Näytetään tekstit, joissa on tunniste yö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yö. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 16. heinäkuuta 2023

Ennenkuulumatonta

Mamma poissa yön yli

Olen viimeksi ollut poissa kotoa yön yli ennen koronaa ja siitähän on nyt vierähtänyt muutama vuosi. Tänä viikonloppuna lähdin kuitenkin pienelle kesäretkelle ja kissanhoito oli järjestetty sekä lauantai-illaksi että sunnuntaiaamuksi. Raportinkin sain ja kaikki oli oikein hyvin. 

Olen Noomi. Olen sylikissa. 

Kotiuduttuani tänään hyvissä ajoin iltapäivällä, eräs perheenjäsen oli kuitenkin moisesta vallattomuudesta kovin hämmentynyt ja katseessa näkyi myös hieman paheksuntaa. Sylikissalla kesti yli tunnin tulla syliin! Ennenkuulumatonta käytöstä molemmin puolin. 



maanantai 12. heinäkuuta 2021

Ihme ja kumma

 Nukkumisjärjestelyistä

Huh, hellettä! Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, oli niin kuuma, että petasin itselleni suosiolla pedin alakertaan. Siellä on sentään vähän viileämpää kuin yläkerrassa, vaikka viileää ei toki ole missään. Luonnollisesti moinen kummastutti Naukulan kissaväestöä erittäin paljon. 


Lämpötilan puolesta nukuin hyvin. Noomi nukkui jalkojeni päällä koko yön, Hertta osan aikaa. Namu kävi välillä istuskelemassa vieressä ja tuijotti minua herkeämättä. Sulo nousi takajaloilleen ja nuuhkutteli kasvojani. Totesivat ilmeisesti kuitenkin kaiken olevan hyvin, vaikka näin kummallisella tavalla käyttäydyinkin. Yläkerrassahan täällä nukkua pitäisi. 

sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Palvelua, kiitos

Harjausta

Eräänä päivänä mamman käydessä teknisellä tauolla, Namu tuli mukaan. Koska kylpyhuoneen tason päällä sattui olemaan kissanharja, otti mamma sen käteensä ja harjasi Namua muutaman harjanvedon. Ilmeisesti se oli niin mukavaa ja tuntui kaikin puolin hyvältä, että siitä lähtien mamma ei ole teknisille tauoille yksin päässytkään. Namu on tullut mukaan joka kerralla. Hän herää sikeimmästäkin unesta ja tulee kurnuttaen paikalle. Harjausta, kiitos, nyt heti, kiitos ja sitten vielä vähän poskista. Molemmista poskista. Joko nyt lopetit?

Oho.
Kertooko mamma tän nyt oikeesti koko maailmalle?

Pöyristyttävää.

Tilanne on nyt mennyt viikkojen kuluessa sellaiseksi, että Namu menee ihan itse kylpyhuoneeseen ja ryhtyy huutamaan siellä palvelua. Istuu ja odottaa harjausta. Päiväsaikaan palvelu pelaa kyllä, mutta nyt on muutamia kertoja palvelua odotettu myös yöaikaan. Ja merkittävää on myös se, että kun aamulla herään ja nousen ylös, Namu ei yritä enää ensimmäiseksi johdattaa minua keittiöön aamiaista tarjoilemaan vaan kylpyhuoneeseen harjaamaan hänen kuninkaallista punaista turkkiaan. 

sunnuntai 3. marraskuuta 2019

Keskustelu

Aamutuimaan

Olit poissa yhden yön.

Olitko kysynyt lupaa?

Et tainut muistaa. 

Ei niin että meillä olis ikävä ollu. 

Ihmiset...

Tolla tavalla vaan jättävät tulematta kotiin yöksi. 

Olisit hyvin voinut nukkuu kotonakin,
kun K nukku sohvalla. 

Tääl ei kukaan lämmittäny meitä. 

Ihan likasekski oot tullu

Kyllä nyt riittää pesemistä.

Olin poissa yhden yön, kissolla oli täällä Naukulassa yövieraana heidän rakas hoitajansa. Kiitos jälleen hyvästä hoidosta, K! 

tiistai 30. lokakuuta 2018

Kaksi yötä

ja yksi hetki 

Meno kovenee, vauhti lisääntyy. Yläkerta on vallattu kokonaan. Sulo on kiinnostunut ja kiinnostava. Namu on ottanut lempeän mummun roolin omakseen. Tovelta, Pirkolta eli Papulta ja Pihlalta on leikattu jo kynnetkin ensimmäisen kerran. Pekalta ja Pipsalta yritettiin myös ja osittain onnistuttiinkin. Sitten tuli villeyskohtaus ja se sitten jäi. 

