkisen vaikeaa. Tai onnistuisihan se jos olisi joku selfietikku tai sitten kaksikertaa pidemmät käsivarret. 

maanantai 20. syyskuuta 2021

Kuin paita ja peppu

 Noomi ja Hertta

Suloisia ovat, yhdessä ja erikseen. Noomi ja Hertta, äiti ja tytär. Vaan niin kuin joskus äitien ja tyttärienkin välillä, niin välillä heilläkin on vähän kränää keskenään. Yleensä esimerkiksi silloin kun Noomi haluaisi nukkua rintakehäni päällä, mutta hertta haluaa siihen myös. Silloin Noomi saattaa vähän mäkättää ja siirtyy sitten nukkumaan vähän alemmas. 

Ai ai anna kun äiti vähän pesee

Hei et nyt viittis, mä oon jo äiti ittekin




Mutta aikalailla samoissa paikoissa viihtyvät ja mieluiten yhdessä. 

Mukavaa viikkoa kaikille!

lauantai 18. syyskuuta 2021

Silmäpeliä

Noki-Noora

Kissat viestivät silmillään. Rauhallinen silmien siristely tai silmien sulkeminen kertoo, ettei kissa aio hyökätä vaan on rauhallisissa aikein. 




Sellaista silmäpeliä me täällä pidämme Noksun kanssa päivittäin useita kertoja. 

perjantai 17. syyskuuta 2021

Syntymäpäiviään tänään viettävät...

 Pinkkitassun P-pennut

Paljon onnea Psipsina, Priscilla, Pekka, Patricia sekä meidän oma Paula. Meidän rakkaat jo 3-vuotta! 

Pinkkitassun Psipsina eli Tove

Pinkkitassun Pekka eli Pekka

Pinkkitassun Priscilla eli Pihla

Pinkkitassun Patricia eli Patci

Pinkkitassun Paula eli Hertta

Sekä ikuiseen uneen nukkunut Pinkkitassun Pirkko eli Papu - olet aina meille rakas. 

maanantai 13. syyskuuta 2021

Tänään en voi luokses tulla

 Valjaissa mä kiinni oon




Hertan kanssa käymme Noksun luona vierailulla useita kertoja päivässä. Muutamia kertoja Hertta on astellut sinne myös valjaissa. Harmi vaan, että valjashalvausiskee. Ja silloin jos ei iske, niin talutushihnan toisessa päässä on hidaste, eikä Hertta voi rynnätä suin päin Noksun luo. Ehkä vielä jonain päivänä, mutta siihen saattaa kulua aikaa. 

sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Hyviä merkkejä kotiutumisessa

 Noki-Nooralla

Viime keskiviikkona tapahtui kummia. Käydessäni lisäämässä Noki-Nooralle raksuja, jäin hetkeksi sohvalle. Laskin käteni alas ihan vaivihkaa ja katsoin mitä tapahtuu. Ensin Noksu (olisiko tämä tulokkaalle hyvä nimi?) rouskutteli raksuja, sitten pysähtyi katsomaan minua ja hetken miettimisen jälkeen tuli ja nuuhki kättäni. Pieni kostea nenä koski minua. Olin vallan liikuttunut. 






Onneksi ymmärrän tällaisena konkarikissabloggaajana, että kamera tai ainakin puhelimen kamera täytyy olla koko ajan valmiustilassa! 

Sittemmin vastaava on tapahtunut kerran. Minä en tietenkään saa vielä koskea, hän päättää koska ja miten mahdollinen lähestyminen tapahtuu. 

Rauhallista sunnuntaita kaikille! Täällä sataa vettä ja se tuntuu vallan rentouttavalta. 

lauantai 11. syyskuuta 2021

Valitusvirsi

 Ei ole asiat hyvin

Tässä mä vaan istun ja odotan, 
pienen pientä herkkupalaa. 
Eihän ne viisi mitkä jo sain mihinkään riitä. 
Olen iso kolli ja raavas kissa, 
kai ne herkut koon perusteella jaetaan?

 
Huolestuneille kerrottakoon, että Sulolle riittää herkkupaloja vielä illallekin. Etteivät nämä asiat nyt ihan näin huonosti ole. 