Kaksi yötä on mennyt nyt niin, että Noomilla ja kuusikolla on ollut koko yläkerta käytettävänään. Kuten myös Sulolla ja Namulla. Kaikki on mennyt hyvin, vaikka kieltämättä tämä mamma on yöllä muutamia kertoja herännyt. Tiedättehän - kopotikopotikop. Tänään pistäydyin kylässä ja kissat saivat olla yläkerrassa keskenään. Hyvin meni. 

Patci, Pekka ja Pipsa. 


Ylärivi vasemmalta: Pekka, Patci, Tove ja Noomin jälkeen alarivi oikealta Papu, Pihla ja Pipsa. 


Hei! Kasvatin korvat. Tykkäätkö? 

Papu ja Patci. Vaan kumpi onkaan kumpi?

Tove

Pipsa pelaa kuin Sulo aikanaan. 

Pihla ja Pekka. 

Vasemmalta oikealle: Patci, Pipsa, Pihla ja Pekka. 

Papu.

Hei mummu! Mä oon ollut kiltti tyttö, vakuuttaa Pihla. 

Tove katsoo tätä mammaa ja kertoo katseellaan:
"Sä et oo mun oikea mamma. Mä pidän mun oikeaa mammaa kädestä kiinni." 
Instaan lisäilen kuvia, kunhan saan kuvat taas jollain keinoin tallennettua pilveen ja sieltä sitten instaan. Tiedä mikä vika viime päivinä on ollut. 

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Yölliset juhlat

Pawty pawty

Viime yönä tämä mamma heräsi kovaan meteliin ja niin ehkä myös naapurit. Pomppasin ylös pelästyneenä ja kävin läpi yläkerran, ei jälkiäkään metelin aiheuttajasta. 

Jee! Pawty pawty 👌

Alakerrasta löytyi juhlat. Sellaiset syö niin paljon kuin haluat, niin nopeasti kuin ehdit -juhlat. Juhlat oli organisoinut Sulo, tiputtamalla kissanmuotoisen peltirasian ruokapöydältä lattialle. Juhlatarjoiluista nauttivat niiden organisoijan lisäksi perheen punatabbytytöt. Vaikka saavuin paikalle, ei kukaan heistä edes nostanut päätään ja katsonut minua. 

Uuttera juhlija nukkui aamulla pitkään. 

Tänä aamuna tunnettiin selvästi juhlien jälkeistä väsymystä ja ehkä vähän ähkyäkin, sillä minua ei herätetty. 


Tämä typy nukkuu nyt aikalailla ilman juhliakin.Osallistui kuitenkin. 
Siinä tämän talouden viikonlopun jännittävimmät uutiset. Ainakin toistaiseksi. 

maanantai 25. joulukuuta 2017

Hyppyjä

Sulo ja Noomi

Vaihdoin makuuhuoneessa vähän järjestystä joulusiivouksen yhteydessä ja siitäkös sitten riemu syntyi.

Ensimmäiseksi asiasta innostui Sulo. Sulo mittaili kaappia sängystä käsin, pieneltä lipastolta ja Namun nukkumapaikalta. Kunnes sitten yön pimeinä tunteina hyppäsi. 


Pahoitteluni videon huonosta laadusta. En ehtinyt valoja sytyttelemään kun huomasin, että nyt on tosi kyseessä. 

Näittekös?

Ilmeisesti Sulo oli kehuskellut saavutuksellaan, sillä Noomi päätti pistää seuraavana yönä paremmaksi. Noomi leiskautti hypyn kaapin päälle lipastolta ja vaikeuskerrosta lisäsi se, että hyppy suoritettiin Namu-emon yli. 


Mutta näittekös tätä?
Kyllä mäkin osaa laskea. 

Mä oon ehkä mestari. 


Väittäisin, että molemmat olivat vallan ylpeitä omista saavutuksistaan. Vai voiko ilmeitä muulla tavoin tulkita?

Mitäköhän ensi yönä tapahtuu? Onko vuorossa Namu? Vai onko moinen Namun mielestä lapsellista puuhaa?

lauantai 23. syyskuuta 2017

Tapahtunut viime yönä

Naukulassa

En mä oo tuntematon!
Mä oon Noomi. 

Kellon lähennellessä aamukolmea, löysi tuntemattomaksi jäänyt punatabby lempilelunsa vaatekaapin alta. Lempilelun kulkunen kilkatteli iloisesti kun sitä heiteltiin hurmiossa sängyssä "nukkuvan" Mamman N:n yli ja päälle, ja sängystä alas ja ylös ja alas ja jalkojen päälle ja sitä rataa. Kulkunen kilkatteli noin kolmesta viiteen. Sitten oli hiljaista. Noin seitsemän aikaan oli mäenlaskun vuoro. Mäkenä toimivat Mamma N:n jalat, niiden päälle hypättiin, mätkähdettiin niiden päälle ja liuttiin alas. Tätä jatkui arviolta noin tunnin verran. Sitten tulikin jo hieman suurempi punatabby nakertelemaan ja pussailemaan mammaansa hereille. Johan sitä olikin nukuttu. 

Rauhallista lauantaita kaikille! 

PS: Eikä tullut mieleenkään heivata punatabbyä ulos makuuhuoneesta. 
Ei sitä ensimmäistä, eikä toistakaan. 

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Hotellissa

Kaksi yötä

Viime viikon torstaina ajoin Sulon ja Namun aikuisten lomalle mummulaan. Itse lähdin perjantaina Noomin kanssa Hämeenlinnaan yhdessä Ruska-isomummun, Rauha-mummun ja Paulan kanssa. Edessä oli kaksipäiväinen kissanäyttely, lauantaina eurooppalaisten Breed  BIS ja rodun julistaminen kansalliskissaksi. Sunnuntaina osallistuimme muuten vaan. Näyttelystä lisää myöhemmin. 

Majoittauduimme Noomin kanssa samaan hotelliin missä kesällä 2015 olimme Sulon ja Namun kanssa. Tällä kerralla huone oli pihan puolella eli ravintolanjytke ei meitä häirinnyt, eikä huoneessa ollut enää kylpyammetta. 








Noomi oli hotellissa oma ihastuttava itsensä, tutki ja leikki, nukkui vieressäni, tuli leipomaan kaulaani ja pusuttelemaan myös. Omat lelut olivat mukana ja pahvinen kynsienhoitoväline myös. Siitä onkin tullut Noomin suosikki ja se on todettu varsin monikäyttöiseksi. 



Näyttelyyn palaamme myöhemmin ja sen jälkeenkin on ollut tapahtumaa jos jonkinlaista. Minusta vaan on tullut vähän hidas. 

Reipasta viikonloppua kaikille! 

tiistai 27. joulukuuta 2016

Viime yö

villi yö

Olen nyt nukkunut kaksi yötä makuuhuoneen ovi auki. Se on sujunut yllättävän hyvin. Heräilen kyllä, mutta nukun myös. Suloa ja Namua ei portaiden portti pidättele ja ensimmäiselle alas vievälle portaalle hypätään sujuvasti kaiteen päältä. Ylös tullessa molemmilla on sama taktiikka, molemmat puskevat itsensä yläkertaan. Muutamia kertoja hyppäsivät portin yli, mutta sitten opettelivat tuon toisen tyylin. Siihen herään. Heräsin viime yönä myös siihen, että Namu oksensi. Kolme kertaa, kolmelle eri matolle. En tiedä mikä oli syynä, nyt kaikki on kuitenkin hyvin. 

Joku tai jotkut ovat päättäneet käyttää Sulon kylpyhuoneessa sijaitsevaa hiekkavessaa. Sieltä löytyi tänä aamuna parit minipissat ja -kakat. Aamuyön tunteina heräsin myös siihen, että kaksi pentua nukkui rintani päällä ja kolme kainalossa, siihen asentoon nukahdin sitten minäkin. Reilun tunnin kuluttua heräsin siihen, että jalkani oli puutunut. Namu oli siirtynyt imettämään jalkani päälle. 

Mistään kerrotuista ei tietenkään ole kuvia, mutta pennuista on. 












Etkä sitten kerro, että mä oon viettänyt aikaa niitten kanssa sängyn alla. 



Pennut keksivät kaikenlaista hupia itselleen, kuten esimerkiksi sen, että hyppäsivät sängyltäni lattialla olevaan tyynykasaan, kiipesivät takaisin sängylle ja hyppäsivät uudelleen. 

Minä puolestani ihmettelen edelleen sitä kuinka onnistun saamaan näistäkin minikissoista kuvia, joissa näyttävät suurelta.