Hertta puolestaan on saanut uuden harrastuksen. Hänestä on kehkeytymässä oiva lukkoseppä. 


Sen vuoksi Naukulassa on otettu käyttöön turvavyö. Jossain muualla tätä voitaisiin kutsua aamutakin vyöksi. 


Mukavaa viikonloppua kaikille! 

keskiviikko 8. syyskuuta 2021

Mitä tämä tarkoittaa?

Kuva-arvoitus

Miten nämä kuvat liittyvät toisiinsa?



Arvaako kukaan?

sunnuntai 5. syyskuuta 2021

Entäs sitten oma väki?

 Naukulassa

Naukulan oma väki, Sulo, Namu, Noomi ja Hertta, eivät ole juuri uudesta tulokkaasta moksiskaan. Herttaa tulija kiinnostaa selvästi eniten. Muut toimivat lähestulkoon niin kuin ennenkin. Mitään stressiä ei tunnu olevan. Kun sylittelyaikaa on tarjolla Noomille, harjausta ja raksuja Namulle, herkkuja ja rapsutuksia Sulolle ja kaikkea täysillä Hertalle silloin kun Hertta haluaa, niin elämä on mallillansa. 

Noomi äippä ja Hertta tytär hengailevat yhdessä päivittäin. 

Välillä Hertta käyttää hyväkseen myös Namu-mummun pesulapalveluita. 

Sitten me pötkötellään kaikki, mitä nyt Noomilla tuli kiire jonnekin. 




Rauhallista on elo ja olo. 

lauantai 4. syyskuuta 2021

Asukas saapui

 Naukulaan

Kuten edellisessä jutussa kerroin, keskiviikkona 18.8. saimme verkko-oven ja jo samana iltana saimme Naukulaan uuden asukkaan, Noki-Nooran. Noki-Noora oli asustellut eurooppalaiskasvattajaystäväni luona tilapäisesti kuukauden päivät. Koska Noki-Nooraa ei voi hänen arkuutensa vuoksi koskea, oli kuljetuskoppaan laittamisessa pieniä haasteita eikä ilman verenvuotoa onnistuttu. Tahallista se ei Noki-Nooran puolelta ollut, hän vain yritti ottaa ponnahdusvauhtia käsivarrestani kun otin hänet kiinni etutassujen alta. 

Sanomattakin on selvää, että Naukulaan ei noin vain tulla ovesta sisään ison kuljetusboksin kanssa. Tarkastuspartio punatabbyt oli paikalla välittömästi. Kuvan ulkopuolella luonnollisesti myös Sulo ja Hertta. Ensimetreistä lähtien oli siis selvillä myös Noki-Nooralle, että Naukulassa asuu pelottavan ihmisen lisäksi myös kissoja. Varsin uteliaita kissoja, jotka kaveeraavat kummallisesti sen pelottavan ihmisen kanssa. 


Hei, mä olen Hertta. Ootko mun kaveri?

Hei, mä oon Sulo, tän talon isäntä ja kuninkas. 
Tossa mun vierellä on Noomi. Sängyllä Hertta ja takana Namu. 

Siis mä olen Namu, 
tän talon kuningatar vaikka muut toista väittäis. 

Illan mittaan kävi selväksi, että jonkinmoinen näköeste olisi tarpeen. Sen verran uteliaita täällä vierasta kohtaan oltiin. Murinoita, suhinoita tai karvojen pörhistelyitä ei kuitenkaan nähty. 




Erittäin pian kävi myös selville, että näköesteen olisi parempi olla Noki-Nooran sviitissä eikä sen ulkopuolella. 

Ensimmäisessä turvapaikassa. 

Näköeste Noki-Nooran sviitissä. 

Toinen turvapaikka. 


En tiedä missä oon, mutta tuntuu siltä,
että mä olen täällä se ainoa normaali. 

Hertan kanssa olemme vierailleet huoneessa niin, että Hertta on ollut yleensä sylissäni. Kerran nenuttelivat ja sitten Hertta hermostui ja läimäisi Noki-Nooraa. Siitä ei kuitenkaan traumoja tullut. Onneksi niin. Etenemme pienin askelin ja katsomme mihin tämä tilanne johtaa. Noki-Nooran tahdissa edetään.